Perhevapaalta kertyvän loman leikkaus syrjisi naisia
Vireillä oleva lakiesitys leikata perhevapaalta kertyvää lomaa vaikuttaa selvästi enemmän naisiin kuin miehiin, sillä Suomessa äidit käyttävät yli 90 prosenttia vanhempainvapaista.
Vuosilomalain muutos leikkaisi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapailta kertyviä vuosilomia kuuteen kuukauteen, kun nykyisin lomia kertyy koko perhevapaan ajalta.
Vuosilomalain muutoksella hallitus hakee säästöjä naisten eduista, mikä entisestään lisää sukupuolten välistä palkkaeriarvoisuutta. Lakimuutos ei myöskään huomioi perheiden monimuotoisuutta, kun leikkaus kohdistuu eri tavalla yksinhuoltajan kuin kahden vanhemman perheisiin.
Hallituksen mukaan esityksessä ei ole tasa-arvo-ongelmia, koska vanhemmilla on mahdollisuus jakaa vanhempainvapaat haluamallaan tavalla. Hallitus uskoo, että esitys kannustaa isiä pitämään nykyistä enemmän vanhempainvapaita. Tasan perhevapaat jakaville perheille ei tule menetyksiä, koska molemmille vanhemmille karttuu täydet vuosilomat perhevapaiden aikana.
Hallitus perustelee, että esitys voisi välillisesti parantaa sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä perustuslain edellyttämällä tavalla, koska leikkaus lisää isien innokkuutta perhevapaille.
Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan tämä ei kuitenkaan riitä. Kun lautakunta arvioi sukupuolten erilaiseen kohteluun perustuvaa sääntelyä, tarkastellaan silloin myös keinon hyväksyttävyyttä ja oikeasuhtaisuutta. Olennaista on valiokunnan näkökulmasta, voidaanko erilainen kohtelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla.
Jos säännös asettaa huomattavasti suuremman määrän naisia miehiä epäedullisempaan asemaan, Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan kyse on sukupuoleen perustuvasta välillisestä syrjinnästä.
Syrjinnästä ei ole kyse, jos eri asemaan asettamiselle on puolueeton, sukupuolesta riippumatonta syy. Perusteiksi tuomioistuin on useissa ratkaisuissaan hyväksynyt sosiaali- ja työllisyyspoliittiset syyt.
Pelkät yleisluonteiset väitteet esimerkiksi naisten aseman parantumisesta työelämässä eivät riitä perusteluiksi. Syyt on yksilöitävä, vaikka tuomioistuin onkin jättänyt kansallisesti arvioitavaksi niiden riittävyyden.
EU:n tuomioistuin tähdentää myös, että on käytettävä muita keinoja, jos tavoitteeseen päästään naisia vähemmän syrjivin keinoin tai kokonaan ilmaan syrjintää. Valtion on unionin lainsäädännön mukaan myös osoitettava, ettei sillä ole tavoitteensa saavuttamiseen muita keinoja.
Hallituksen kannattaa harkita muita keinoja, koska sen esitys ei ole välttämättä sopusoinnussa perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen ja Euroopan unionin lainsäädännön sekä oikeuskäytännön kanssa. Myös uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän. Palkkaeriarvoisuuden kasvattaminen on puolestaan perustuslain tasa-arvopäämäärien vastaista.
Selvistä tasa-arvo-ongelmista huolimatta leikkaus ei tuo suuria säästöjä. Hallituksen mukaan säästöjä ei voi arvioida tarkasti, mutta muutos saattaisi merkitä noin 27,5 miljoonan euron vähennystä kaikkiin valtion työnantajille äideistä maksamiin vanhempainvapaakorvauksiin.
Näin vähäiset säästöt tuskin riittävät perusteluksi sille, että Suomen perustuslakivaliokunta tai Euroopan unionin tuomioistuin hyväksyisi tasa-arvosta tinkimisen. Perusoikeusongelmien ja mitättömien säästöjen vuoksi järkevintä olisi, jos esitys ei etenisi eduskunnassa helmikuussa.
Perhevapailta kertyvien vuosilomien nirhiminen ei ole ainoa naisia syrjivä ja naisten etuja leikkaava esitys. Sipilän hallituksen ohjelmassa on sovittu muitakin säästöjä, joista osa tavoittelee työllisyyden kasvua erityisesti naisten työehtoja ja etuja heikentämällä.
Esimerkiksi Suomen kustannuskilpailukyvyn nostamista tavoittelevat pakkolait leikkaavat etenkin julkisella sektorilla työskentelevien naisten etuja. Naiset ovat miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteissa, eli he kärsivät miehiä enemmän määräaikaisten työntekijöiden oikeuksia leikkaavasta työsopimuslain uudistuksesta.
Säästöt on mahdollista tehdä naisia vähemmän syrjivällä tavalla. Talouden huonoina aikoina valtiot yleensä tasapainottavat talouttaan esimerkiksi kiristämällä verotusta tai veroluontoisia maksuja. Tämä olisi nytkin luontevin vaihtoehto.
Jos hallitus haluaa aidosti edistää perheissä tasa-arvoa, päästään siihen vain pidentämällä isille tarkoitettuja vapaita. SAK on ehdottanut isyysvapaiden pidentämistä nykyisestä yhdeksästä viikosta kolmeen kuukauteen. Tämä edistäisi tasa-arvoa, mikä lisäisi naisten työssäkäyntimahdollisuuksia sekä parantaisi perheiden asemaa.
Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 1. helmikuuta 2016.
