s a k·fi Tavoitteet Hyvä työ Työntekijöiden ja työnantajan …

Toimivassa työpaikassa menestytään luottamalla

Ihmiset rakentavat yhteistyötään erilaisten lakien, normien, sopimusten ja sitoumusten keskellä. Työyhteisössä työnantajan on luotettava siihen, että työntekijä saapuu työpaikalle ja antaa työpanoksensa yritykselle, kunnalle, valtiolle tai muulle organisaatiolle niin, että näiden menestyminen on turvattu. Työntekijä puolestaan luottaa siihen, että työnantaja maksaa työpanoksesta sovitun palkan, takaa turvallisen työympäristön ja kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti.

Moneen muuhun maahan verrattuna hierarkia on matala ja valtaetäisyys johdon ja henkilöstön välillä on pieni. Useilla työpaikoilla johtajan sanaan on voinut luottaa ja johtaja on luottanut työntekijöihin.

Suomessa työsuhde solmitaan lakien ja työehtosopimusten määrittämissä rajoissa. Työnantajalla ei ole mahdollisuuksia määritellä työsopimuksen sisältöä mielivaltaisesti tai muuttaa solmitun sopimuksen sisältöä yksipuolisesti. Kun sopimuksen sisällöstä tai lakien soveltamisesta keskustellaan, työntekijöillä on omat edustajansa työpaikoilla ja asiantuntijansa ammattiliitoissa. Työntekijöiden edustajien asema on turvattu lailla ja työntekijät voivat luottaa siihen, että työnantaja ei voi mielensä mukaan tai yksipuolisesti muokata lakien ja sopimusten tulkintoja. Toisaalta työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet voivat tiukoissakin paikoissa luottaa työtovereidensa tukeen.

Työpaikoilla, joilla luottamus työntekijöiden ja työnantajan välillä on vahvaa, on mahdollista solmia paikallisia sopimuksia työehtosopimuksen määrittämissä rajoissa, mikäli sellaisille on tarvetta. Nämä sopimukset voivat toimia hyödyllisesti ja sujuvoittaa arkea sekä työntekijöille että työnantajille. On selvää, että paikallisten sopimusten tekemiseen ei ole minkäänlaista syytä, ellei niistä koidu hyötyä työntekijöille.

Avoimuuden kulttuuri kasvattaa luottamusta

Luottamusta on vaikea mitata, mutta jotain kertoo riita asioiden määrän kehittyminen. SAK:n luottamushenkilöpaneelista käy ilmi, että jopa 37 prosenttia luottamushenkilöistä kokee, että riita-asiat ovat lisääntyneet. Vain noin joka kymmenes arvioi kehityksen menevän parempaan suuntaan (SAK:n luottamushenkilöpaneeli, tammikuu 2016).

Kehitys on huolestuttavaa, koska yrityksen luottamuspääoma työtekijöiden silmissä on helppo menettää mutta vaikea kasvattaa takaisin. Kun luottamus kasvattaa yrityksen tuottavuutta, niin sen menettäminen näkyy työntekijöiden haluttomuutena kehittää työtä ja ylittää työlle asetettuja odotuksia. Myös koko työyhteisön ilmapiiri kärsii ja mahdollistaa uusien ongelmien syntymisen ja kärjistymisen.

Työyhteisöissä on aina isoja tai pieniä konflikteja, mutta hyvässä työpaikassa ne ratkaistaan ajoissa. Ilmapiiri kannustaa keskusteluun ja vaikeatkin kysymykset ja tilanteet käydään läpi asiallisen rakentavasti ja päätökset perustellaan osapuolille tai työyhteisölle.

Ohjenuorana toimivat yritystä sitovat työehtosopimukset ja lainsäädännöstä erityisesti työsopimuslaki sekä työturvallisuutta koskevat säännökset. Hyvässä työpaikassa osataan noudattaa ja tulkita lakien ja työehto- sopimusten mukaisia menettelytapoja. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat työntekijöiden edustajia, mutta hyvässä työpaikassa heitä käytetään henkilöstöhallinnon ja johdon ohella työelämän säädösten asiantuntijoina.

Hyvällä henkilöstönedustajalla on usein myös tietoa, mitä yrityksen virallisella johdolla ei ole. Heillä on syvällinen ymmärrys työhön kytkeytyvien toimintatapojen, ongelmien, riskien, kateuden, innostuksen ja onnistumisien moni-ilmeisestä kudelmasta.

Kun työntekijöillä on vahvat edustajat, työnantaja saa myös luotettavaa palautetta, jota voidaan hyödyntää työprosessien kehittämisessä. Organisaation menestyksen kannalta on tärkeää tietää se, mikä sujuu tai mistä kenkä todella puristaa.

Tärkeä väylä luottamuksen ylläpitämiselle ja rakentamiselle on lakisääteiset yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat. Ne on löydyttävä työpaikoilta, jossa on vähintään 20 henkeä töissä. Parhaimmilla työpaikoilla nämä elimet edistävät koko henkilöstön ja työnantajan edustajien välistä vuorovaikutusta, ja niissä voidaan yhdessä kehittää toimintatapoja ja työn tuloksellisuutta.

Mielekäs työ syntyy tuunaamalla

Luottamiseen perustuva ja kokeiluun rohkaiseva ilmapiiri on tärkein edellytys työntekijälähtöisessä työn kehittämisessä, eli työn tuunaamisessa. Työelämä on pullollaan esimerkkejä työn tuunaamisesta. Valtaosa toimivista tuunaamisen tavoista on syntynyt työntekijöiden käytännön kokemuksen kautta, ei ylhäältä sanelemalla.

Työntekijä voi hakeutua mahdollisuuksien salliessa tilanteisiin, joiden kautta löytää uusia vastuita ja siten lisätä vaihtelua omaan työhönsä. Hyvässä työyhteisössä ei ole myöskään epäonnistumisia, vaan ainoastaan mahdollisuuksia oppia uutta.

Tuunaaminen hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Työn tuunaaminen voi tarkoittaa monia asioita, mutta yleensä siinä on taustalla vastuun jakaminen työnjohdolta työntekijälle. Työntekijä itse tuntee työnsä parhaiten ja osaa säädellä ajankäyttöä ja kehittää työtapoja. Huonossa työyhteisössä työntekijät eivät useinkaan toimi työnsä parantamiseksi, koska työpaikan ilmapiiri voi latistaa oma-aloitteisuuteen perustuvan työn tuunaamisen.

Mistä epäluottamuksesta kärsivät työpaikat jäävät paitsi työn tuunaamisen puuttuessa? Tutkitusti työn tuunaaminen lisää työn imua ja mielekkyyttä sekä vähentää tylsistymistä työssä. Se lisää työntekijöiden psykologista pääomaa, luovuutta ja halua jatkaa pidempään työuralla. Tutkimusten mukaan työn omaehtoinen muokkaaminen vähentää myös kroonista väsymystä työssä.

Hyvässä työssä ihmiset uskaltavat kysyä itseltään, miten voin lisätä työni vaihtelua ja mielekkyyttä. Se kannustaa unelmoimaan ja kokeilemaan uutta. Hyvässä työssä voi kehittyä vieläkin paremmaksi sekä saada siihen liittyvää rakentavaa palautetta. Parhaassa tapauksessa tuunaaja lisää yrityksen voittoa, parantaa omaa osaamista sekä lisätä viihtyvyyttään työssä.