Erikoinen itsenäisyyspäivä – Unkarilaisia tuettiin tekemällä työtä
Neuvostoliiton armeija murskasi syksyllä 1956 etupiirinsä saamansa Unkarin yrityksen irtautua Varsovan liitosta ja kommunistien yksinvallasta. Mielenosoitukset, lakot ja muu vastarinta teki miehitysjoukkojen olot tukalaksi pitkäksi aikaa.
Miehittäjän jyrän alle jääneitä kohtaan tunnettiin Suomessa suurta sympatiaa. Useat yritykset ja yhteisöt lahjoittivat pikkujouluihin varaamansa rahat Suomen Punaisen Ristille Unkarista pakolaisiksi lähteneiden avustamiseen.
Kansainvälinen vapaa ammattiyhdistysliike tuomitsi kansannousun brutaalin kukistamisen. Useat läntiset ammattijärjestöt tekivät lahjoituksia epäonnistuneen kansannousun vuoksi maanpakoon lähteneiden unkarilaisten tukemiseksi. Pohjoismaisen esimerkin mukaisesti myös SAK:n sosialidemokraattinen johto katsoi, että Suomessakin on järjestettävä keräys Unkarin pakolaisten hyväksi.
SAK sopi työnantajia edustavan STK:n kanssa, että keräys toteutetaan niin, että teollisuuden työntekijät työskentelevät itsenäisyyspäivänä ja saavat normaalin arkipäivän palkan. Pyhätyökorvaus luovutetaan keräykseen.
Toimihenkilöiden ja Virkailijain Keskusliitto TVK ja Suomen Teknillisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK lähtivät mukaan talkookeräykseen. Keräyksen tuotto meni Suomen Punaisen Ristin välityksellä Itävallan ammattijärjestön perustaman avustuskeskuksen tueksi. Pontimena keräykselle oli vaikeuksiin joutuneen sukulaiskansan auttaminen, mutta myös Suomen omaa itsenäisyystahtoa symbolisoiva hiljainen mielenosoitus. Itsenäisyyspäivänä työskentely oli hyvin poikkeuksellista eikä se lainsäädännön takia ollut kaikilla aloilla mahdollista.
SAK:n työvaliokunta käsitteli keräyksen järjestämistä joulukuun ensimmäisenä päivänä. Rakennusliiton puheenjohtaja Aarne Saarinen paheksui keräystä, jossa työntekijät menettäisivät ansionsa, mutta työnantajat saisivat pitää ylimääräisestä tuotannosta saamansa hyödyn. Työvaliokunta hyväksyi vetoomuksen ja ohjeet talkootyökeräyksen järjestämisestä äänin 14-3. Päätös tämän keräyksen rinnalla toteutettavasta rahalahjoitusten listakeräyksestä syntyi yksimielisesti.
Unkarin keräys oli osa sosialidemokraattien ja kommunistien kamppailua Suomen ammattiyhdistysliikkeessä. Kommunistijohtoiset ammattiliitot irtautuivat keräyksestä. Suomen Kommunistisen Puolueen äänenkannattaja Työkansan Sanomat uutisoi näyttävästi, kuinka ammattiliitot, ammattiosastot ja työläiset olivat päättäneet pitää lakisääteisen vapaapäivänsä itsenäisyyspäivänä. Lehti leimasi SAK:n keräyksen työnantajien salajuoneksi, jonka työläiset olivat valmiita torjumaan. Kommunistit vaativat, että aiemmin kärjistynyt kotimainen palkkakiista oli ratkaistava ennen vapaapäivänä tehtäviä talkootöitä. Sosialidemokraatit syyttivät kommunisteja Unkarin pakolaisten avustamisen sabotoinnista.
SAK:n puheenjohtaja Eero Antikainen piti radiossa puheen, jossa hän paheksui sitä, että kommunistit olivat ryhtyneet vastustamaan itsenäisyyspäivän työkeräystä. Antikainen korosti, että suomalaisten ammattiliittojen jäsenten ryhti ja itsetunto vaativat ojentamaan auttavan käden niille, jotka ovat vieläkin suuremman avun tarpeessa.
Suomen Punaisen Ristin eri keräykset Unkarin pakolaisten avuksi tuottivat noin 260 miljoonaa markkaa, nykyrahassa noin 7,8 miljoonaa euroa. SAK:n, TVK:n ja STTK:n yhteinen työkeräys oli ensisijaisesti mielenosoitus, mutta myös osa laajempaa kansaliikettä. Ammattiyhdistysliikkeen työkeräys teki selväksi, että Suomessa laajat kansalaispiirit eivät hyväksyneet Neuvostoliiton väkivaltaista tunkeutumista Unkariin. Kommunistit jäivät Suomessa yksin puolustamaan Neuvostoliiton panssareiden vyörymistä Budapestin kaduille.
SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm / Kirjoittaja on kirjoittanut SAK:n historiaa käsittelevät teokset Sopimusyhteiskunnan synty I, Sopimusyhteiskunnan synty II ja Kohti tasa-arvoa.
