Rekrytointitukikokeilua koskeva hallituksen esitysluonnos
SAK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
Työ- ja elinkeinoministeriö
lausuntopalvelu.fi
VN/1269/2021
SAK näkee lausunnolla olevan rekrytointituen kaiken kaikkiaan kannatettava kokeiluna. Alla on esitetty yksittäiset huomiomme esityksestä.
Työsuhteen ehdot
Esitysluonnoksen mukaan rekrytointituen ehdoksi ei ole asetettu palkattavan työntekijän työsuhteen kestoa tai työaikaa koskevia edellytyksiä. Kuten esitysluonnoksessa on todettu, vaihtoehtoisesti työsuhteen kestolle ja työajalle voitaisiin asettaa vähimmäisvaatimuksia eli edellytettäisiin esimerkiksi vähintään kuusi kuukautta kestävää työsuhdetta, joka on työajaltaan vähintään 50 prosenttia säännöllisestä enimmäistyöajasta. Tällä voitaisiin luonnoksen mukaan ehkäistä sitä, että rekrytointitukea hyödynnettäisiin vain lyhytkestoiseen, esimerkiksi sesonkiluonteiseen työvoimantarpeeseen.
SAK esittää, että tuettavalle työsuhteelle tulisi asettaa minimiehdot sen keston ja työajan suhteen. Minimikestoksi esitämme 26 viikkoa ja minimityöajaksi 18 tuntia viikossa, jotta työntekijän työssäoloehdon on mahdollista täyttyä työttömyysturvan nykysäännöksillä. Ainakin ns. nollasopimukset tulee rajata rekrytointituen ulkopuolelle.
Esitysluonnoksessa kuvatut kansainväliset esimerkit osoittavat, että rekrytointitukea vastaavissa työnantajien tukimuodoissa asetetaan työsuhteelle ehtoja: näin on esimerkiksi Ruotsissa ja Ranskassa.
Koeasetelma ja arviointitutkimus
Hallituksen esityksen luonnoksessa esitetty koeasetelma on sinänsä perusteltu.
SAK kuitenkin pitää mahdollisena, että koeryhmään valikoituneiden työnantajien tiedottaminen rekrytointituen mahdollisuudesta synnyttää jonkinasteista harhaa tutkimusasetelmaan. Informaatio voi toimia herätteenä hyödyntää rekrytointitukea.
Ratkaisuvaihtoehdoksi ehdotamme harkittavan, että myös verrokkiryhmälle lähetettäisiin kirje työllistämiseen liittyen. Kirjeessä voitaisiin kertoa esimerkiksi palkkatukityöllistämisen mahdollisuudesta, TE-toimiston työvälityspalveluista ja muista palveluista työnantaja-asiakkaille.
Lisäksi huomautamme, että vaikka rekrytointitukikokeilu osoittaisi kokeilun päätyttyä valikoitujen yritysten palkanneen työvoimaa ja kasvaneen, siitä ei voi vetää johtopäätöksiä vaikutuksesta kokonaistyöllisyyteen. Voihan olla, että tuen piiriin päässeiden yritysten kasvu on aiheuttanut syrjäyttämisvaikutusta muiden yritysten kasvuun. Toki tämä syrjäyttämisvaikutus on lähes väistämätöntä rekrytointituen kaltaisessa koeasetelmassa. Näin ollen saattaa olla luonteva ensin testata ehdotetulla tavalla rekrytointitukeen käytettävän rahoituksen vaikutusta ylipäätään ja sitten seuraavassa vaiheessa selvittää tarkemmin esimerkiksi vaikutusta kokonaistyöllisyyteen.
Esitysluonnoksessa sanotaan: ”rekrytointituen vaikutuksia arvioitaisiin kokeilun jälkeen suoritettavalla arviointitutkimuksella. Tutkimuksessa verrattaisiin koeryhmän yrityksiä verrokkiryhmään kuuluviin yrityksiin. Vertailussa tarkasteltavia vasteita olisivat ainakin työnantajaksi ryhtyminen, yrityksen henkilöstön määrä ja yrityksen maksamat palkat sekä yrityksen liikevaihto ja nettotulos. Käytettävissä olevien aineistojen mahdollistamissa rajoissa voitaisiin tarkastella myös esimerkiksi yrityksiin syntyvien työpaikkojen laatua sekä millaisia työntekijäryhmiä rekrytointituella on työllistetty.”
SAK pitää tärkeänä, että nimenomaan myös syntyvien työpaikkojen laatua ja rekrytoituja työntekijäryhmiä tarkastellaan. Tutkimusasetelma tulee rakentaa niin, että se mahdollistaa tämän.
Esitysluonnoksen valmistelu
Luonnoksessa todetaan, että valmistelun aikana asiaa käsiteltiin työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän alatyöryhmissä. SAK huomauttaa, että työryhmää on kuultu rekrytointitukikokeilusta muutamaan kertaan, mutta varsinaisesti kyse on virkamiesvalmistelussa tuotetusta esityksestä. Alatyöryhmä ei ole neuvotellut esityksestä eikä ole työryhmänä sitoutunut siihen.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry