Luottamusta on rakennettava yhteistyöllä
Meneillään olevissa työmarkkinaneuvotteluissa on niin monta toimijaa ja vielä enemmän erilaisia näkemyksiä, että on syytä palauttaa kaikkien mieleen, mistä koko asiassa on kysymys: tavoitteena on saada parannettua Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä.
Koko yhdeksän kuukauden ajan, kun neuvotteluja on käyty, kaikki ovat olleet yhtä mieltä siitä, että meidän pitää luoda pohjaa talouskasvulle, paremmalle työllisyydelle ja lisääntyville investoinneille. Yhteisesti hyväksytystä päämäärästä huolimatta tämä iso kuva tuntuu välillä karkaavan, kun mennään mahdollisen sopimuksen yksityiskohtiin.
SAK:lle itse sopimuksessa on kaksi tärkeää asiaa: saada työehtoja heikentävät pakkolait korvattua työmarkkinaosapuolten välisellä sopimuksella ja sopia samassa yhteydessä paikallisen sopimisen sisällöstä työehtosopimusten pohjalta ilman erillistä lakia paikallisesta sopimisesta.
Työntekijäpuolelle esitetyt työajan pidentäminen, pisimpien lomien lyhentäminen, sairasajan palkan ja lomarahan leikkaaminen ovat kaikki erittäin vaikeita asioita ja työehtojen heikennyksiä. Ongelma on myös niiden kohdentuminen epäoikeudenmukaisesti eri työntekijäryhmiin.
Paikallisen sopimisen edistämisessä luontaista olisi, että kyse olisi nimenomaan sopimisesta. Nyt neuvotteluja hiertää se, että niin maan hallitus kuin työnantajat haluavat paikallisesta sopimisesta erillisen lain. Tuntuu nurinkuriselta, että jos ja kun paikallista sopimista halutaan edistää, siitä päätettäisiin mahdollisimman kaukana työpaikoilta eli eduskunnassa lailla.
Jos työmarkkinasopimus syntyy, SAK:lle tärkeää on, ettei maan hallitus jäljellä olevalla kaudellaan enää laita vireille uusia työehtojen heikennyksiä. Kysymys on luottamuksesta ja aidosta kolmikantaisesta asioiden käsittelystä. Siitä, että Suomessa ja työmarkkinoilla voitaisiin vihdoin päästä tilanteeseen, joka antaisi niin yrityksille, yksittäisille ihmisille kuin kansantaloudelle vakautta ja ennustettavuutta.
Talous, työllisyys ja investoinnit eivät saa kuivaa maata jalkojensa alle, jos jatkamme Suomessa vastakkainasettelun ja eripuran tiellä. Nyt on saatava yhdessä aikaan ratkaisuja ja sen jälkeen toimittava niiden mukaisesti. Laivan keikuttelijoita ei kaivata.
Ammattiyhdistysliikkeelle iso asia on myös itsenäinen sopimusoikeus. Se on osa länsimaista demokratiaa. Ammattiyhdistysliike – tai työmarkkinajärjestöt yleensä – ei toimi kuin villissä lännessä, vaan sillä on niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä lainsäädännössä täysi itsenäinen oikeus neuvotella ja sopia omien jäsentensä työehdoista.
Lauri Lyly
Kirjoittaja on SAK:n puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Suomenmaan blogeissa 10. helmikuuta 2016.
