Työterveyshuoltokäytännön periaatteita koskevat säädösmuutokset
SAK:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle
Valtioneuvoston asetuksesta hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysministeriö
kirjaamo@stm.fi
Lausuntopyyntönne 28.9.2021
VN/22989/2021
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu seuraavasti:
SAK kiittää lausuntopyynnöstä ja antaa käsiteltävinä oleville säädösmuutoksille täyden tukensa. Ne pohjautuvat Kuntoutuskomitean yksimielisiin kehittämisehdotuksiin. Myös SAK osallistui kuntoutuskomitean työskentelyyn.
Esitetyt muutokset asetuksen 8 ja 10 §:ään selkiyttäisivät työterveyshuollon sisältöä ja voisivat lisätä työterveyshuollon toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Siten niillä voisi olla osana kuntoutuksen uudistamisen kokonaisuutta myönteisiä vaikutuksia työterveyteen ja työhyvinvointiin ja sitä kautta myös työn tuottavuuteen ja työurien pituuteen.
Säädösmuutoksien tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi SAK kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:
Käsiteltävänä olevat työterveyshuollon toimet ovat keskeisesti osa lakisääteistä, modernia työterveyshuoltoa. Niitä ei voi rajata työterveyshuoltosopimuksissa tarjolla olevien palvelujen ulkopuolelle. Erityisesti tulee huomioida se, että kuntoutusprosessit ovat joskus pitkiäkin. Mikäli työsuhde on voimassa, tulee työhön paluuta suunniteltaessa kuntoutusasiakkaalle olla tarjolla työterveyshuoltolakiin ja -asetukseen perustuen hänen tilanteensa ja tarpeensa mukaisia työterveyshuollon työkykypalveluja, vaikka esim. palkanmaksu olisi päättynyt jo aiemmin.
Tätä on syytä erityisesti painottaa koulutuksessa ja viestinnässä.
Työsuhdetta vailla oleville kuntoutusasiakkaille tulisi julkisen sektorin puolelta olla tarjolla tarpeen mukaisia työkyvyn tuen palveluja kuntoutusprosessin eri vaiheissa.
Muutoksista tulee aktiivisesti viestiä ja järjestää koulutustilaisuuksia työterveyshuollon moniammatillisen tiimin eri ammattilaisryhmille, sekä myös työpaikkojen osapuolille. SAK osallistuu mielellään näihin toimiin ja välittää osaltaan informaatiota jäsenliitoille, työntekijöille ja heidän edustajilleen.
Säädösmuutoksien vaikutuksia tulee myös aktiivisesti seurata ja arvioida käyttäen välineinä mm. avohilmon rekisteritietoja, Kelan korvaustilastoja sekä mielellään myös erillisiä tutkimushankkeita.
SAK kiinnittää huomiota myös siihen, että työterveyshuollon säädöksissä käytetään vanhentunutta termiä ”vajaakuntoinen”. Parempi käsite voisi olla ”osatyökykyinen”, joka sekin alkaa olla vanhentunut ja modernimpi ilmaisu olisi ”täsmätyökykyinen”. Kun nyt asetuksen pykäliä uudistetaan, olisi samalla mahdollisuus korjata tämäkin termi ajankohtaisemmaksi.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry