Brexitin riski – Epäterve kilpailu työelämän laadun heikentämisellä
Britanniassa – kuten monessa muussakin EU-maassa – osa työlainsäädännöstä tulee varsin suoraan EU:n direktiiveistä. Brexit-kampanjassa poliitikot ovat maininneet EU:n työelämäsäännökset toistuvasti taakkoina ja Britannian hallitus on vihjaillut sääntelyn purkuun perustuvasta kilpailusta.
SAK:lle tasaisen pelikentän (“level playing field”) varmistaminen on tärkeää. EU:n ja Britannian neuvottelemassa erosopimuksessa on määritelty, ettei Britannia saa heikentää työelämä- ja sosiaalisäännöksiä nykyisestä. Tämä on tärkeää, jotta Britannia ei lähde hakemaan epätervettä kilpailuetua polkemalla kyseisiä säännöksiä.
Erosopimuksen työelämäsäännökset riittämättömiä
Ongelmana erosopimuksessa on, että Britannia voi jättäytyä jälkeen EU:n tulevasta sääntelystä. Britannialla ei ole velvoitetta seurata työelämän osalta tulevia EU-säännöksiä (”dynamic alignment”) toisin kuin esimerkiksi valtionavun osalta.
Vielä suurempi ongelma on, että kaikki työntekijöiden oikeuksia koskevat sitoumukset suljetaan riitojen ratkaisun ulkopuolelle. Toisin sanoen niistä ei seuraa sanktioita, jos sitoumuksia ei kunnioiteta.
Erosopimuksen hyväksyminen on kuitenkin edelleen täysin auki. Pääministeri Theresa May ei ole saanut brittiparlamentin enemmistöä erosopimuksen taakse. Sopimukseton erokaan ei tunnu kelpaavan parlamentille.
Labour-puolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn on lupaillut tukea erosopimusta, jos pysyvän tulliliiton ja muutaman muun ehdon lisäksi sovitaan EU:n työelämäsäännösten vähimmäistasojen noudattamisesta jatkossakin. Tähän May ei kuitenkaan ole ollut valmis.
EU:n kauppapolitiikassa työelämän rooli kasvussa
Riippumatta siitä, tuleeko kova Brexit vai sopimuksellinen ero, työelämän kannalta paljon ratkaisevampaa on, millaiseksi tuleva kauppasuhde muodostuu. SAK on korostanut kestävän kehityksen lukujen – erityisesti työelämäsäännösten – vahvistamista EU:n kauppasopimuksissa. Rikkeiden tulee jatkossa johtaa myös sanktioihin.
Tavalliset vapaakauppasopimukset keskittyvät tavaroiden ja palveluiden (ja joskus pääoman) vapaaseen liikkuvuuteen. SAK:n linjana on ollut, että tällöin on sitouduttava noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n perusperiaatteita, kuten järjestäytymisvapautta ja lapsityövoiman kieltoa. Se on koettu riittäväksi, sillä ihmisten vapaa liikkuvuus ei ole osa sopimusta.
Jos Britannia ja EU neuvottelevat keskenään vapaakauppasopimuksen, joka ei säätele työvoiman liikkumista, voi kukin maa noudattaa omia sääntöjään ja menettelytapoja esimerkiksi työluvista. Siitä seuraisi kuitenkin esteitä työntekijöiden liikkuvuudelle ja myös rajat ylittävälle palveluiden tarjoamiselle.
Vapaa liikkuvuus tavoitteeksi kauppasopimukseen Britannian kanssa
Kun huomioimme Britannian maantieteellisen sijainnin Euroopassa ja taloudellisen merkittävyyden, olisi paljon toivottavampaa päästä vapaakauppasopimukseen, jossa ihmisillä on vapaa liikkuvuus. Kauppaneuvotteluiden lähtökohtana tulee olla sitoutuminen EU:n neljän perusvapauden ja sosiaalisten säännösten noudattamiseen. Tällöin Britannia sitoutuu noudattamaan EU:n työelämäsäännöksiä jatkossakin.
Britannian EU-eron peruminen olisi suoraviivaisin ratkaisu työelämän turvaamiseksi. Brexitin toteutuessa paras ratkaisu on, että Britanniasta tulee ETA-jäsen tai se muutoin seuraisi Norjan mallia. Tässä niin sanotussa ”Common Market 2.0” -ratkaisussa työntekijöiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus pysyy ennallaan ja samalla turvataan työelämäsäännösten vähimmäistasojen noudattaminen jatkossakin.
Patrizio Lainà
Ekonomisti
