Luottamuksella kohti uudistuksia
Ensi keväänä pidettävät eduskuntavaalit ovat olleet jo pidemmän aikaa poliitikkojen puheissa. Asemia on haettu sekä vaalilupauksilla että niiden torppaamisilla.
Etujärjestötkin ovat perinteisesti olleet liikkeillä vaalien lähestyessä, niin myös SAK. Järjestöt eivät anna vaalilupauksia, mutta sitäkin hanakammin ne kertovat, mitä tulevalla vaalikaudella pitäisi tehdä ja mitä tulevaan hallitusohjelmaan pitäisi kirjoittaa.
SAK:n tavoitteet voi kiteyttää kolmeen pääasiaan: työllistymistä on nopeutettava, tasa-arvoa on edistettävä ja koko väestön osaamista on vahvistettava. Toteutuessaan kaikki nämä toimet parantaisivat työllisyyttä.
Siihen on myös tarvetta, sillä muun muassa väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kattamiseksi työllisyysaste on saatava nostetuksi nykyisestä vajaasta seitsemästäkymmenestäkahdesta kohti seitsemääkymmentäviittä. Työllisyysasteen nostamisen rinnalla on tarkasteltava myös verotuksen tasoa. Vahvaan julkiseen talouteen tarvitaan paitsi korkeaa työllisyysastetta myös riittävää verotusta.
Nykyisessä työelämässä, jossa yhä useammin joudutaan vaihtamaan työpaikkaa ja jopa ammattia, työstä työhön siirtymistä on sujuvoitettava kaikin keinoin. Työnantajan rahoittaman muutosturvan ja työttömien palvelujen parantamiset ovat SAK:n työkalupakissa ensisijaiset toimet.
SAK on esittänyt myös kannustavaa työllistymismallia hallituksen byrokraattisen ja rankaisevan aktiivimallin sijasta. Meidän mallissamme oleellista on työttömille langetettavien karenssien kohtuullistaminen hallituksen malliin verrattuna.
Sukupuolten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla – ja sitä kautta siis myös työllisyyttä – SAK parantaisi esittämällään perhevapaauudistuksella. Siinä muun muassa tuettaisiin nykyistä paremmin työn ja perheen yhteensovittamista sekä kannustettaisiin isiä osallistumaan lastenhoitoon. SAK:n esittämä uudistus ei lisäisi kustannuksia, mikä sekin on huomionarvoista.
Palkkatietojen nykyistä suurempi avoimuus puolestaan tasoittaisi tietä miesten ja naisten välisten palkkaerojen kaventamiseen.
Työn ja sen vaatimusten muuttuessa koko väestön osaaminen pitää varmistaa nykyistä paremmin. Erityisesti on panostettava niiden aikuisten koulutukseen, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä ammattitutkintoa. SAK on esittänyt perustaitotakuuta, jolla aikuisten työelämävalmiuksia parannettaisiin.
Lisäksi oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoteen, maahanmuuttajien kielikoulutuksen kehittäminen sekä työssä oppimiseen satsaaminen madaltaisivat työllistymiskynnystä ja ehkäisisivät syrjäytymistä.
Jotta Suomesta saataisiin kaikkiaan entistä parempi paikka elää, tehdä työtä ja yrittää, meidän on vahvistettava keskinäistä luottamustamme. Sen avulla syntyy rohkeutta osallistua ja uudistaa.
