Kysymyksiä ja vastauksia työehtosopimuksista
Ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset tuovat työntekijöille monia etuja, joita laissa ei ole. Tutustu työehtosopimuksia koskeviin kysymyksiin ja lue vastaukset.
Työehtosopimuksen neuvottelevat työntekijöitä ja työnantajia edustavat järjestöt. Siinä sovitaan alan tai työpaikan työntekijöiden palkoista, vuorotyö-, arkipyhä- ja muista korvauksista, työajasta, lomista sekä muista eduista. Kun työntekijä aloittaa työsuhteen, hän solmii työsopimuksen, jonka pohjana ovat työehtosopimuksessa sovitut asiat.
Työehtosopimuksella on saatu sovittua moni asia työntekijän osalta paremmin kuin lainsäädännössä. Työnantajalla on vahvempi neuvotteluasema, mutta tilanne tasoittuu, kun työntekijät toimivat joukkona asemansa parantamiseksi.
Ammattiliittojen neuvotteluosaaminen on edelleen jäsenten käytössä. Liiton jäsenyyden merkitys kasvaa, koska mitä useampi työntekijä kyseisessä yrityksessä on liiton jäsen, sitä parempi on neuvottelutulos. Työehdot voivat kuitenkin eriytyä, eli osassa saman alan yrityksiä sovelletaan muita huonompia työehtoja.
Kilpailutilanne olisi epäreilu, jos alalla osa yrityksistä toimisi työehtosopimusten puitteissa ja osa voisi laskea hintoja esimerkiksi maksamalla työntekijöilleen huonommin. Siksi työehtosopimukset ovat usein yleissitovia eli koskevat kaikkia alan työnantajia – myös niitä, jotka eivät ole työantajaliiton jäseniä. Jos liitoihin järjestäytyminen alalla vähenee, yleissitovuus saattaa purkaantua. Työntekijä harvemmin hyötyy tällaisesta tilanteesta.
Työehtosopimuksessa on sovittu ne asiat, joista voi sopia työpaikalla. Yleensä on myös määritelty, ketkä voivat tehdä työehtosopimuksesta poikkeavan sopimuksen. Yleensä työntekijöiden puolesta sopijana toimii luottamusmies, jolla on koulutusta sopimiseen. Yksittäinen työntekijä voi sopia työehtosopimusta paremmin omassa työsopimuksessaan.
Suomessa ei ole laissa määritelty minimipalkkaa, vaan alan vähimmäispalkat on määritelty työehtosopimuksilla. Jos työehtosopimusta ei alalla ole, palkan määrittelevät työnantaja ja työntekijä keskinäisellä sopimuksella. Kaikki riippuu silloin omasta neuvotteluasemasta ja -kyvystä. Kannattaa muistaa, että työehtosopimuksessa sovitaan myös muista työsuhteen eduista, joten sopijan on hallittava kokonaisuus ylityökorvauksista kilometrikorvauksiin ja muihin etuihin.
Luottamusmies on ammattiliiton kouluttama ja liiton työntekijöiden valitsema työntekijöiden edustaja työpaikalla. Luottamusmiehellä on tärkeä rooli työpaikalla, sillä hän puolustaa työntekijöitä, neuvottelee heidän puolestaan ja esimerkiksi ratkoo riitatilanteita.
Työehtosopimuksissa sovitaan monista luottamusmiehen asemaan vaikuttavista asioista, kuten oikeudesta tiedonsaantiin ja koulutukseen sekä esimerkiksi siitä, paljonko tehtävän hoitamiseen saa käyttää aikaa. Jos ei ole työehtosopimusta, näistä asioista on vaikeampi sopia.
Voittajia olisivat alhaisimmilla palkoilla ja työehdoilla kilpailevat yritykset. Samasta työstä olisi mahdollisuus maksaa muita alan yrityksiä alhaisempaa palkkaa ja siten hankkia perusteetonta kilpailuetua paremmin toimiviin ja laadukkaampia tuotteita tai palveluja tuottaviin kilpailijoihin nähden.
Yksin työntekijä on vaatimustensa kanssa heikommalla verrattuna siihen, että iso joukko seisoo vaatimusten takana. Työntekijöistä voittaisivat ne, joilla on parhaat edellytykset neuvotella itselleen hyvät edut.
Ammattiliitot palvelevat jäseniään, mutta työehtosopimusten eduista pääsevät nauttimaan myös ne, jotka eivät ole liiton jäseniä. Jos ammattiliittoihin kuuluvien työntekijöiden määrä laskee, se heikentää liiton mahdollisuuksia neuvotella alalleen yleissitova työehtosopimus, jolloin jokainen työntekijä kärsii.