EU-oikeus ei aseta esteitä suomalaiselle yleissitovuudelle
Suomen yleissitovuusjärjestelmä on ollut toistuvasti kritiikin kohteena.
Viimeiseksi Suomen yrittäjät SY on haastanut keskusteluasiakirjassaan yleissitovuuden perustuslain mukaisuuden viittaamalla muun muassa EU:n tuomioistuimen päätöksiin.
Yrittäjien näkökulma jää kuitenkin vaillinaiseksi ja antaa väärän kuvan negatiivisen järjestäytymisvapauden ja elinkeinonvapauden asemasta EU-oikeudessa.
SY:n perusteluissaan käyttämä tuomio (Werhof) koskee työnantajan negatiivista järjestäytymisvapautta eli oikeutta olla kuulumatta työnantajaliittoon. Tapaus liittyy liikkeenluovutukseen, eikä tuomion johtopäätöksiä voi siksi tulkita laajentavasti.
Yleissitovuuden asema suhteessa negatiiviseen järjestäytymisvapauteen käy hyvin ilmi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen viimekesäisestä tuomiosta (Geotech Kancev).
Siinä yleissitovuusmenettelyn ei katsottu puuttuvan työnantajan negatiiviseen järjestäytymisvapauteen edes siinä määrin, että puuttumisen oikeutusta olisi pitänyt arvioida muilla perusteilla. Syynä oli tuomion perustelujen mukaan se, että menettely perustuu työntekijöiden sosiaalisen suojeluun. Sama työntekijöiden suojelu on perustana Suomen yleissitovuusjärjestelmälle.
SY on kyseenalaistanut Suomen yleissitovuusjärjestelmän perustuslainmukaisuuden myös sillä perusteella, että se rajoittaa elinkeinonvapautta.
Tuoreessa tuomiossaan (AGET Iraklis) EU:n tuomioistuin kuitenkin painotti, ettei elinkeinonvapaus ole ehdoton oikeus, vaan sitä voidaan rajoittaa muun muassa työntekijöiden suojelemiseksi. Juuri tämä on suomalaisen yleissitovuuden tarkoitus.
Yrittäjien esimerkkinä käyttämässä tuomiossa (Alemo Herron) kyse on työehtosopimuksen noudattamisesta liikkeen luovutuksen jälkeen. Työehdot määräytyivät julkisella sektorilla neuvottelumenettelyssä, johon yritys ei luovutuksen jälkeen halutessaankaan voinut millään tavoin vaikuttaa.
Tapauksen johtopäätökset eivät sovellu Suomen yleissitovuusjärjestelmän arviointiin, sillä täällä järjestäytymättömillä työnantajilla on mahdollisuus vaikuttaa työehtosopimuksiin liittymällä työnantajaliittoon tai tekemällä yrityskohtaiset työehtosopimukset valtakunnallisen työntekijäjärjestön kanssa.
Kansainvälisen ja kansallisen työoikeuden perusta on aina ollut työntekijöiden suojelussa ja siten väistämättä elinkeinonvapauden rajoittamisessa.
Työntekijöiden suojelun periaatteella onkin vahva asema myös EU-oikeudessa. Vahvempi kuin työnantajien oikeudella olla järjestäytymättä. EU-oikeus ei siis aseta esteitä suomalaiselle yleissitovuudelle.
Annika Rönni-Sällinen
kirjoittaja on SAK:n työehdot osaston johtaja
