Suomen yhdistetty 24.-26. määräaikaisraportti YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta

Ulkoministeriö
kirjaamo.um@formin.fi

Lausuntopyyntönne 14.6.2021
PC0TQ341-11

SAK yhtyy raportissa esitettyihin huomautuksiin. Suomi on saattanut hyvin voimaan kansainvälisiä syrjinnän kieltäviä sopimuksia. On kuitenkin vielä sopimuksia, joiden voimaan saattaminen edistäisi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia. Tällaisia sopimuksia ovat esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön (ILO) itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus nro 169 sekä kaikkien siirtotyöntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelua koskeva yleissopimus. Suomen olisi syytä ratifioida sopimukset. Varsinkin viimeksi mainitun sopimuksen ratifiointi parantaisi ulkomaalaisen työvoiman asemaa, sillä ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on lainsäädäntötoimista huolimatta lisääntynyt. Lainsäädännön toimeenpanossa on siten paljon puutteita. Tämä ilmenee raportista ja myös Suomen vastausluonnoksesta. Luonnoksen mukaan työsuojeluviranomainen ei ole viime vuonna tehnyt yhtään syrjintäilmoitusta esitutkintaviranomaiselle. Tämä on hämmästyttävää ottaen huomioon, että vuonna 2019 esitutkintailmoituksia oli 13 eikä syrjintä ole vähentynyt, mikä todetaan myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö

SAK:n mielestä määräaikaisraportoinnissa tulee nostaa painokkaammin esiin ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö Suomessa. Työperäisen hyväksikäytön uhrit ovat pääosin ulkomaalaisia, joilla on usein heikko suomen- ja englanninkielentaito sekä puutteelliset tiedot oikeuksistaan työntekijänä. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän vuosikatsauksen mukaan auttamisjärjestelmään otettiin pakkotyöhön joutuneita henkilöitä asiakkaaksi yli kaksi kertaa enemmän (78 henkilöä) kuin vuotta aiemmin (33 henkilöä). Myös Rikosuhripäivystyksen asiakkaista yhä useampi on joutunut työperäisen hyväksikäytön kohteeksi.

Työsuojeluviranomaisen Yhdenvertaisuuden ja Syrjinnän kiellon valvontaa koskevan vuoden 2020 raportin mukaan työsuojeluviranomainen valvoi syrjinnän kieltoa ulkomaalaisen työvoiman käyttöön liittyen noin 430 tarkastuksella. Palkanmaksussa tai muissa vähimmäisehdoissa syrjintää havaittiin alkuperän, kielen tai kansalaisuuden perusteella lähes 60:ssä tarkastuksessa. Huomattavaa on kuitenkin se, että raportin mukaan usein todellista palkkavertailua ei voida tehdä muun muassa puutteellisten työaika-asiakirjojen vuoksi. Työsuojeluviranomaisen keinot puuttua esimerkiksi ulkomaisten työntekijöiden alipalkkaukseen ovat rajalliset. Epärehelliset työnantajat pyrkivät myös piilottelemaan toimintaansa niin, että asiat vaikuttavat paperilla olevan kunnossa. Myös valvontaa tulee tehostaa.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön tehokas ehkäisy edellyttää, että hyväksikäytön kohteeksi joutunut voi päästä oikeuksiinsa. Oikeudellisten vaatimusten esittäminen tuomioistuimissa edellyttää tietoa oikeuksista ja oikeudellista apua. Ulkomaalaisilla työntekijöillä ei välttämättä ole näistä kumpaakaan. Ihmiskaupan ja sen lähirikosten, esimerkiksi kiskonnantapaisen työsyrjinnän tutkintaan liittyy myös haasteita. Helsingin Sanomat nosti esiin huhtikuussa artikkelissaan esiin sen, että monia tapauksia ei ole otettu tutkintaan lainkaan, tai ne ovat tutkittu puutteellisesti.

On varmistettava, että työntekijä saa hänelle kuuluvan palkan nopeasti ja mahdollisimman vähäisin kustannuksin. Tämän vuoksi on kehitettävä sovittelua ja niin sanotun matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja. Lisäksi hyväksikäytetyn työntekijän palkkasaatavat on turvattava kehittämällä esimerkiksi palkkaturvaa. Monia ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä vähentäviä keinoja on siten vielä käyttämättä.

Työllistyminen

Työllistymisestä ei luonnoksessa ole juuri mitään. SAK:n pitää hyvänä, että luonnoksessa kuitenkin todetaan, että luodaan malli kotona lapsia hoitavien vanhempien siirtymien tukemiseksi työvoiman ulkopuolelta työvoimaan ja työvoimapalveluiden asiakkaaksi. Esimerkiksi pelkkä kotihoidontuen leikkaus ei yksistään auta ketään töihin. Tarvitaan tehokkaita työllisyyspalveluita sekä ohjeita ja materiaalia, miten perhevapaalta palaavia tuettaisiin TE-palveluilla töihin. Työmarkkinatuen odotusaika saattaa olla matalasti koulutetuille, pitkään kotona olleille äideille negatiivinen kannuste ilmoittautua työnhakijaksi, kun työttömyysturvaa saa kuitenkin vasta viisi kuukautta työnhakijaksi rekisteröitymisen jälkeen. Yksi tapa olisi kehittää neuvolatoimintaa niin, että lasten- ja äitiysneuvolakäyntien yhteydessä järjestettäisiin myös erilaisia kielitaitoa ja kotoutumista vahvistavia kursseja sekä kasvatukseen liittyviä infotilaisuuksia. Kotoutumisen onnistuminen vaatii panostusta erityisesti prosessin alkuvaiheessa. Tästä syystä maahanmuuttajanaisten kotoutumispolkujen tulisi alkaa jo lähtömaassa niiden naisten osalta, jotka tulevat Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Tietoa suomalaisesta kulttuurista, työelämästä ja kielestä sekä verkkokursseja voidaan tarjota jo oleskelulupahakemuksen vaiheessa. Aika moni maahanmuuttajanainen perheellistyy Suomeen muuton jälkeen, jolloin kotoutumiskoulutukset jäävät heillä kesken, ja paluu opiskelemaan suomen kieltä voi koittaa vasta yli kymmenen vuoden hoitovapaajakson jälkeen. Jos maahanmuuttajilla on jonkinlainen tietopohja Suomesta ja sen kielestä jo lähtömaassa, heidän on helpompi kiinnittyä ja sopeutua yhteiskuntaan muuton jälkeen, vaikka he perheellistyisivätkin nopeasti muuton myötä.

Haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä käsitellään vain romaneja. Kuitenkin myös vammaisten ihmisten työllistymisessä on ongelmia ja syrjintää. Moni kehitysvammainen on työssä, josta maksetaan vain muutama euro, vaikka he tekevät työtä, jota myös niin sanotut terveet tekevät ja josta siten pitäisi maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka. Toivottavasti suunnitteilla oleva Välittäjä Oy auttaa poistamaan tämän epäkohdan.

Perusopetus

Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma on tärkeä toimi, sillä koulujen eriytymiskehitys on meillä ilmiönä kasvussa. Myös lasten ja nuorten sosioekonominen tausta vaikuttaa yhä selvemmin oppimistuloksiin ja intoon opiskella. Tällä taas on monia myöhempiä kerrannaisvaikutuksia yhteiskuntaan ja työelämään kiinnittymiseen yms. Hallitusohjelman mukaiset tavoitteet laadukkaan lähikoulun toimintaedellytysten turvaamiseksi ovat kaikkineen kannatettavia. Toimet tukevat myös oppivelvollisuuden laajentamista ja edesauttavat lasten ja nuorten siirtymistä riittävin tiedoin ja taidoin toisen asteen opintoihin lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Hallituksen lisäpanostus ja -rahoitus on hyvä asia, mutta kahden vuoden lisärahoitus on riittämätön. Määräaikaisella lisärahoituksella ei päästä kestäviin tuloksiin, vaan tarvittaisiin pitkäjänteisempää panostusta ja perusrahoituksen tason nostamista.

Vähemmistön oikeus omakieliseen opetukseen

Sivistyksellisten oikeuksien osalta on nostettu esiin vähemmistöjen ja vähemmistökielisten (romani, saame) oikeudet omakieliseen opetukseen. Ammatillisen koulutuksen osalta voi todeta, että romanin ja saamen kielet on huomioitu opetuskielinä ja myös ammatillisten perustutkintoihin sisältyvien yhteisten tutkinnonosien (ns. YTO-aineet eli yleissivistävät aineet) sisällöissä. Opetushallitus on valmistellut kokonaisuutta koskevat tutkinnon perusteet ja niiden kriteerit.

Opetus ja koulutus

Hallitusohjelman koulutusta koskevat uudistukset tähtäävät voimakkaasti koulutuksen tasa-arvon, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Toimet ovat kaikkineen kannatettavia. Positiivista on, että hallitus on käynnistänyt useita näitä tavoitteita edistäviä monialaisia ja laajapohjaisia pitkän aikavälin kehittämisohjelmia sekä osoittanut budjetoinnissaan kohdennettua rahoitusta eri koulutusasteiden kehittämistoimiin. Tässäkin kohtaa rahoituksen osalta voi todeta, että kestävämpiin tuloksiin päästäisiin eri koulutusasteiden ja TKI-toiminnan perusrahoituksen tason nostamisella kuin määräaikaisella ”hätäapurahoituksella”.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry