ILOlle vuonna 2022 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö
kirjaamo.tem@gov.fi

Lausuntopyyntönne 13.4.2022
VN/11817/2022-TEM-3

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu ILOn yleissopimuksista Nrot 100, 111, 81, 173, 175, 115, 119, 120, 136, 139, 187, 121, 168, 148, 155, 16, 162, 167, 176, 184 seuraavasti:

Yleissopimus nro 100 Samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettava sama palkka

Suomessa on ollut käynnissä kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma vuodesta 2006 lähtien. Parhaillaan on käynnissä samapalkkaisuusohjelma 2020–2023. Ohjelman tavoitteena on miesten ja naisten keskimääräisen palkkaeron kaventuminen. Palkkaero on kaventunut tavoiteltua hitaammin. Edellisellä ohjelmakaudella keskimääräinen ansiotason ero kaventui 17 prosentista 16 prosenttiin.

Työmarkkinoiden segregaatio on Suomessa vahvaa. Ns. tasa-ammateissa työskentelevien (naisia ja miehiä 40–59 prosenttia) osuus on laskenut koko työmarkkinoilla 2000-luvulla. Osuus oli ohjelmakauden alussa alle 10 prosenttia. Samapalkkaisuusohjelman osana toteutetaan laaja ja mittava segrekaationpurkuhanke tilanteen parantamiseksi.

Miesten ja naisten välisiä palkkaeroja ylläpitäviä rakenteita ovat myös epätasainen perhevapaiden jakautuminen vanhempien kesken. Tätä ilmiötä tasoittamaan on tehty perhevapaalainsäädännönuudistus, joka tulee voimaan 1.8.2022.

Palkka-avoimuuden lisääminen ja palkkatietojen saamisen parantaminen syrjintäepäilyjen yhteydessä auttavat osaltaan palkkauksen tasa-arvoisuuden takaamisessa. Lainsäädännön uudistusprosessi palkka-avoimuuden lisäämiseksi on edennyt hieman hitaasti, mutta tällä hetkellä lakiesitys on kuulemisvaiheessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön käynnissä olevat tutkimushankkeet työn samanarvoisuuden arvioimisesta sekä työehtosopimusten vaikutuksista samapalkkaisuuteen tuovat lisää valaisua samapalkkaisuuden kehittämisen tarpeista ja keinoista.

Yleissopimus nro 111 Työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuva syrjintä

Suomalaisesta yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa koskevasta lainsäädännöstä huolimatta suomalaisessa työelämässä on työntekijöiden syrjintää. Syrjintä ilmenee muun ohella eriasteisena työntekijöiden hyväksikäyttönä, kiskonnantapaisena työsyrjintänä ja alipalkkauksena. Tämä liiketoimintamalli näyttää juurtuneen suomalaiseen työelämään.

Syrjinnän, hyväksikäytön ja alipalkkauksen uhreina ovat erityisesti ulkomaalaiset työntekijät, mutta ilmiö ei rajoitu vain näihin työntekijäryhmiin. Riski joutua hyväksikäytön uhriksi on myös osatyökykyisillä ja nuorilla työntekijöillä. Yleistäen voisi todeta, että kyseessä on syystä tai toisesta haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevista työntekijöistä.

Syrjinnän ja hyväksikäytön muodot ovat moninaisia lähtien liian alhaisten palkkojen maksamisesta aina ihmiskaupan tunnusmerkistöt täyttäviin rikoksiin. Väliin mahtuu ylipitkiä työpäiviä korvauksetta, sairauslomien pitämisen kieltämistä ja työterveyshuollon järjestämisen laiminlyöntiä. Ulkomaalaisilta työntekijöiltä vaaditaan maksuja työpaikasta ja työntekijän oleskeluluvista, ja rahanpesutarkoituksessa työnantajat syyllistyvät jopa identiteettivarkauksiin. Työnantajan järjestämät asumisolot voivat olla epäinhimillisiä ja työntekijöiden kaltoinkohtelu ilmenee työnantajan työntekijään kohdistamana epäasiallisena käytöksenä, henkisenä painostamisena ja kontrollina. Kun vakavan hyväksikäytön ja yksittäisten palkkaerimielisyyksien väliin jäävään työntekijöiden syrjinnän, hyväksikäytön ja alipalkkauksen kitkemiseksi ei tehdä mitään, työnantajat ymmärtävät sen olevan kannattavaa eikä kiinnijäämisriskiä ole. Tämä on omiaan ruokkimaan ilmiötä ja johtamaan pahimmillaan työntekijöiden vakavan hyväksikäytön lisääntymiseen.

Ulkomaalaisten työntekijöiden syrjintäkokemuksissa on ollut viime vuosina kasvua. Työsuojeluhallinnon yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kieltoa työelämässä vuonna 2021 koskevan raportin mukaan alkuperään, kansalaisuuteen ja kieleen liittyvien valvontapyyntöjen määrä on noussut merkittävästi.

Työsuojeluviranomaisen vuonna 2021 suorittamassa ulkomaalaisvalvonnassa keskityttiin työsuhteen vähimmäisehtoihin. Puutteita palkkauksessa huomattiin lähes puolella tarkastetuista työpaikoista. Puutteet koskivat useimmiten liian pientä peruspalkkaa tai maksamattomia tai puutteellisesti maksettuja lisiä. Koska työaika-asiakirjoissa oli paljon puutteita, palkkauksen oikeellisuuden arviointi on ollut haastavaa.

Poliisin, työsuojeluvalvonnan ja rikosuhripäivystyksen tietojen mukaan edellä kuvattu työntekijöiden hyväksikäyttö on yleisintä ravintola-, siivous-, maatalous- ja eläintuotantoalalla, kasvinviljely- ja marjatiloilla sekä rakennusalalla, mutta tapauksia on myös kauneusalalla, varastotyössä, autopesuloissa ja -korjaamoilla sekä kotitaloustyössä. Osalla näistä aloista työntekijöiden hyväksikäyttö ja alipalkkaus on jo paikoin jopa normaalia toimintaa.

Työsuojeluviranomaisen keinot puuttua työntekijöiden hyväksikäyttöön ovat rajalliset esimerkiksi palkkauksen osalta. Haasteita liittyy muun ohella myös esimerkiksi tapausten tutkintojen pitkään kestoon ja rikosten tunnusmerkistön tulkitseminen. Esimerkiksi liian pienen palkan maksaminen voidaan tulkita palkkariidaksi, eikä sitä välttämättä tunnisteta syrjinnäksi.

Eri hallinnonalojen ja uhrien auttamiseen keskittyvien järjestöjen asiantuntijoiden näkemysten mukaan nykyisin käytössä olevat valvonta- ja oikeusturvakeinot eivät riitä kitkemään tehokkaasti työntekijöiden hyväksikäyttöä ja alipalkkausta suomalaisilta työpaikoilta. Työsuojeluviranomaisten keinovalikoima on vaatimaton esimerkiksi alipalkkausta koskevissa hyväksikäyttötapauksissa. Myös syyttäjän näkemys on ollut, että rikoslaissa olisi tarpeellista säätää rikokseksi nimenomaisesti alipalkkaus, mutta alipalkkauksen kriminalisointi on kaatunut oikeusministeriön kielteiseen kantaan.

SAK on pitkään vaatinut, että työntekijöiden syrjintään, hyväksikäyttöön ja alipalkkaukseen perustuvaan liiketoimintamalliin vihdoinkin puututtaisiin. Oikeussuojakeinot alipalkkaustilanteissa ovat nykyisin riittämättömät ja työntekijöiden syrjintään ja hyväksikäyttöön syyllistyvät työnantajat näyttävät voivan jatkaa liiketoimintamalliaan. Työntekijöiden hyväksikäyttö ja alipalkkaus on viranomaisten tiedossa ja siihen puuttumisen tarve on tunnistettu ja tunnustettu myös hallitusohjelmassa, mutta toimet ongelman kitkemiseksi ovat toistaiseksi olleet kovin vaatimattomat.

Yleissopimus nro 81 Ammattientarkastus teollisuudessa ja kaupassa

Koronapandemian vuoksi vuodet 2020 ja 2021 ovat olleet poikkeuksellisia. Tilanne on näkynyt työsuojelutarkastusten selkeänä laskuna. Tuona aikana työsuojeluhallinnolla on kuitenkin ollut mahdollisuus kehittää muun muassa valvontaa tukevia digitaalisia ratkaisuja. Myös ns. etävalvontaa on toteutettu tuona aikana.

Työsuojeluvalvonnan ja palkansaajajärjestöjen välinen vuoropuhelu ja yhteistyö on erittäin tarpeellista sekä hyödyllistä. Korona-ajasta johtuen, mutta jo ennen sitä alkoi työsuojeluvalvojien yhteistyö ammattiliittojen kanssa olla vähenemään päin. Katsommekin, että tarkastushenkilökunnan ja työntekijäjärjestöjen välistä yhteistyötä olisi tarpeen lisätä.

SAK korostaa työpaikalla tapahtuvien tarkastusten merkitystä. Niitä tulee tehdä riittävästi. Tarkastajien tulee näkyä työpaikoilla, keskustella työnantajan ja työntekijöiden edustajan kanssa kasvotusten. Työsuojeluvaltuutettujen läsnäolo tarkastuksilla tulee olla peruslähtökohta.

On myös asioita, joiden valvonta muulla tavoin kuin käymällä työpaikalla on perusteltua. Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset valvontatoimenpiteet, jotka johtavat tehokkaaseen ja kattavaan valvontaan, ovat tervetulleita. Etävalvonnassa ja digitaalisilla alustoilla asioinnissa tulee huolehtia, että työntekijöillä ja/tai työntekijöiden edustajilla on mahdollisuus tulla kuulluksi ja esittää näkemyksensä. Kannamme huolta, toteutuuko tämä systemaattisesti.

Työsuojeluvalvonnassa tulisi kiinnittää vahvemmin huomiota työpaikan työsuojelun yhteistoiminnan toteutumiseen, jotta se aidosti täyttää lain tarkoituksen. Työsuojeluvaltuutettujen, mutta myös työsuojelupäälliköiden toimintaedellytykset ovat usein puutteellisia. Myös lain mukainen työpaikkakäsite on asia, joka kaipaa viranomaisen suunnalta ohjausta, jotta se ymmärretään lain tarkoittamalla tavalla niin, että yhteistoiminnan osapuolilla on tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa tehtäväänsä. Työelämä muuttuu ja pirstaloituu ja tekee työsuojeluyhteistoiminnan haasteelliseksi. Valvonnalla on huolehdittava, että työsuojelun sekä välillinen että välitön yhteistoiminta ja osapuolten toimintaedellytykset toteutuvat lain edellyttämällä tavalla.

Lääkäreiltä terveydenhuollosta tulee työsuojeluvalvontaan minimaalisen vähän ilmoituksia ammattitaudeista ja työperäisistä sairauksista. Jolloin myös ammattitautitapauksiin liittyviä tarkastuksia tehdään vähän. Asianlaita tulee korjata pikaisesti.

Olemme huolissamme siitä, että asiat eivät etene riittävästi eivätkä riittävän nopeasti poliisi- ja syyttäjäprosesseissa. Tapausten käsittelyt ovat vaarassa vanhentua. Myös rangaistusten taso on liian matala, maksimirangaistuksen tasoa tulee nostaa.

Työsuojelutarkastusten määrä vuoden 2010 jälkeen on ollut korkeimmillaan liki 30 000 kpl/a ja työsuojeluvastuualueiden henkilöstömäärä noin 450 htv. Viime vuonna henkilöstömäärä oli 414 htv, jota onkin saatu nostettua tätä alhaisemmista lähivuosien määristä. Tarkastusten tavoitemäärä tälle vuodelle on 22 000. Katsomme, että nykyisellään työsuojeluvalvonnan resurssit ovat kriittisellä tasolla, ne riittänevät jotenkuten nykyisten velvoitteiden hoitamiseen. Jos valvonnalle tulee yhtään lisää tehtäviä, tulee sille myös antaa lisää resursseja. Valvontaa on tehtävä riittävästi harmaan talouden ja työvoiman väärinkäytön kitkemiseksi, mutta se ei saa olla pois työn terveellisyyden ja turvallisuuden valvonnasta.

Aluehallintorakennetta mitä ilmeisimmin tarkastellaan uusiksi lähivuosien aikana. Tähdennämme, että työsuojeluvalvonnan organisoinnin tulee kaikissa tilanteissa olla sellainen, että se takaa valvonnan tehokkuuden, riippumattomuuden ja itsenäisyyden. Valvonnan tulee olla valtakunnallisesti yhtenäistä. Kolmikantainen alueellinen lautakuntatoiminta tulee myös taata tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tässä yhteydessä viittaamme myös lausuntoomme ILO sopimuksesta 155.

Yleissopimus nro 173 Työntekijöiden saatavien turvaaminen työnantajan maksukyvyttömyys-tapauksessa

Työntekijöiden saatavia turvataan työnantajan maksukyvyttömyys-tilanteissa palkkaturvalainsäädännöllä. SAK toteaa, että palkkaturvan enimmäismäärää ei ole korotettu kuin kerran lain voimassa ollessa vuodesta 1999 alkaen. Korotus tehtiin vuonna 2021 osana Covid 19 pandemian aiheuttamien taloudellisen vaikutusten pehmentämiseksi. Lisäksi SAK huomauttaa, että palkkaturvan enimmäismäärää ei ole sidottu mihinkään indeksiin eikä muitakaan velvoittavia menetelmiä palkkaturvan enimmäismäärän tarkistamiseksi ole olemassa. Ottaen huomioon, että Suomessa on palkkaturvan osalta käytössä rajoitusmekanismit, palkkaturvan arvon säilymisen turvaamiseksi ei ole riittäviä ja tehokkaita keinoja.

Yleissopimus nro 175 Osa-aikatyö

Suomessa vastentahtoinen osa-aikatyö on lisääntynyt 2010-luvulta alkaen. Toimialakohtaisesti osa-aikatyön määrä ja osuus korostuu etenkin kaupan alalla, sosiaali- ja terveyspalvelualoilla sekä majoitus- ja ravitsemusalalla. Työsuhteisen osa-aikaisen työn rinnalle on alkanut kehittyä uusia työn teettämisen muotoja, joissa työnantaja tekee työsopimuksen sijaan työntekijän kanssa esimerkiksi toimeksianto- tai kumppanuussopimuksen. Työnantaja välttää siten työnantajavelvoitteet ja työntekijä jää vaille työsuhteen turvaa, kuten työsuhdeturvaa, työsuojelua ja työterveyshuoltoa sekä ansioperusteista sosiaaliturvaa. Kysynnän vaihteluista työnantajalle koituva liiketoimintariski kaatuu usein näissä järjestelyissä työntekijän kannettavaksi. Tämän kaltaiset järjestelyt näyttävät laajenevan yhä useammille toimialoille ja siten rapauttavat työntekijöiden suojelun periaatteeseen perustuvaa työoikeudellista järjestelmää.

Lisäksi SAK toistaa jo aiemmin raportoimansa osa-aikaisten työntekijöiden ongelman. Vaikka työsopimuslain 2 luvun 5 § velvoittaa työnantajaa tarjoamaan työtä osa-aikatyöntekijöille, säännös ei kuitenkaan tosiasiallisesti aina toimi käytännössä. Työntekijöiden odotetaan enenevässä määrin suostuvan lyhytaikaiseen lisätyöhön, mikä vaikeuttaa työelämän ja vapaa-ajan yhdistämistä.

Yleissopimus nro 115 Työntekijäin suojaaminen ionisoivalta säteilyltä

Edelleenkin huolena on terveystarkastuksien toteutuminen sekä altistumisen seuranta erityisesti erilaisissa pätkä- ja vuokratyösuhteissa työskentelevien osalta. Myös valvontatoimea tulisi tältä osin vahvistaa.

Yleissopimus nro 119 Koneiden varustaminen suojalaitteilla

SAK toteaa edelleen, että markkinavalvonnan resurssit ovat käytännössä merkittävin tekijä tehokkaan ja asianmukaisen markkinavalvonnan toteutumiseksi. Tämän vuoksi resursseja tulee kehittää ja ylläpitää kokoaikaisen valvonnan mahdollistamiseksi ilmitulleiden puutteiden (tapaturmat, ilmoitukset) ja valvonnan yhteydessä löydettävien epäkohtien korjaamiseksi. Kuluttajakäyttöön ja työkäyttöön markkinoitavissa tuotteissa on edelleen rajanveto-ongelmia, koska lisääntyvässä määrin myös työkäyttöön hankitaan edullisempia pelkästään kuluttajakäyttöön hyväksyttyjä tuotteita. Suomen sääolosuhteet (kuten pakkanen) edellyttävät kuitenkin esim. ulkokäyttöön tarkoitetuilta ammattilaitteilta enemmän kuin yleisesti Euroopassa kuluttajakäyttöön tarkoitetuilta laitteilta on yleensä edellytetty. Suomessa on myös käynnissä kansallisen koneita ja laitteita koskevan säännöstön saattaminen vastaamaan EU-säädöstöä ja kansallisia tarpeita ylipäänsä.

Yleissopimus nro 120 Kauppa- ja toimistotyön terveysolot

Koronapandemia on tuonut uusia näkökulmia sopimuksen soveltamiseen. Puhtaan ilman edellytys saa uutta merkityssisältöä pandemia-aikana. Suomessa on toistaiseksi laiminlyöty ilmahygieniakeinoja, joita mm Keski-Euroopan maissa sovelletaan ja myös vaaditaan monissa yleisötiloissa. Puhdasta ilmaa käsittelevä artikla voitaisiin pandemia-aikana tulkita niin, että edellytettäisiin ilman laadun mittaamista sekä ilmanvaihdon ja -suodatuksen tehokasta toteuttamista.

Myös suojavälineartikla on pandemia-aikana saanut uudenlaista sisältöä. Kaupan alalla työskentelevät kohtaavat jatkuvasti asiakkaita, jolloin ajankohtaisen tiedon mukaiset, laadukkaat suojaimet tulisi olla koko henkilöstön käytettävissä. Nyt tässä on esiintynyt puutteita.

Yleissopimus nro 136 Suojelu bentseenimyrkytysvaaroilta

Sekä Suomessa että EU:ssa on ollut agendalla bentseenille altistumisen vähentyminen sekä raja-arvojen tiukentaminen. Käytännössä altistumisia ei riittävästi seurata eikä valvota, ja esim. syöpävaarallisten aineiden lakisääteiset ilmoitukset ASA-rekisteriin toteutuvat puutteellisesti. Tältä osin sekä tiedotusta, valvontaa että työterveyshuollossa tehtävää seurantaa olisi tarvetta tehostaa.

Yleissopimus nro 139 Työnteon yhteydessä syöpää synnyttävistä aineista ja tekijöistä aiheutuvien vaarojen torjunta ja valvonta

Syöpävaarallisten aineiden listausta ja raja-arvoja on päivitetty, pääpaino tulisi nyt kohdentaa syöpävaarallisilta aineilta suojeluun käytännössä. Ilmoitukset ASA-rekisteriin toteutuvat puutteellisesti, työhygieenikkojen osaamista tulisi hyödyntää työpaikoilla laajemmin ja työterveyshuollon ohjaus terveystarkastuksineen tulisi varmistaa myös erilaisissa pätkätyösuhteissa, vuokratyöntekijöinä tai keinotekoisesti ”kevytyrittäjinä” ja itsensä työllistäjinä työskenteleville.

Yleissopimus nro 187 Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen

Kolmikantainen vuoropuhelu STM:n ja työmarkkinaosapuolten kesken työsuojelun edistämiseksi toimii mielestämme hyvin. On kuitenkin epäkohtia, jotka kaipaavat kehittämistä sopimuksen 155 sisällön saavuttamiseksi. Suomessa on ns. sanottuja edelläkävijätyöpaikkoja, joissa työterveys- ja työturvallisuusasiat on huomioitu kattavasti. Lisäksi on myös työpaikkoja, joissa ei toteudu edes työsuojelun perusvelvoitteet.

Psykososiaalinen /henkinen kuormitus ovat työssä ja työoloissa esiintyviä olosuhdetekijöitä, joihin ei vielä riittävästi ole pureuduttu. Terveydelle haitallista henkistä kuormitusta esiintyy yhtä lailla työntekijäammateissa kuin toimihenkilötyössä. Työpaikoilla ei ole riittävästi ymmärrystä eikä osaamista siitä, mitkä tekijät työssä ja työoloissa aiheuttavat terveydelle haitallista henkistä kuormitusta. Tähän tarvitaan täsmällisempää lainsäädäntöä, sekä työnantajien ja työpaikkojen työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön koulutusta, opastusta ja ohjaamista.

Työsuojeluriskit alustatyössä ovat suuria. Suurella määrällä alustatyöntekijöitä on heidän työsuhdemuotonsa tällä hetkellä epäselvä. Suuri osa heistä luulee olevansa työsuhteessa, vaikka alustatyötä tarjoavat yritykset lähtevät siitä, että he ovat itsensä työllistäjiä/yrittäjiä. Tällaiset henkilöt jäävät täysin vaille sosiaaliturvaa esim. sairauden, ammattitaudin tai työtapaturman sattuessa ja ovat kaikkien työsuojelutoimien ulkopuolella.

Työsuojelurikosten rangaistusseuraamus on liian matalalla tasolla. Rangaistusasteikon nostaminen on tarpeen, koska nykyisellä 1 vuoden rangaistusmaksimilla työturvallisuusrikokset vanhenevat liian nopeasti kahdessa vuodessa. Työturvallisuuslain rangaistusmaksimi tulisi nostaa 3 vuoteen.

Tällä hetkellä rakennuksen omistajalla ei ole työsuojeluvastuuta. Jos työnantaja on vuokralla rakennuksen omistajan tiloissa, työnantajalla ei ole täyttä valtaa eikä mahdollisuuksia huolehtia rakennuksen terveydestä ja turvallisuudesta. Katsomme, että tietyissä tilanteissa, kuten esim. kosteusvaurioiden korjaamisen yhteydessä myös rakennuksen omistajalle tulee antaa velvoite huolehtia rakennuksen turvallisuudesta ja terveydestä.

Suomessa ei edelläänkään ole määritelty koulutuskriteereitä eikä pätevyysvaatimuksia työsuojelusta vastaaville henkilöille työpaikoilla, eikä myöskään työsuojelun yhteistoiminnasta vastaavalle työsuojelupäällikölle. Tämä koskee myös työntekijöiden edustajien työsuojelukoulutusta: koulutukseen pääsy ja siihen käytettävissä oleva työaika vaihtelee eri toimialoilla ja työpaikoilla.

Työpaikan työsuojelun yhteistoiminnan kannalta työntekijöiden edustajana toimiva työsuojeluvaltuutettu on merkittävässä roolissa. Suomessa kuitenkin laki edellyttää työsuojeluvaltuutetun valinnan vain työpaikoilla, joilla on vähintään kymmenen työntekijää. Tätä pienemmissä valtuutettua ei valita. Tällaisia, alle kymmenen työntekijöiden työpaikkoja on noin 20 000, ja niissä yli 12000 työntekijää.

Perusopetukseen, toisen asteen sekä korkea-asteen koulutukseen tulisi sisällyttää nykyistä vahvemmin työsuojelun ja niin fyysisen kuin henkisen hyvinvoinnin peruskysymykset, jotta työelämään astuvilla nuorilla olisi perusymmärrys työsuojelullisista lähtökohdista samoin kuin työelämän perusoikeuksista ja velvoitteista.

Tässä yhteydessä viittaamme myös lausuntoomme sopimuksesta 81.

Yleissopimus nro 121 Työvammatapauksissa myönnettävät edut

Työtapaturma- ja ammattitautilaki tuli voimaan vuoden 2016 alusta.

SAK viittaa kosteusvauriomikrobien aiheuttamien terveyshaittojen ja toimeentuloturvan ongelmien osalta palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiseen lausuntoon vuodelta 2017 ja toteaa, että edistystä ei ole tapahtunut. Suomessa tulisi säätää yksityiskohtaiset säännökset kosteusvauriomikrobeille työpaikallaan altistuville työntekijöille ja työantajaa velvoittavista toimista ko. tilanteissa. Samoin myös lainsäädäntöä tulisi tarkentaa vakuutusyhtiöiden velvoitteiden osalta. Suomessa on edelleen vakavia puutteita työpaikoilla rakennusten kosteusvauriomikrobeille ja/tai niiden toksiineille altistuneiden työntekijöiden (sick building syndrome) sosiaaliturvassa.

Monet kosteusvauriomikrobien vuoksi oireilevista työntekijöistä jäävät vaille asianmukaista suojaa ja väliinputoajina vaille sosiaaliturvaa, jos heidän oireilunsa rajoittuu ainoastaan kosteusvaurioituneelle työpaikalleen.

Asbestin ja sen aiheuttamien terveyshaittojen tutkimisen ja hoitamisen osalta SAK lausuu, että työhistoriassaan altistuneiden työntekijöiden seulonta, seuranta ja asianmukaiset hoitotoimenpiteet ovat vähentyneiden resurssien johdosta heikentyneet. Lainsäädäntöä tulisi tarkentaa ja resursseja lisätä, jotta ko. altistuneiden tutkinta- ja hoitotoimenpiteet olisivat riittävällä tasolla.

Yleissopimus nro 168 Työllisyyden edistäminen ja työttömyysturva

SAK tuo esiin hallituksen viimeaikaisten työllisyystoimien olleen pääsääntöisesti sosiaaliturvan heikennyksiä ja leikkauksia erityisesti työttömyysturvaan.

Hallitus teki syksyllä 2020 julkista taloutta vahvistavan ratkaisun yli 55-vuotiaiden työllisyystoimista. Tarkoituksena oli nostaa ikääntyvien työllisyysastetta, parantaa heidän työmarkkina-asemaansa sekä edistää työssä jaksamista. Ratkaisun pääpaino oli kuitenkin ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien toimeentulon heikentämisessä poistamalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät asteittain vuodesta 2023 alkaen. Nämä lisäpäivät turvasivat toimeentulon ikääntyville eläköitymiseen saakka niille työttömille, joille ei löytynyt työtä tai palveluita. Vastapainona tälle hallitus valmisteli pienempiä uudistuksia ikääntyneiden muutosturvaan mm. pidentämällä heidän työllistymisvapaataan sekä velvoitti työnantajat maksamaan kahden kuukauden ajalta koulutusta sekä kuukauden ajalta irtisanomiskorvausta.

Hallitus päätti uusista työllisyystoimista jälleen helmikuussa 2022. Nämä 110 miljoonan euron julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet sisälsivät jälleen leikkaustoimia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Työttömyyspäivärahan saamiseen liittyvää työssäoloehtoa uudistetaan vuonna 2023 tavalla, joka heikentää turvan tasoa useilta epäsäännöllistä työtä tekeviltä pienipalkkaisilta työtekijöiltä.

Toukokuussa 2022 käyttöön otettu pohjoismainen työvoimapalvelumalli tarjoaa työttömille lisää kaivattua henkilökohtaista tukea työnhakuun ja lieventää työttömyysturvaan liittyviä seuraamuksia. Samassa yhteydessä mallissa on kuitenkin myös työttömien työnhakuvelvoitteiden tuntuva kiristäminen.

Yleissopimus nro 148 Työntekijöiden suojaaminen työympäristössä esiintyvien ilman epäpuhtauksien, melun ja tärinän aiheuttamilta vaaroilta

Työhygieenisten ilma-analyysien lisäämiseen sekä kosteusvauriomikrobeista vapaan ilman varmistamiseen tulee työpaikoilla ja valvonnassa edelleenkin kiinnittää huomiota.

Puhtaan ilman edellytys saa uutta merkityssisältöä pandemia-aikana. Suomessa on toistaiseksi laiminlyöty ilmahygieniakeinoja, joita mm Keski-Euroopan maissa sovelletaan ja myös vaaditaan monissa yleisötiloissa. Puhdasta ilmaa koskeva vaatimus voitaisiin pandemia-aikana tulkita niin, että edellytettäisiin ilman laadun mittaamista sekä ilmanvaihdon ja -suodatuksen tehokasta toteuttamista.

Meluvamma on edelleen yleisin ammattitauti Suomessa. Melutason vähentämiseen sekä helppokäyttöisten, tehokkaiden suojainten käyttämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota työpaikkojen riskinarvioinnissa sekä viranomaisvalvonnassa.

Raskaana olevien työntekijöiden parempi suojaaminen melulta ja tärinältä on ajankohtainen haaste, joka Suomessa on parhaillaan työn alla.

Yleissopimus nro 155 Työturvallisuus ja -terveys sekä työympäristö

Katso lausunto sopimuksesta 187

Yleissopimus nro 161 Työterveyshuolto

Työterveyshuollon osalta erityisenä ongelmana nousee esille erilaisissa pätkätyösuhteissa, vuokratyössä sekä alustataloudessa työskentelevien työterveyshuollon puutteet. Jopa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa tehtävissä terveystarkastukset sekä ohjaus ja neuvonta jäävät vaillinaisiksi tai kokonaan toteutumatta. Valvonnan osalta tuloksellisuutta rajoittaa vaikeus puuttua työterveyshuollon toteutumiseen, valvontatoimi yleensä vain toteaa työterveyshuollon sopimuksen olemassaolon – tarkempaan sisältöön, sen tosiasialliseen riittävyyteen ja toteutumiseen koko henkilöstöä ajatellen on hankala puuttua. Saattaa olla, etteivät palvelut ole riittävät huomioiden työn altisteet ja kuormitustekijät.

Yleissopimus nro 162 Turvallisuus asbestin käytössä

Vuokratyövoiman, lähetettyjen työntekijöiden sekä keinotekoisten ”kevytyrittäjien” käyttö myös asbestipurkutyössä on yleistä. Riittävä koulutus sekä lakisääteinen terveyden seuranta saattavat puuttua. Työterveyshuolto toteutuu edelleen huonosti koko rakennusalalla. Asbestille altistuneilla on ongelmia päästä lääkärintarkastuksiin työsuhteen loputtua. Asbestialtistumiseen liittyvät syövät sekä niiden aiheuttavat ammattitautikuolemat ovat yhä suuri ongelma.

Yleissopimus nro 167 Turvallisuus ja terveys rakentamisessa

Ns. RAKETTI-rekisteri poistui käytöstä vuonna 2007. Tavoitteena oli vuonna 2005 neuvotella vastaava järjestelmä rakennusalan työterveyshuollon tehostamiseksi. Rekisteri korvattiin rakennusalan työterveyskortilla. Työterveyskorttijärjestelmä ei kuitenkaan toimi toivotulla tavalla. Tiettyjen rakennusalojen, henkilöstövuorausyritysten ja yrityskokojen työtekijät jäävät ilman lakisääteitä työhöntulo ja määräaikaistarkastusta.

SAK:n jäsenliiton Rakennusliiton mukaan työterveyshuolto toimii huonosti koko rakennusalalla. Kiteisen kvartsin ja kovapuupölyn tulessa syöpävaaralliseksi aineeksi, lankesi työnantajan velvollisuudeksi myös arvioida työntekijöidensä altistumisen määrää työssä syöpävaaralliselle aineelle ja tehdä altistumisilmoitus työntekijöistään Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA rekisteriin. Rakennusliitto tuo esiin suuren puutteen, joka ilmenee juuri työnantajien laiminlyönnistä arvioida työntekijöiden altistumisen määrä syöpävaarallisille aineille, sekä laiminlyödä velvollisuus ilmoittaa sellaiset altistuneet työntekijät syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin.

Rakentamisessa työturvallisuuteen tulee vaikuttamaan ilmastonmuutos. Kuumenevien kesien myötä, rakentajien työtä pitää pystyä tauottamaan työmaiden sosiaalitiloissa, joita viilennetään ilmalämpöpumpuin. Ulkona auringonpaisteessa työskenneltäessä tulee kiinnittää huomiota ihonsuojaamiseen. Ulkona auringossa työskenneltäessä tulee ottaa käyttöön UV-suojatut työvaatteet.

Työturvallisuutta koskevaa säätelyä parannettaessa tulee ottaa tekniikan kehittyminen huomioon. Työturvallisuutta ja jaksamista parantavat uudet tekniset laiteet ja ratkaisut tulee ottaa työturvallisuussäätelyn kautta käyttöön. Raskaat työvaiheet tulee koneistaa mahdollisimman paljon. Olemme edellyttäneet pitkään rakentamista koskevaan työturvallisuussäätelyyn mm. torninosturin nousutieksi hissiä portaiden sijaan.

Lopuksi todettakoon, että rakennusalalla tapahtuneiden työtapaturmien taajuus on edelleen erittäin korkealla tasolla.

Yleissopimus nro 176 Terveys ja turvallisuus kaivoksissa

SAK kiinnittää huomiota työntekijöiden terveyden suojeluun kaivostyössä nimenomaisesti asbestialtistuksen osalta. Tällä hetkellä Suomessa vallitsee tulkinta, jonka mukaan Valtioneuvoston asetusta asbestityön turvallisuudesta 798/2015 ei sovelleta asbestialtistukseen kaivoksissa tehtävässä työssä.

Yleissopimus 184 Maatalousalan työturvallisuus ja -terveys

Työsuojelutarkastajaresurssit maatalouden valvonnan osalta ovat riittämättömät. Kriittisintä aikaa on kasvatus- ja sadonkorjuukausi, joten tarkastukset tulisi tehdä hyvin kapealla aikajanalla vuodessa. Tämän vuoksi katsomme, että maatalous on muita aloja heikommassa asemassa tarkastajaresurssien suhteen.

Suomalainen maatalous eroaa huomattavalla tavalla monista muista EU-maista kausityöntekijöiden valtavalla määrällä vakituisiin palkansaajiin verrattuna. Ulkomaista työvoimaa on myös muissa maissa, mutta Suomessa Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan jopa puolet alan työntekijöistä saapuvat ulkomailta. Ulkomaalaiset kausityöntekijät ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä, minkä vuoksi valvontaa ja tarkastusresursseja tulisi lisätä huomattavasti.

Edelliseen viitaten huoli kohdistuu erityisesti ulkomaalaistaustaisten kausityöntekijöiden tai pysyvästi Suomessa työskentelevien asemaan työpaikoilla. Kokemuksemme mukaan työpaikoilla ei toteudu riittävä perehdytys turvallisiin työtapoihin työntekijän ymmärtämällä kielellä.

Kausityöntekijöiden asema on ollut heikko, mutta viime aikoina on ollut nähtävillä suuntaus, että tilapäisten ja kausityöntekijöiden työ olisi saman tasoisesti turvallista kuin vakituisillakin.

Työntekijät, jotka majoittuvat työnantajien tiloissa, ovat raportoineet kurjista oloista. Majoitukseen liittyvät määräykset ovat liittyneet monien eri viranomaisten toimivaltaan, eikä kellään ole päävastuuta. Tähän haasteeseen ministeriötasolla tulee löytää ratkaisu.

Varaamme oikeuden täydentää lausuntoamme myöhemmin.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry