s a k·fi Tavoitteet Hyvä työ Osaamisen kehittäminen

Kouluttautuminen on hyvästä

Yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuu samaan aikaan muutoksia, jotka asettavat työntekijöiden osaamiselle jatkuvasti uusia vaatimuksia. Teknologian kehityksen myötä työpaikkoja katoaa, uusia syntyy ja työtehtävät muuttuvat. Harva meistä tekee samaa työtä koko uransa ajan, eikä työelämää edeltävä koulutus aina takaa osaamista.

Ammattiosaamisen rinnalla edellytetään yhä enemmän yleisiä perustaitoja, joiden avulla kyetään reagoimaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin ja etenkin oppimaan muutosten vaatimia uusia taitoja. Näiden taitojen omaksuminen ei välttämättä vaadi perinteistä tutkinto-opiskelua, vaan joustavaa ja jatkuvaa osaamisen täydentämistä.

Vaikka suomalaisten palkansaajien osaaminen on keskimäärin hyvää, kehitettävää myös löytyy. Koulutus nimittäin kasaantuu. Mitä parempi pohjakoulutus työntekijällä on, sitä enemmän hänellä on mahdollisuuksia kehittää osaamistaan työssä ja saada lisäkoulutusta. SAK:laisista työntekijöistä yhä useampi on osallistunut viime vuosina koulutukseen, joka on lisännyt työssä tarvittavaa osaamista. Siitä huolimatta jopa 43 prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä ei ole saanut päivääkään työnantajan kustantamaa koulutusta vuonna 2019 (SAK:n työolobarometri 2020).

Työnantajalla on vastuu ylläpitää työntekijöiden ammatillista osaamista. Työpaikkojen luottamushenkilöt eivät kuitenkaan anna työnantajille kovin mairittelevaa arviota koulutuksen järjestämisestä. Kuten seuraavasta kuviosta käy ilmi, yli kolmannes luottamushenkilöistä on sitä mieltä, että työnantaja ei kouluta työntekijöitään tarpeeksi (SAK:n luottamushenkilöpaneeli, lokakuu 2021).

Tavoitteena elinikäinen oppiminen

Oppiminen ei pääty nuorena hankittuun tutkintoon, vaan jatkuu läpi aikuisiän. SAK:n tavoitteena on, että kaikkien työntekijöiden ammattitaitoa pidetään yllä koko työuran ajan. Jatko- ja täydennyskoulutuksen tarve kasvaa koko ajan, sillä työelämä ja työmarkkinat muuttuvat nopeasti ja työtehtävien vaatimukset kasvavat.

Työelämässä osaamistaan päivittävällä työntekijällä on oikeus opintovapaaseen. Palkatonta opintovapaata voi hakea, kun on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden. Lyhytaikaiseen opintovapaaseen on oikeus jo kolmen kuukauden jälkeen.

Tätä mahdollisuutta käytetään työelämässä kiitettävästi ja valtaosalla työ- paikoista myös ilman ongelmia. Jos ongelmia on ollut, ne ovat useimmiten liittyneet siihen, että töiden järjestely on hankalaa tai henkilöstöä on liian vähän. Suurin oppimisen este työpaikoilla on kiire.

Työntekijäammateissa olevat osallistuvat kuitenkin ammattitaitoa uudistavaan koulutukseen vähemmän kuin korkeasti koulutetut.

Oppiminen kannattaa

Työntekijöiden mahdollisuuksia ammattitaidon päivittämiseen parannetaan myös työehtosopimusten kautta. Työmarkkinakentällä niin sanottu osaamisen kehittämisen toimintamalli on viimeisin uudistus tällä saralla. Osaamisen kehittäminen tarkoittaa koulutuksen lisäksi kaikkea työssä ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Kehityskeskustelut ovat oivallinen hetki työntekijän kehittymistoiveiden ja -tarpeiden esille ottamiseen. Keskustelussa voidaan sopia työntekijälle henkilökohtainen koulutussuunnitelma, joka hyödyttää niin työntekijää kuin työnantajaakin.

Hyvä työelämä kannustaa oppimaan, sillä koulutus kannattaa aina. Selvää on se, että mitä paremmin työntekijä on koulutettu, sitä varmemmin hän voi pitää kiinni työpaikastaan. Hyvin koulutetulla työn- tekijällä on paremmat mahdollisuudet ansiotason nousuun läpi työuran ja uudelleen työllistyminen on myös helpompaa, jos työntekijä joutuu työttömäksi.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen on koko työpaikan yhteinen etu. Osaava ja aktiivinen työntekijä on entistä selvemmin myös menestymisen edellytys työnantajalle. Työntekijälle koulutus tarjoaa konkreettisia hyötyjä: suoritettu tutkinto näkyy yhä useammalla alalla suoraan palkkapussissa. Tutkintoihin perustuvista palkankorotuksista on sovittu myös työehtosopimuksissa monilla SAK:n sopimusaloilla.