Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Blogi Kuntavaaleilla on merkitystä

Blogikirjoitukset

Kuntavaaleilla on merkitystä

Kahden kuukauden päästä (9.4.) Suomessa pidetään kuntavaalit. Vaikka vaaleissa valitaan päättäjät Suomen 311 kuntaan, niillä on myös yleispoliittista merkitystä.

Ratkaisevaa mielestäni on se, miten nykyiset hallituspuolueet menestyvät vaaleissa. Viime eduskuntavaaleissa keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen yhteenlaskettu kannatus oli 57 prosenttia. Yleisradion tammikuun gallupin mukaan kolmikon kannatus on sulanut 46,2 prosenttiin.

Jos tämän suuntainen tulos toteutuu kuntavaaleissa, hallitus saattaa hyvinkin uudelleenarvioida politiikkaansa. Itsesuojeluvaiston luulisi tällöin toimivan, sillä eduskuntavaalitkin on taas kahden vuoden päästä.

Hallitus onkin jo taktikoinut siten, että se pitää puoliväliriihensä vasta kuntavaalien jälkeen. Minihallitusneuvotteluiksikin kutsutussa riihessä on määrä tehdä vaalikauden lopun suuret linjaukset.

Jos riihestä on tulossa kansalaisten kannalta kipeitä ratkaisuja, hallituksen näkökulmasta siirto on järkevä. Avoimempaa poliittista kulttuuria olisi kuitenkin pitää riihi ennen vaaleja, jolloin äänestäjät tietäisivät mitä tuleman pitää. Onhan esimerkiksi maakunta- ja sote-uudistuksilla suora vaikutus myös kuntiin.

Jos sote toteutuu, kuntien rahoista noin 60 prosenttia siirtyy maakuntien hallintaan. Tämän pitäisi merkitä kuntarakenteen tiivistämistä, sillä jo nyt iso osa kunnista on käytännössä elinkelvottomia.

Elinkelvottomuuden sijaan kuntien pitäisi panostaa elinkeinopolitiikkaansa. Niin, että kunta houkuttelisi alueelleen uusia, terveitä, yksityisiä yrityksiä. Ei kunnan töitä tekemään, vaan niille kehutuille vapaille markkinoille.

Maankäytön sekä asunto- ja liikennepolitiikan paremmalla koordinaatiolla voitaisiin jo päästä pitkälle elinkeinopolitiikan sinällään vaikealla saralla. Erityistä haittaa ei olisi siitäkään, jos myös varhaiskasvatuspalvelut tukisivat alueen parempaa työllisyyttä.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kouvolan Sanomissa 6. helmikuuta 2017.

Harri Järvinen
Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö
harri.jarvinen@sak.fi