Kansainväliselle työjärjestölle (ILO) annettava raportti ratifioimattomista yleissopimuksista ja suosituksista
SAK:n, Akavan ja STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
Kansainväliselle työjärjestölle (ILO) annettava raportti ratifioimattomista yleissopimuksista ja suo-situksista (art. 19): sairaanhoitohenkilöstön sekä kotitaloustyöntekijöiden työtä kos-kevista suosituksista annetun raportin päivittäminen
Työ- ja elinkeinoministeriö
kirjaamo@tem.fi
Lausuntopyyntönne 8.12.2020
VN/27250/2020
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Akava ry ja STTK ry lausuvat seuraavasti:
Koronapandemian aikana sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ja niihin liittyvien tukipalvelu-jen työntekijät ovat altistuneet lisääntyneelle yleisvaarallisen tartuntataudin riskille. Erityi-sesti pandemian alkuaikoina on esiintynyt tilanteita, joissa on jouduttu työskentelemään puutteellisin suojavarustein. Suojaimia puuttui määrällisesti ja niiden laatu ei täyttänyt lääkinnällisiä laitteita koskevan direktiivin vaatimuksia. Työnantajan ohjeistus suojavarus-teiden käyttöön ei aina ollut uusimman tiedon eikä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työ-terveyslaitoksen viimeisimpien suosituksien mukaista. Covid-tartunnan osata itse riski-ryhmiin kuuluvien työntekijöiden tehostetussa suojaamisessa työssä saatavilta tartunnoil-ta esiintyi puutteita.
Vaikka työnantajalla on lakisääteinen velvoite päivittää riskinarviointia muuttuvien työs-kentelyolosuhteiden mukaisesti, tässä esiintyi paikoitellen huomattavia viiveitä. Myös-kään työterveyshuollon asiantuntemusta, neuvontaa ja apua ei kaikissa toimipisteissä riittävästi hyödynnetty. Tämä koskee niin riskinarviointia, suojavälineiden käyttöä kuin lisääntyneen henkisen ja fyysisen työkuormituksen hallintaa. Myöhemminkin varsinkin suojavarusteiden riittävyydessä on edelleen ollut haasteita osassa toimipaikkoja.
Useilla sosiaali- ja terveydenhuoltoaan ja niihin liittyvien tukipalvelujen ammattilaisilla työ on korona-aikana muuttunut kuormittavammaksi, vaativammaksi ja enemmän riskejä si-sältäväksi. Jopa enemmistö alan työntekijöistä kertoo työhyvinvointinsa epidemia-aikana heikentyneen. Työnantaja ei ole riittävässä määrin kantanut vastuutaan työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Koronapandemian alkuvaiheessa Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki, joka oikeuttaa puuttumaan tilapaisiin perusoikeuksien rajoituksiin laissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa. Valmiuslain toimivaltuuksin terveydenhuollon työntekijät voitiin määrätä ylityöhön ilman suostumusta, perua vuosilomat ja pidentää irtisanomisaikaa. Jälkikäteen arvioituna val-miuslain soveltamisen laajuus sekä sen kesto ovat saattaneet olla joissakin terveyden-huollon toimintayksiköissä laaja-alaisempia, kuin mitä itse pandemiatilanne olisi välttä-mättä edellyttänyt.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Akava ry
STTK ry