Pienestä palkasta on vaikea nipistää
Carita Orlando vaatii mielipidesivulla (HS 17.2.2016) lisää joustoa palkkoihin. Hänen mielestä nuorille, osatyökykyiselle ja kielitaidottomille maahanmuuttajille tulisi voida maksaa työehtosopimuksessa sovittua pienempää palkkaa paikallisesti sopien.
Esimerkiksi Orlando ottaa hoivakodin, johon hänen mukaansa pitäisi palkata työehtosopimuksen vähimmäistasoa pienemmällä palkalla työntekijöitä ulkoilemaan ja seurustelemaan vanhusten kanssa.
Yksityisessä hoivakodissa sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Sopimuksen mukaan vähimmäispalkka työlle, joka ei edellytä ammatillista koulutusta ja jossa tiedot sekä taidot saadaan työssä annettavalla opastuksella, on pääkaupunkiseudulla 1 674,25 euroa kuukaudessa. Korkeimmillaan, eli 11 työvuoden jälkeen, palkka on 1 861,70 euroa.
Tällaisia töitä tekevät esimerkiksi hoitoapulainen, päiväkotiapulainen, keittiöapulainen, laitosapulainen ja siivooja. Tähän palkkaryhmään kuuluvat avustavat toimistotyöt, postitus ja asioilla käynti. Myös vanhusten ulkoiluttajat asettuisivat tähän palkkaluokkaan.
Harjoittelijoille, oppisopimustyöntekijöille, kesätyöntekijöille, nuorille ja syrjäytymisvaarassa oleville pitkäaikaistyöttömille voidaan työehtosopimuksen mukaan maksaa 75–90 prosenttia ohjepalkoista. Työntekijän palkkaluokka voi olla pienempi myös siinä tapauksessa, jos työtehtävät ovat palkkaryhmän perustöitä olennaisesti yksinkertaisemmat tai epäitsenäisemmät. Palkkaluokkaa voi laskea myös silloin, jos työntekijällä ei ole työn edellyttämää kelpoisuutta eikä hän pysty siksi suorittamaan kaikkia työhön liittyviä tehtäviä.
Jokainen pääkaupunkiseudulla asuva tietää, että tällaisilla palkoilla on vaikea tulla toimeen, vaikka työntekijä tekisi vuorotyötä. Pitäisikö hänen vielä tinkiä pienestä palkastaan sen vuoksi, että hän on nuori, osatyökykyinen tai kielitaidoton maahanmuuttaja?
Palkkojen pitää määräytyä työn vaativuuden ja työntekijän ammattitaidon perustella. Palkan määräytyminen iän, terveydentilan tai etnisen taustan perusteella on syrjintää.
Pääministeri Juha Sipilän hallitus selvittää tällä hetkellä paikallisen sopimisen laajentamisen mahdollisuuksia. Hallitus esittää esimerkiksi selviytymislauseketta, jossa taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys voisi sopia työntekijöidensä kanssa työehtosopimuksen vähimmäistasoa pienemmistä palkoista.
Pienet leikkaukset pienistä palkoista eivät pelasta mitään yritystä. Sen sijaan pienetkin leikkaukset saattavat johtaa työntekijän tilanteeseen, jossa hänen täytyy sopia selviytymislausekkeesta pankin tai vuokranantajan kanssa. Pienituloinen saattaa joutua myös turvautumaan yhteiskunnan maksamiin etuuksiin, jotta hän tulisi tuloillaan toimeen.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 22. helmikuuta 2016.
