Hallitus uhkaa leikata järjestöjen yritysvastuutyöstä
Suomessa on tällä vuosikymmenellä käyty vilkasta keskustelua yritysten ihmisoikeus- ja verovastuusta. Kirittäjänä yritysten ja valtion suuntaan ovat toimineet pienet yritysvastuutyötä tekevät kansalaisjärjestöt, kuten Finnwatch, Eetti ja Attac.
Järjestöjen käynnistämällä julkisella keskustelulla on ollut suuri merkitys. Edelläkävijäyritykset ovat avanneet alihankintaketjujaan ja puuttuneet epäkohtiin arvoketjuissaan, mikä on vaikuttanut suotuisasti myös niiden brändiin.
Tuhansien työntekijöiden asema kehitysmaissa on parantunut ja tuotantoa on joskus jopa tuotu ihmisoikeuksia polkevista maista takaisin Suomeen. Myös aggressiivisen verosuunnittelun haitat tiedostetaan nyt entistä paremmin.
Pääministeri Juha Sipilän hallitus ei tätä yhteiskunnallisesti tärkeää työtä ilmeisesti arvosta. Vuonna 2016 kaikilta kehitysyhteistyötä tekeviltä kansalaisjärjestöiltä leikattiin lähes puolet rahoituksesta. Yritysvastuujärjestöjen keskeinen tukimuoto jäädytettiin samalla, kun kehitysyhteistyön painopiste siirrettiin kehitystä edistävän yritystoiminnan rahoittamiseen.
Leikkaukset eivät jää tähän
Viime viikolla budjettikuulemisten aivan loppusuoralla kuulimme jälleen huonoja uutisia. Hallitus uhkaa siirtää viestintä- ja globaalikasvatustuen kokonaan pois järjestöiltä. Tulevaisuudessa tukea myöntäisi Opetushallitus kuntien ja yksityisten oppilaitosten globalisaatiohankkeisiin.
Aiemmin tällä tuella on rahoitettu muun muassa yritysvastuututkimusta ja -koulutusta. Vaikka koulujen globaalikasvatus on tärkeää, sitä ei tule rahoittaa leikkaamalla vielä lisää kansalaisjärjestöiltä.
SAK on huolissaan hallituksen kansalaisjärjestöjen rahoitusta koskevasta linjauksesta. On tärkeää tutkia, miten ihmisoikeudet toteutuvat niin Suomesta käsin toimivissa kansainvälisissä yrityksissä ja niiden alihankintaketjuissa kuin Suomeen tuotteita ostavien yritysten toimintaketjuissa.
Tässä järjestöillä on tärkeä rooli, sillä mikään muu taho ei tee tätä työtä näin tehokkaasti.
Kuluttajan pitää olla ostopäätöstä tehdessään varma, ettei tuote ole valmistettu pakko- tai lapsityöllä. Lisäksi kaikkialla maailmassa tehdystä työstä pitää maksaa työntekijälle elämiseen riittävä palkka ja työntekijöillä pitää olla oikeus järjestäytyä.
Järjestöjen tukeminen myös kansantalouden etu
Myös kansainvälisesti toimivien yritysten verosuunnittelua on voitava tutkia. Verosuunnittelu johtaa veropohjien vuotamiseen ja vaikuttaa näin merkittävästi myös palkansaajien asemaan ja hyvinvointivaltion rahoituspohjaan.
Aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi yritysverokantoja on laskettu erityisesti kehittyneissä maissa. Tästä johtuen palkansaajat kantavat entistä suuremman osuuden verotaakasta samalla, kun yhteiskunnan tarjoamien palvelujen taso heikkenee.
Yritysvastuutyötä tekevien kansalaisjärjestöjen toiminnan turvaaminen on niin suomalaisten palkansaajien kuin yritysten ja kansantaloudenkin etu. Siksi toivomme, että hallitus harkitsee vielä esittämiään leikkauksia.
Pia Björkbacka
SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija
Twitter @PiaBjorkbacka
Pia Björkbacka on myös valtioneuvoston asettaman kehityspoliittisen toimikunnan jäsen.
