Ammatillinen koulutus on työelämälähtöistä

Ammatillista koulutusta ollaan uudistamassa lähivuosina perusteellisesti. Nuorisoaste ja aikuiskoulutus asetetaan rahoituksellisesti ja lainsäädännöllisesti yhteen.

Tähän saakka suomalaisen koulutusjärjestelmän peruskiviä ovat olleet koulutuksen tasa-arvo ja yleinen jatko-opintokelpoisuus. Nämä periaatteet on turvattava jatkossakin.

Ammatillisen koulutuksen tehtävä on tuottaa ammattiosaamista suomalaisen työelämän ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Siten myös uudistuksessa on palveltava työelämää, jotta voidaan luoda kokonaan uudenlaista osaamista työelämän vaatimuksiin.

Rahoitus tulee rakentaa siten, että työelämän osaamisvaatimuksiin kyetään jatkossakin vastaamaan paitsi kokonaisuutena myös eri kohderyhmien lähtökohdista käsin. Erityisenä haasteena uudistuksessa on erilaisten kohderyhmien koulutustarpeiden sovittaminen yhteen.

Aikuisten osalta järjestelmän tulee olla joustava; nuorten kohdalla on turvattava hyvä perusta tulevalle.

Peruskoulun päättävälle nuorelle on tarjottava vankka pohja, josta ponnistaa työelämään ja muuhun elämään. Aikuisten koulutuksessa tulisi huomioida vailla tutkintoa olevat tai osaamistaan täydentävät opiskelijat sekä alanvaihtajat. Heidän tarpeensa rakentuvat kokemukselle ja osaamiselle, jota ammatillinen koulutus päivittää, täydentää tai suuntaa aivan uudelle uralle.

Kokonaisuutena ammatillisen tutkintorakenteen tulee olla selkeä ja tunnistettava. Samalla opiskelijalla on oltava mahdollisuus valita opintoja yli koulutus- ja ammattialojen rajojen.

Työelämälähtöisyys on kolmikantaisuutta

Ammatillisen koulutuksen uudistus vaikuttaa erityisesti aikuisten näyttötutkintojärjestelmään. Aikuisten ja nuorten koulutuksen yhdistäminen ei saa heikentää järjestelmän perusperiaatetta: osaamisen hankintatavasta riippumatonta osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osana ammatillisia tutkintoja.

Koulutuksen työelämälähtöisyys on kolmikantaisuutta, ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa sitä ovat edustaneet kolmikantaiset tutkintotoimikunnat ja koulutustoimikunnat. Niille on edelleen tarvetta ja tilausta.

Kolmikantaisella näyttöjen arvioinnilla on vastassa uusi haaste, kun aikuisten ja nuorten tutkinnon suorittaminen, kuten osaamisen näytöt, asetetaan samalle viivalle.

Työelämäyhteyden tulee olla perusta ammatillisen koulutuksen ja ammattiosaamisen kehittämisessä jatkossakin. On tärkeää, että työmarkkinaosapuolet osallistuvat ammatillisen koulutuksen tutkintojen kehittämiseen ja että tutkinnon perusteiden valmistelu tehdään yhteistyössä työelämän kanssa.

Kolmikantainen ja työelämän kanssa tiiviisti toteutettu tutkintotilaisuuksien arviointi takaavat laatua ja auttavat järjestelmää toimimaan. Aiemmin kolmikantaisessa yhteistyössä on kiinnitetty huomiota näyttötutkintojen arvioijan osaamiseen. Nyt muun muassa edellytetään, että vähintään yhdellä arvioijalla tulisi olla suoritettuna näyttötutkintomestarin koulutus.

Perustaidot osaksi koulutusta

Osaamisperustaisuus korostuu ammatillisen koulutuksen uudistuksessa. Tämä on hyvä. Mutta on myös oltava avoimuutta pohtia, mikä on tämän päivän osaamista, avainosaamista tai perusosaamista.

Suomessa on suuri joukko aikuisia, jolla on vaikeuksia perustaidoissa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n mukaan Suomessa on noin 600 000 aikuista, joilla on vaikeuksia muun muassa lukemisessa ja numerotaidoissa.

Näistä ihmisistä noin 40 prosenttia on työttömänä. Myös heille on oltava omaa tarjontaa ammatillisessa koulutuksessa.

Ammatillisen koulutuksen tulee tarjota ammattiosaamisen lisäksi myös perustaitoja kehittäviä opintoja. Ilman hyviä luku-, kirjoitus- ja laskemistaitoja opiskelijan on vaikeaa oppia uutta, kuten esimerkiksi tietotekniikkaa, tietojenkäsittelyä, ongelmanratkaisua ja vieraita kieliä. Uuden osaamisen merkitys korostuu nykyisessä työelämässä, jossa työntekijöiden on yhä useammin koulutettava itseään työnsä ohessa sekä oltava valmis tarvittaessa vaihtamaan kokonaan ammattia.

Osaamisen vahvistaminen on aivan keskeistä rakennemuutoksen hallintaa sekä parasta muutosturvaa. Perusosaamisen vahvistaminen valaa pohjaa elinikäiselle oppimiselle.  

Oikean urapolun löytämisessä ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat tärkeitä sekä aikuisille että nuorille. Tähän mennessä on kehitetty hyviä hankkeita ja palveluita, kuten esimerkiksi Opin Ovi -verkostot, mutta kehittämisen lisäksi myös niiden jatkuvuudesta on huolehdittava. Työelämän toimijoiden vertaistukeen perustuvat tieto- ja neuvontapalvelut ovat tärkeä osa koulutuspalveluita.

Kirsi Rasinaho

Kirjoittaja on SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija.