Lukiodiplomiselvitys 2020
SAK:n lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle
Opetus- ja kulttuuriministeriö
lausuntopalvelu.fi
VN/2062/2020
Vastaajaa koskevat perustiedot
Vastaatteko
e) jonkin sidosryhmän, järjestön edustajan tai edunvalvontaorganisaation roolissa
A) Luvussa 2 on kuvattu lukiodiplomit osana nykyistä lukiokoulutusta
Vastaako mainittu kuvaus mielestänne nykytilaa?
1) Vastaavat täysin
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
—
B) Luvussa 3 on kuvattu lukiodiplomien saavutettavuutta ja yhdenvertaisuuden toteutumista
Vastaako mainittu kuvaus mielestänne nykytilaa?
1) Vastaavat täysin
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
—
C) Luvussa 4 on kuvattu lukiodiplomien arvioinnin nykytila ja kehittäminen
Ovatko esitetyt näkemykset mielestänne relevantteja?
2) Ovat jossain määrin
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
Lukiodiplomin kehittämisessä arvioinnin yhteismitallisuus ja luotettavuus ovat tärkeä lähtökohta. Toisen asteen yhtenäisyyden näkökulmasta on kuitenkin yhtä lailla tärkeää selvittää ja huomioida diplomikäytänteiden vaikutus koko toisen asteen koulutukseen, etenkin ammatillisen koulutuksen ja kaksoistutkintoa suorittavien opiskelijoiden osalta.
D) Luvussa 5 on käsitelty lukiodiplomien tuomista osaksi yo-tutkintoa
Ovatko esitetyt näkemykset mielestänne relevantteja?
2) Ovat jossain määrin
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
Taito- ja taideaineiden sekä kädentaitojen kautta saavutetulla osaamisella on työmarkkinoilla edelleen suuri arvo ja tarve. Tästä näkökulmasta on perustelua, että niiden painoarvoa myös lukio-opinnoissa nostetaan esiin ja vahvistetaan.
Kuitenkin jos lukiodiplomi tuodaan osaksi ylioppilastutkintoa, on tällöin tarkasteltava myös pakollisten kirjoitettavien aineiden määrää. Selvityksessä esille tuotu malli, jossa diplomi korvaisi yhden viidestä ylioppilaskokeesta olisi tällöin varteenotettavin mm. kokelaan kuormittumisen näkökulmasta. Edelleen toisen asteen yhtenäisyyden ja opiskelijoiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tällöin tarpeen, että kaksoistutkintoa suorittavilla opiskelijoilla on samalla periaatteella mahdollisuus sisällyttää yo-tutkintoon ammatillinen tutkinto ja korvata sillä yksi yo-koe.
E) Luvussa 6 on käsitelty diplomien hyödynnettävyyttä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa
Ovatko esitetyt näkemykset mielestänne relevantteja?
2) Ovat jossain määrin
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
Diplomin hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on perusteltua silloin, kun diplomi on samaa alaa kuin tavoiteltu opiskelupaikka. Järjestelmää kehitettäessä on kuitenkin huomioitava, että ammatillisen koulutuksen puolelta, tässä tapauksessa eritoten taito-, taide- ja humanististen alojen tutkintojen kautta saavutettu osaaminen tulee edelleen yhdenvertaisesti huomioiduksi korkea-asteen opiskelijavalinnoissa.
Korkea-asteen opiskelijoista merkittävä osa, etenkin ammattikorkeakouluissa hakeutuu opiskelemaan ammatillista väylää pitkin. Tämä tulee huomioida kaikessa korkea-asteen opiskelijavalintoja koskevassa kehittämistyössä. Ammatillisen koulutuksen tuottamaa jatko-opintokelpoisuutta ja sen tarjoamaa siirtymää korkea-asteen opintoihin ei voi kehittämistyössä sivuuttaa. Kehittämistyössä on huolehdittava, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilla on myös jatkossa aidot ja yhtäläiset mahdollisuudet tulla valituiksi korkea-asteen opintoihin kuin lukio-opiskeijoilla.
F) Luvussa 7 on käsitelty lukiodiplomien kehittämiskohteita
Lukiodiplomit saatettiin nykyiseen muotoonsa lv. 2004-2005 aikana, ja niitä voi suorittaa taito- ja taideaineissa kahdeksaa erilaista. Luvussa mm. selvitettiin, miten lukiodiplomeita voitaisiin hyödyntää nykyistä useammissa oppiaineissa ja kansainvälisissä tiedekilpailuissa.
Ovatko esitetyt näkemykset mielestänne relevantteja?
2) Ovat jossain määrin
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
Lukiolaisten jaksaminen, hyvinvointi ja opintojen eteneminen sekä toisaalta opintojen kuormittavuus ovat tekijöitä, jotka tulee huomioida lukio-opetuksen kehittämisessä. Taito- ja taideaineiden merkitys opiskelijoiden hyvinvointia lisäävänä tekijänä on tuotu raportissa hyvin esiin. Lukiodiplomin painoarvon kehittäminen voi osaltaan kannustaa lukiolaisia valitsemaan näitä aineita nykyistä useammin ja laajemmin. Jatkokehittämistä ajatellen, kuten diplomien laajentamiselle uusiin oppiaineisiin, koulutuspoliittisen selonteon linjaukset lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön kehittämisestä tarjoavat huomionarvoisen näkökulman ja pohjaa myös lukiodiplomien kehittämistyölle.
G) Luvussa 8 esitettiin selvitysryhmän johtopäätökset ja suositukset
Seuraavissa kohdissa pyydämmekin teitä ottamaan kantaa selvitysryhmän esittämiin johtopäätöksiin ja suosituksiin.
1.1. Lukiodiplomijärjestelmää tulisi edelleen kehittää ja syventää sekä se tulee liittää entistä vahvemmaksi osaksi lukio-opetusta.
Mitä mieltä olette toimenpide-esityksestä?
2) Olen jokseenkin samaa mieltä
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
Kehittämistyössä on huomioitava toisen asteen koulutuksen yhtenäisyys sekä kaksoistutkintoa suorittavien opiskelijoiden asema ja kuormittuminen.
1.2. Sopiva viranomainen tätä työtä johtamaan ja koordinoimaan olisi Opetushallitus, jonka vastuulla lukiodiplomien kehittäminen on ollut koko niiden olemassaolon ajan.
Mitä mieltä olette toimenpide-esityksestä?
1) Olen täysin samaa mieltä
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
On perusteltua, että kehittämistyötä johdetaan ja koordinoidaan valtakunnallisesti yhteneväisesti. Opetushallitus on luonteva taho vastaamaan tästä työstä.
2. Lukion opetussuunnitelman perusteet (OPH Määräykset ja ohjeet 2019:2a) -asiakirjassa määritellyissä taito- ja taideaineissa lukiodiplomien suorittaminen asetettaisiin kaikkia lukiokoulutuksen järjestäjiä velvoittavaksi. Tämä muutos kohdistuisi siis kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomeihin. Tämä luo muutostarpeen lukiolakiin.
Mitä mieltä olette toimenpide-esityksestä?
2) Olen jokseenkin samaa mieltä
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
—
3. Muissa kuin kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomeissa lukiodiplomien järjestäminen säilyisi vapaaehtoisena.
Mitä mieltä olette toimenpide-esityksestä?
1) Olen täysin samaa mieltä
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
—
4. Tätä edellä kuvattua muutosta tuettaisiin muodostamalla kansallinen rakenne lukioasetuksessa määritellyn kehittäjälukioverkoston varaan. Nykyisistä kehittäjälukioista kaksi keskittyy kuvataiteeseen, kaksi liikuntaan ja kolme musiikkiin.
Mitä mieltä olette toimenpide-esityksestä?
2) Olen jokseenkin samaa mieltä
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
On perusteltua, että kehittämistyötä tehdään kehittäjälukioiden kautta. Kehittämistyötä on kuitenkin syytä tehdä myös yhdessä sidosryhmien, erityisesti korkeakoulujen ja työelämän kanssa.
5. Kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomeissa kehittäjälukioverkosto erityistehtävälukioverkoston tuella laatisi Opetushallituksen kanssa yhteistyössä pedagogiset ratkaisut, joiden myötä lukiodiplomien suorittaminen mahdollistuisi aidosti maan jokaisessa lukiossa. Tämä pedagoginen ratkaisu sisältäisi ns. pohjakurssien ja lukiodiplomikurssien toteuttamisen. Tämä rakenne luotaisiin etä- ja/tai verkko- /virtuaaliopetuksen avulla.
Mitä mieltä olette toimenpide-esityksestä?
1) Olen täysin samaa mieltä
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
—
6. Suoritetulla lukiodiplominäytöllä voisi korvata yhden ylioppilastutkinnon viidestä kokeesta. Ylioppilastutkintoa suorittava kokelas tekisi siinä tapauksessa äidinkieli ja kirjallisuus -kokeen sekä kolme koetta ryhmästä, johon kuuluu matematiikan-, toisen kotimaisen kielen-, vieraan kielen- ja reaaliaineen koe sekä lukiodiplomin.
Mitä mieltä olette toimenpide-esityksestä?
2) Olen jokseenkin samaa mieltä
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
On perusteltua, että diplomin kehittämistyötä jatketaan ja että sen ulottaminen osaksi ylioppilastutkintoa on tarkastelussa mukana. Tietyissä tapauksissa on perusteltua, että kokelas voi korvata diplomilla yhden ylioppilastutkinnon viidestä. Esityksestä jää kuitenkin puuttumaan arvio sen vaikutuksista kaksoistutkintoa suorittaviin opiskelijoihin. Tällöin olisi perusteltua, että myös ammatilliset opinnot huomioitaisiin osana yo-koetta.
Kuitenkin mikäli lukiodiplomi tuodaan kirjoitettavaksi aineeksi, on sen arviointi, yhteismitallisuus ja vertailukelpoisuus varmistettava ja valmisteltava ennen kuin sitä otetaan käyttöön yo-kokeessa laajemmin.
7. Ylioppilastutkintotodistukseen tulisi kirjaus siitä, että kokelas on korvannut yhden edellytettävistä ylioppilasaineista lukiodiplomilla. Lukiodiplomista annetaan erillinen todistus. Todistuksen antaa kokelaan oma lukio. Jatkossa siis lukiodiplomin suoritus olisi ylioppilastutkintotodistuksen liite, eikä päättötodistuksen liite.
Mitä mieltä olette toimenpide-esityksestä?
1) Olen täysin samaa mieltä
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
—
8. Lukiodiplomien tuominen osaksi ylioppilastutkintoa edellyttää voimakasta lukiodiplomien arvioinnin kehittämistä. Esitetyt muutokset edellyttävät kansallisen mallin luomista lukiodiplomien arviointiin. Tämä arvioinnin kehitystyö tulee toteuttaa Opetushallituksen johtamana yhteistyössä ylioppilastutkintolautakunnan, korkeakoulujen sekä kehittäjälukioiden kanssa. Esitämme, että lukiodiplomien oppilaitoksen ulkopuolinen arvioija määräytyy perustettavan kansallisen arviointiverkoston kautta.
Mitä mieltä olette toimenpide-esityksestä?
1) Olen täysin samaa mieltä
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
—
9. Korkeakouluille tulee tarjota nykyistä enemmän tietoa koko lukiodiplomijärjestelmästä. Lukiodiplomien kehittämisessä tulisi jatkossa kuulla korkeakoulujen näkemyksiä ja tarpeita nykyistä enemmän, jotta korkeakoulut voivat tulevaisuudessa hyödyntää lukiodiplomeita nykyistä paremmin.
Mitä mieltä olette toimenpide-esityksestä?
2) Olen jokseenkin samaa mieltä
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
Tiedottamisen ohella oleellista on, että korkeakoulut ovat mukana myös lukiodiplomien sisällön ja opiskelijavalintojen kehittämistyössä.
10. Tässä selvityksessä esitetyt toimenpide-ehdotukset luovat edellytyksiä lukiodiplomien paremmalle hyödyntämiselle korkeakoulujen opiskelijavalinnassa.
Mitä mieltä olette toimenpide-esityksestä?
2) Olen jokseenkin samaa mieltä
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
—
11. Kotitalouden lukiodiplomi korvataan yrittäjyyden ja työelämäosaamisen lukiodiplomilla.
Mitä mieltä olette toimenpide-esityksestä?
3) En ole samaa, enkä eri mieltä
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
Selvityksessä ei ole riittävästi esitelty tai perusteltu muutosta. Myöskään siitä ei ilmene, mitä muutos konkreettisesti sisältäisi tai mitkä tavoitteet sillä on.
12. Käsityön lukiodiplomi muuntuu ja uudistuu teknologian lukiodiplomiksi.
Mitä mieltä olette toimenpide-esityksestä?
3) En ole samaa, enkä eri mieltä
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
Selvityksessä ei ole riittävästi esitelty tai perusteltu muutosta. Myöskään siitä ei ilmene, mitä muutos konkreettisesti sisältäisi tai mitkä tavoitteet sillä on.
13. Yrittäjyyden ja työelämäosaamisen sekä teknologian lukiodiplomin kehittämistyö annetaan Opetushallitukselle ja kehittäjälukioille, joiden tehtävänä on kyseisen alan kehittäminen.
Mitä mieltä olette toimenpide-esityksestä?
2) Olen jokseenkin samaa mieltä
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
Opetushallituksen ja kehittäjälukioiden lisäksi kehittämistyöhön tulee ottaa mukaan sidosryhmät ja työelämän edustajat.
14. Lukiodiplomit pysytetään niissä oppiaineissa/oppiaineryhmissä, joissa osaamisen näyttönä ei voi toimia nykyisen muotoinen ylioppilaskoe. Lukiodiplominäyttö ei siis laajene aineisiin, joissa nykyisen muotoisia ylioppilaskokeita järjestetään.
Mitä mieltä olette toimenpide-esityksestä?
1) Olen täysin samaa mieltä
Halutessanne voitte myös sanallisesti perustella näkemystänne:
—
H) Luvussa 9 selvitysryhmä kuvasi lainsäädäntö-, opetussuunnitelma- yms. muutostarpeet.
Selvitysryhmän esityksen mukaan lainsäädännöllisesti johtopäätökset ja suositus -osiossa esitetyt toimet aiheuttaisivat muutoksia useaan lukiokoulutusta säätelevään lakiin ja asetukseen. Kolmen lukiodiplomin ulottaminen jokaista lukiokoulutuksen järjestäjää velvoittavaksi aiheuttaisi seuraavat muutostarpeet:
- Muutos lukiolain (714/2018) 11 §:n 2 momenttiin.
- Lisäksi lukioasetuksen (810/2018) 10 §:n 1 momentin soveltamiskäytäntöön tulisi muutos, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö voisi halutessaan hoitaa informaatio-ohjauksella. Ylioppilastutkinnon rakenteeseen esitetyillä muutoksilla olisi myös säädösvaikutuksia.
- Ylioppilastutkinnosta annettua lakia (205/2019) jouduttaisiin muutamaan 10 §:n (ylioppilastutkinnossa suoritettavat kokeet) ja 19 §:n osalta (tutkintotodistus) sekä mahdollisesti 3 §:n osalta (ylioppilastutkinnon kokeet).
- Lukiolakia (714/2018) tulisi vastaavasti muuttaa 39 §:n 2 momentin osalta (todistukset). Opetussuunnitelmallisesti johtopäätökset ja suositus -osiossa esitetyt toimet aiheuttaisivat muutostarvetta lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteisiin (OPH Määräykset ja ohjeet 2019:2a), kohtaan 3.1. / opintojen rakenne, kohtaan 5.6. todistukset ja niihin tehtävät merkinnät sekä kohtaan 6.23. / lukiodiplomit. Lisäksi tulee varmistaa, soveltuuko valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annettu laki (884/2017) sellaisenaan näihin muutoksiin.
Miten kommentoitte selvityshenkilöiden edellä esittämiä muutostarpeita?
Lainsäädännölliset muutokset ovat perusteltuja, jos kehittämistyö etenee ja lukiodiplomien käyttö laajenee.
I) Luvussa 10 on esitetty ehdotettujen muutosten kustannusvaikutuksia ja niiden kohdentumista.
Johtopäätös-luvussa selvityshenkilöt suosittelevat kolmen oppiaineen lukiodiplomin muuttamista koulutuksen järjestäjää veloittavaksi. Yhteensä ns. pohjakursseja näissä lukiodiplomeissa edellytettäisiin 12 kappaletta. Näissä oppiaineissa lukiodiplomien suorittamisen rakenteet selvityshenkilöiden kyselyn mukaan jo aika hyvin kunnossa. Selvityksen vastausprosentit todettiin jääneen alhaisiksi.
Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksesta (810/2018) sekä lukion opetussuunnitelman perusteet (OPH Määräykset ja ohjeet 2019:2a) -asiakirjassa kuvataiteessa sekä musiikissa on opiskelijalle tarjolla kaksi pakollista lukiokurssia sekä kaksi valtakunnallista syventävää lukiokurssia. Liikunnassa on vastaavasti kaksi pakollista ja kolme valtakunnallista syventävää lukiokurssia.
Näiden tietojen perusteella voitaneen selvityshenkilöiden mukaan arvioida, että kovin suuria kustannuspaineita pohjakurssien lisäjärjestämisen osalta ei aiheutuisi. Lukiodiplomin suorittaminenhan aiheuttaisi myös lukiodiplomikurssien järjestämistarvetta ja tätä selvityshenkilöiden tekemän kyselyn mukaan ei toteuteta jokaisessa lukiossa kaikissa näissä aineissa.
Mikäli kolmen lukiodiplomin järjestäminen ulotetaan kaikkia koulutuksen järjestäjä velvoittavaksi, selvityksessä esitetään, että lukiokoulutuksen kustannuspohjaan, josta valtionosuus määräytyy, lisättäisiin yhteensä 4,05 M€. Tätä on perusteltu sillä, että kaikki lukiodiplomikurssit tulisivat huomioiduksi kustannuspohjaan. Tätä kustannusta voidaan merkittävästi alentaa luomalla kansallinen rakenne etä- ja virtuaaliopetuksen varaan pohjakurssien ja lukiodiplomikurssien osalta.
Selvityshenkilöt eivät esitä lukiodiplomien pohjakurssien ulottamista lukiokoulutuksen kustannuspohjaan, koska selvityksen mukaan niiden rakenteet ovat jo suurelta osin kunnossa. Raportissa on laskettu, että niiden lukioiden osalta, joissa näitä diplomeita ei ole voitu järjestää, lisäkurssien tarve olisi 519 kurssia.
Kaiken kaikkiaan kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiokurssien laajentaminen kaikkia koulutuksen järjestäjiä velvoittaviksi aiheuttaisi 1 650 lukiokurssin lisätarpeen. Näistä kursseista 68,5 % olisi lukiodiplomikursseja, joita esitetään siis kustannuspohjaan. Lukioilta puuttuu myös diplomien suorittamiseksi vaadittavia pohjakursseja, 31,5 % 1 650 lukiokurssista.
Mikäli selvityshenkilöiden suositus lukiodiplomien aseman vahvistamisesta osana yo-tutkintoa etenisi, se aiheuttaisi ulkopuolisen arvioinnin toteuttamisen osalta lisäkustannuksia. Selvityshenkilöt esittävät, että lukiodiplomien oppilaitoksen ulkopuolinen arvioija määräytyisi perustettavan kansallisen arviointiverkoston kautta. Yksittäinen lukiodiplomi korvattaisiin tälle verkostolle 94 €:n korvauksella (sis. sivukulut). Jos oletetaan, että muutos kasvattaisi lukiodiplomien määrää nykyisestä 6,3 prosentista ylioppilaita 15 prosenttiin ylioppilaista, kustannusvaikutus olisi n. 0,41 M€. Tässä laskelmassa on tukeuduttu vuoden 2019 yo-tutkintonsa valmiiksi saaneiden ylioppilaiden lukumäärään.
Ylioppilastutkintolautakunnan kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelman 2019–2022 mukaan ylioppilastutkintolautakunnan bruttomenot vuonna 2019 olivat 9,527 M€ ja bruttotulot 6,918 M€. Bruttotulot koostuivat tutkintomaksuista. Tässä esitetyt kansallisen arviointiverkoston tulopohjaksi koulutuksen järjestäjien tilittämät arviointikorvaukset, yhteensä 0,41 M€. Jos tulopohja kattaisi yhtä suuren osuuden toiminnasta kuin ylioppilastutkintolautakunnan osalta (72,6 %), arviointikeskuksen toimintamenot vuosittain olisivat 0,52 M€. Ylioppilastutkintolautakunnan osalta tässä raportissa esitetyt muutokset aiheuttaisivat lisätyötä ja -kustannuksia.
Johtopäätöslistauksessa on useita kohtia, joissa opetus- ja kulttuuriministeriö voisi informaatio-ohjauksellaan ohjata maan kehittäjälukioiden kehittämistehtävät tukemaan tätä muutosprosessia.
Lukiodiplomijärjestelmän uudistuminen ja vahvistuminen aiheuttaisi myös laajaa täydennyskoulutusta kuvataiteen, liikunnan ja musiikin, teknologian sekä yrittäjyyden ja työelämätaitojen osalta. Mikäli jokaisesta lukiosta näihin koulutuksiin osallistuisi yksi opettaja, kustannusvaikutus olisi selvityshenkilöiden mukaan karkeasti arvioiden 565 500 €. Tämä kustannus syntyisi kouluttajan palkoista ja koulutuksen järjestäjän kustannuksista ja on laskettu Opetushallituksen perimien koulutuspäiväkustannusten mukaisesti.
Vastaavatko esitetyistä muutoksista aiheutuvat kustannukset käsitystänne kustannuslisäyksistä?
3) En osaa sanoa
Perustelkaa näkemyksenne etenkin, jos katsotte, etteivät arvioidut kustannukset vastaa esitetyistä muutoksista aiheutuvia kustannuksia:
Uusien opetusmenetelmien ja -tapojen vaikutusta kustannuksiin on vaikea arvioida. Etenkin digitaalisuus ja tekoäly voivat tarjota uudenlaisia mahdollisuuksia tarjota ja toteuttaa opetusta kustannustehokkaasti ja paikasta riippumattomasti.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry