Byrokratian purkutalkoot tarpeen aloittaa karenssijärjestelmästä
Työllisyystyöryhmä päätti työnsä viime sunnuntaina. Eri vaiheiden jälkeen työmarkkinajärjestöt jättivät muistioon täydentäviä lausumia. Myös SAK kirjoitti eriävän näkemyksen työttömyysturvaa koskevaan ehdotukseen.
Työryhmässä kehiteltiin työttömyysturvaan aktiivimallia. Jos työtön ei ole työskennellyt edellisen kolmen kuukauden aikana vähintään 18:aa tuntia neljässä viikossa tai osallistunut viitenä päivänä työllistämistä tukevaan palvelun, seuraavana kolmena kuukautena hänelle kertyy joka kuukausi yksi omavastuu- eli karenssipäivä. Näin kannustettaisiin työtöntä töihin.
Me SAK:ssa emme uudesta karenssijärjestelmästä innostu. Syitä on useita: Todennäköisesti aktiivimalli leikkaisi ison joukon työttömiä työttömyyspäivärahaa lähes viisi prosenttia kuukaudessa. Erityisesti pitkään työttömänä olleille tulisi runsaasti lisää omavastuupäiviä.
Eri puolilla Suomea ja eri ammateissa olisi myös hyvin erilaiset mahdollisuudet täyttää aktiivisuusehto. Ja vaikka työtön hakisi kolmen kuukauden aikana sataa työpaikkaa siinä onnistumatta, ehto aktiivisuudesta jäisi täyttymättä ja edessä on karenssi. Näin siksi, että malli ei tunnista omatoimista työnhakua.
Vaikeaa on myös ymmärtää, miksi monimutkaistaisimme vaikeaselkoista työttömyysturvajärjestelmäämme. Jo nyt työttömän uhkana on toistakymmentä erilaista karenssia. Niiden lisäksi tulisi uusi malli omavastuupäivistä.
Mielenkiintoista on, että hallitus pyrkii kaikin keinoin purkamaan muun muassa elinkeinoelämää koskevaa säätelyä, mikä sinällään on hyvä asia. Työttömiä byrokratianpurkutalkoot eivät kuitenkaan näytä koskevan.
Hallitus rakentaa kansallista tulorekisteriä, jonka tavoitteena on helpottaa eri tahojen tulotietojen saantia. Työttömyysturvajärjestelmässä on rekisterin myötä mahdollista päästä eroon työtuntien tarkastelusta, kun työttömyysturvaa koskevat päätökset voidaan tehdä ensisijaisesti palkkatietoihin perustuen. Aktiivimalli lyö korville tätäkin tavoitetta.
Hallitus on päättänyt, että jatkossa kaikki työttömät haastatellaan kolmen kuukauden välein. Erinomainen päätös, jos työttömät todella saavat tukea työnhakuun. Aktiivimallin seuranta ei kuitenkaan olisi osa työ- ja elinkeinotoimistojen palveluja ja haastatteluja, vaan jäisi työttömyyskassojen ja Kelan tehtäväksi.
Työryhmään lähtiessäni ajattelin, että tämä on se hetki, jolloin ryhdymme kehittämään suomalaista versiota Tanskan mallista. Näin ei käynyt, ja Tanskassakin asiat ovat toisin. Siellä työttömät saavat korkeaa työttömyysturvan lisäksi koulutusta. Myös muita palveluja on työttömille tarjolla runsaasti. Suomalaisessa Tanskan mallissa tarjolla on porkkanan sijaan lähinnä keppiä.
SAK ei ollut työryhmässä vain ei-liike. Ehdotimme muun muassa työttömien byrokratianpurkutalkoita. Talkoot voidaan aloittaa yksinkertaistamalla työttömyysturvan karenssijärjestelmä.
Lisäksi ehdotimme, että poistaisimme sovitellusta päivärahasta työaikarajan ja siirtyisimme tarkastelemaan vain palkkatuloja. Tämä paitsi selkeyttäisi järjestelmää, helpottaisi myös niiden töiden vastaanottamista, joissa työajan seuranta hankalaa.
Ehdotimme myös työttömien koulutusmahdollisuuksien lisäämistä ja helpottamista. Aktiivisen työnhaun jälkeen työtön voisi vapaasti opiskella tai tehdä muuta hyödyllistä. Työttömyysaika on otettava hyötykäyttöön. Aktiivisuuden työtön voi jatkossa todentaa osana te-toimistojen haastatteluja ja työllistymissuunnitelman seurantaa.
Työelämässä parempiin tuloksiin kannustetaan erilaisilla palkkiojärjestelmillä. Hämmentävää on, että työttömien kannustaminen näyttää tarkoittavan alati uusia rangaistuksia. Entä jos kääntäisimme ajattelun toisin päin ja lähtisimme pakottamisen sijaan yhdessä kehittämään oikeita kannustimia.
Saana Siekkinen
Kirjoittaja on SAK:n työelämäasioiden johtaja ja osallistui työllisyystyöryhmään SAK:n edustajana.
@SaanaSiekkinen
