Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työelämä

Epätyypillistä työtä tekevien asemaa on parannettava

Muun muassa pakkoyrittäjyys, määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen ja vastentahtoinen osa-aikatyö ovat työnantajalle keinoja säästää työvoimakustannuksissa ja kiertää työnantajavelvoitteita. Työntekijöille erilaiset pätkätyöt merkitsevät epävarmuutta ja taloudellista niukkuutta.

Miten tavoite toteutetaan?

• Määräaikaisen työvoiman käytön ehtoja kiristetään niin, että pysyvä työvoiman tarve määritellään nykyistä selkeämmin.
• Työnantaja-aloitteiselle osa-aikatyölle säädetään perusteet, kuten määräaikaisuuden käytölle on jo olemassa.
• Vuosilomalakia uudistetaan niin, että myös lyhyissä työsuhteissa työntekijä ansaitsee lomaa 2,5 päivää kuukaudessa. Pätkätyöntekijöille säädetään subjektiivinen oikeus vuosilomaan.
• Edistetään työsuhteisen ja yrittäjätyön väärinluokittelua (ts. työsuhteen naamiointia) estävän kansallisen ja EU-lainsäädännön valmistelua ja voimaansaattamista.
• Työneuvoston toimivaltaa laajennetaan työsopimuslain soveltamisalan, määräaikaisuuden ja vaihtelevan työajan sekä työajan vakiintumisen rajanvetotilanteisiin. Tällöin työntekijöillä on mahdollisuus saada nykyistä matalammalla kynnyksellä ja nopeammin oikeussuojaa.
• Aidoille itsensä työllistäjille varmistetaan oikeus neuvotella ja kehittää työnsä ehtoja kollektiivisesti yhdessä.

Miksi tavoite on tärkeä?

Työntekijöistä yli 80 prosentilla on vakituinen työ. Määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet ovat kuitenkin jatkuvasti lisääntyneet. Pysyvän työn puutteessa on eniten 25–34-vuotiaita ja naisia.

Työsopimuslain mukaan kokoaikainen ja vakituinen työsopimus on pääsääntö, josta määräaikainen ja osa-aikainen ovat poikkeuksia. Työntekijää ei saa asettaa eri asemaan pelkästään työsuhteen keston tai työsuhteen pituuden vuoksi. Näitä periaatteita pitää vahvistaa.

Esimerkiksi määräaikaisuuksia käytetään paljon lainvastaisesti, koska laki on tulkinnanvarainen. Monet osa-aikatyöntekijät eivät saa toivomaansa työtuntimäärää ja ovat näin ollen osa-aikaisesti työttömiä. Useissa tapauksissa kysyntävaihteluun liittyvä taloudellinen riski siirretään pätkätyöntekijöiden kannettavaksi.

Sille ei ole perusteita, että alle vuoden työsuhteissa kertyy vähemmän lomaa kuin yli vuoden työsuhteissa. Myös pätkätyötä tekevällä työntekijällä on oikeus palkalliseen lomaan samalla tavalla kuin muillakin työntekijöillä

Esimerkiksi työsuhteen naamiointi erilaisiksi toimeksianto- ja kumppanuussuhteiksi on lisääntynyt ja teknologinen kehitys ja alustatyö edelleen lisäävät ilmiötä. Epäselvissä tilanteissa tarvitaan työsuhteen ja yrittäjätyön rajanvetoon toimiva matalan kynnyksen oikeussuojakeino.

Syrjinnän uhrin asemaa on parannettava

Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Syrjintä on yhdenvertaisuuslain mukaan kielletty iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, poliittisen mielipiteen, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Monelle syrjintä on kuitenkin jokapäiväistä eikä uhri saa oikeutta.

Miten tavoitteeseen päästään?

• Valvontaa tehostetaan ja syrjinnän uhrin mahdollisuutta saada oikeutta helpotetaan.
• Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaa laajennetaan työelämään.
• Yhdenvertaisuutta edistävillä järjestöillä pitää olla lautakunnassa oikeus edustaa uhria tai uhreja ilman uhrin nimeämistä. Lautakunnan on voitava määrätä uhrille myös hyvitys.

Miksi tavoite on tärkeä?

Syrjinnän uhri ei usein osaa eikä uskalla puolustaa oikeuksiaan. Oikeuksien saaminen on kallista ja kestää vuosia. Tarvitaan ns. matalan kynnyksen keinoja, jotta syrjinnän uhri saisi nopeasti ja halvalla oikeutta.

Kotihoidon tuki on uudistettava ja varhaiskasvatuspalveluiden laatu ja saatavuus varmistettava

Työelämän perhemyönteisyydessä on vielä paljon parannettavaa. Työn ja perheen yhteensovittamista ja tasa-arvoa työelämässä voidaan edistää joustavammalla kotihoidon tuella ja varmistamalla laadukkaiden varhaiskasvatuspalvelujen saatavuus.

Miten tavoitteisiin päästään?

• Kotihoidontuki uudistetaan tasa-arvoisemmaksi ja joustavammaksi seuraavilla muutoksilla:
  1. Etuus jaetaan lähtökohtaisesti vanhempien kesken.
  2. Etuustaso on 6 kuukauden ajalta korkeampi ja sitä pitää olla mahdollista käyttää myös puolitettuna 12 kuukauden ajan.
  3. Etuutta on mahdollista saada lyhyemmissä pätkissä esimerkiksi siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta.
  4. Kotihoidon tuen sisarkorotus poistetaan.
  5. Korotetaan joustavaa ja osittaista hoitorahaa, jotta työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu.
• Varhaiskasvatuspalvelut alennetaan portaittain maksuttomiksi ja niiden saatavuus turvataan muun muassa valtakunnallisen ohjeistuksen avulla myös perheille, joissa vanhempien työajat vaihtelevat.
• Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa ehkäistään nykyistä joustavammilla koulutuspoluilla, pätevyysvaatimuksia muuttamalla ja henkilöstömitoitusta korjaamalla.

Miksi tavoitteet ovat tärkeitä?

Kotihoidon tuen käyttäjistä valtaosa (92 %) on naisia. Pitkät kotihoidon tuen jaksot vaikuttavat naisten työmarkkina-asemaan ja palkka- ja eläkekertymään. Elokuussa 2022 voimaan tulleella perhevapaauudistuksella tavoitellaan perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken, joten on luontevaa, että myös kotihoidon tukea uudistetaan tavoitteen mukaisesti.

Varhaiskasvatus tukee lapsen kielellistä ja kognitiivista kehitystä. Kotihoidon tuen sisarkorotuksen poistaminen tukisi perheen vanhempien sisarusten osallistumista varhaiskasvatukseen. Joustavan ja osittaisen hoitorahan korottaminen helpottaisi yhä useamman vanhemman työn ja perheen yhteensovittamista lapsen ollessa alle 3-vuotias ja ensimmäisten kouluvuosien aikana. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on pohjoismaisittain alhainen. Osallistumisen esteitä on raivattava, sillä varhaiskasvatus tukee perheitä, luo tasa-arvoa ja varmistaa lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittyä ja saada tukea.

Varhaiskasvatuksen maksuttomuudella varmistetaan, ettei osallistuminen ole kiinni perheen varallisuudesta. Vuorohoito pitäisi puolestaan huolta siitä, että huoltajat pystyvät yhdistämään lapsen hoidon eri elämäntilanteisiin ja työaikoihin. Vuoropäivähoidon alueelliset erot saadaan vähenemään ja lähipalveluperiaate toteutumaan luomalla valtakunnalliset ohjeistukset kunnille palvelun järjestämisestä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan kriisiytymisen välttämiseksi on perustettava kolmikantainen työryhmä, joka selvittää nykytilaan johtaneita syitä sekä hakee vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi.

Henkilöstön määrä ja saatavuus, kunnolliset työolot ja työntekijöiden osaaminen ovat tärkeitä tekijöitä laadukkaiden varhaiskasvatuspalvelujen turvaamiseksi. Erityisesti varhaiskasvatuksen lastenhoitajille on luotava joustavia koulutuspolkuja tai uuden varhaiskasvatuslain mukaisia pätevyysvaatimuksia on muutettava, jotta henkilöstön riittävyys saadaan taattua.

Myös henkilöstömitoitusta on korjattava niin, että päiväkodissa olisi yksi opettaja ja kaksi lastenhoitajaa yhtä lapsiryhmää kohden. Nykylain mukaan rakenteen pitäisi olla kaksi opettajaa ja yksi lastenhoitaja 1.1.2030 mennessä.