Työpaikan asenteet vaikuttavat isien perhevapaisiin
Tasa-arvon edistyminen vaatii muutosta työnantajien, esimiesten ja työtovereiden asenteissa. Tilastokeskuksen työolotutkimus osoittaa, että isien käyttämät perhevapaat ja osallistuminen sairaan lapsen hoitoon heijastelevat vahvasti työpaikan suhtautumista perhevapaisiin.
Jos isät kokevat pitkälle perhevapaalle jäämisen erittäin helpoksi asiaksi työpaikalla, niin valtaosa eli 89 prosenttia heistä jää perhevapaalle. Jos isät kokevat perhevapaalle jäämisen erittäin vaikeaksi, niin vain 65 prosenttia heistä käyttää oikeuttaan.
Ero on merkittävä, sillä työpaikan asenne vaikuttaa joka neljännen isän päätökseen käyttää oikeutta perhevapaaseen.
Yksi kolmesta isästä kokee, että perhevapaalle jääminen on miehille melko tai erittäin vaikeaa. Suotuisimmin miesten perhevapaisiin suhtauduttiin tutkimuksessa julkisella sektorilla ja suurilla yli 30 hengen työpaikoilla.
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus 2013.
Äidit kärsivät toki samoista asenneongelmista. Erityisesti pienillä, alle viiden hengen työpaikoilla, jotkut äidit kokivat perhevapaalle jäämisen vaikeaksi.
Äitien käytökseen työpaikan asenteet eivät kuitenkaan vaikuta. Synnyttävä äiti ei voi valita vaan hänen on aina pakko jäädä perhevapaalle riippumatta siitä, miten työpaikalla suhtaudutaan asiaan.
Asenteet vaikuttavat sairaan lapsen hoitamiseen
Sairaan lapsen hoitamisessa työpaikan vaikutus on vielä suurempi. Kun työpaikalla tilapäiselle hoitovapaalle jääminen on miehille helppoa, yli puolet eli 55 prosenttia isistä jakaa sairaan lapsen hoidon tasan lapsen äidin kanssa. Kun tilapäisen hoitovapaan käyttäminen koetaan vaikeaksi, vain 30 prosenttia isistä jakaa hoitotaakan tasan toisen vanhemman kanssa.
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus 2013.
Miten asenteisiin vaikutetaan?
Asenteisiin on vaikea vaikuttaa. Ei ole olemassa lakia, joka pakottaa suhtautumaan positiivisesti miesten perhevapaisiin. Koska tällaista lakia ei voida myöskään säätää, asenteita yritetäänkin muuttaa erilaisten hankkeiden ja tiedotuskampanjoiden kautta.
- Esimerkiksi osana hallituksen kärkihankkeita on tarkoitus viedä käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja (twitterissä #lapemuutos).
- Perheystävällisiä työpaikkoja edistetään myös Väestöliiton ”Maailman paras syy” -hankkeessa (twitterissä #parassyy).
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön Isä hoitaa -hankkeessa edistetään isien perhevapaiden käyttöä (twitterissä #isahoitaa).
- Työterveyslaitoksen Työ- ja perhe-elämä -ohjelma loppui viime joulukuussa (twitterissä #työjaperhe).
On helppoa kritisoida, etteivät tällaiset lyhyet ja rajatut hankkeet pysty vaikuttamaan laajasti työpaikoilla asenteisiin. Se on varmaan ihan tottakin. Jotain on kuitenkin yritettävä, koska asenteet ovat tutkimusten mukaan niin tärkeässä roolissa.
Toinen vaihtoehto on luottaa siihen, että lakimuutokset vaikuttavat asenteisiin epäsuorasti. Pitkät isyysvapaat yleistyvät, kun isille kiintiöityä vanhempainvapaata pidennetään.
Jokainen isyysvapaalle jäävä mies vaikuttaa omalta osaltaan asenteisiin ja normalisoi ajatusta, että pienten lasten hoivavastuu kuuluu myös miehille. Se on yksi syy, miksi SAK kannattaa isyysvapaan pidentämistä kolmeen kuukauteen.
Ilkka Kaukoranta
Kirjoittaja on SAK:n ekonomisti.
