Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta lyhytkestoisen työn vastaanottamisen edistämiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö
kirjaamo@stm.fi

STM077:00/2018

SAK kannattaa lähtökohtaisesti hallituksen esitystä, jonka mukaan lyhytkestoisessa tai osa-aikaisessa palkkatyössä työllistyvän työnhakijan ansaitsema tulo soviteltaisiin yhteen työttömyysetuuden kanssa sinä etuuden hakujaksona, jonka aikana tulo maksetaan. Niin sanotun ansioperusteisen sovittelun muuttaminen maksuperusteiseksi muuttaisi soviteltua työttömyyspäivärahaa todennäköisesti nykyistä selkeämmäksi, hallinnollisesti helpommaksi ja työttömälle ymmärrettävämmäksi. SAK näkee, että muutoksella voidaan vaikuttaa esillä olleista vaihtoehdoista parhaiten sovitellun työttömyysetuuden maksamiseen liittyviin viiveisiin ja näin alentaa osittaisen työn vastaanottamisen ongelmia.

Esityksen ongelmana kuitenkin on siirtymäsäännös, jonka mukaan maksuperusteisuus ulottuisi vain osaan sovitellun päivärahan saajista. Käytännössä tämä loisi tilanteen, jossa kahden erilaisen soveltamismallin toteuttaminen rinnakkain voisi jatkua pitkään. SAK:n näkemyksen mukaan muutoksella ei voi tähdätä ainoastaan uuden lyhytkestoisen työn vastaanottamisen edistämiseen. Tarkoituksena ei ole monimutkaistaa sovittelua uudella lisäelementillä vaan helpottaa myös toimeenpanoa.

Esityksessä jää työttömyyskassojen näkökulmasta vielä avoimeksi maksuperusteisuuden soveltaminen eräissä konkreettisissa tilanteissa. Miten sovittelu toteutetaan tilanteissa, joissa sovittelujaksolla on erityinen sovittelujakso? Perusteluissa todetaan, ettei esityksellä olisi vaikutusta sovitellun poikkeustilanteisiin, joissa käytetään erityistä sovittelujaksoa. Tarkoittaako tämä erityisten sovittelujaksojen jäävän ansaintaperusteisen sovittelun piiriin? Säännöllisen maksuperusteisen sovittelun muuttamista jonain kuukautena ansaintaperusteiseksi, jos jaksolla on erityisen sovittelujakson tilanne? Jos kesken sovittelujakson on aika, jolta etuutta ei makseta, niin miksi edeltävän kuun tulo tulisi muuntaa laskennalliseksi vaikka se ei perustu tehtyihin työtunteihin jotka kohdistuvat sovittelujaksolle? Mitä käy tilanteissa, joissa työtä tehdään joka toinen kuukausi ja palkanmaksupäivät osuvat kuukausille, joilta etuutta ei makseta?

Edellä mainitut tilanteet on esitykseen vielä selkeytettävä ja tarpeen mukaan ratkaistava. Käytännössä sama henkilö voi tehdä pitkäaikaista osa-aikaista työtä ja sen rinnalla erilaista keikkatyötä. Työn moninaisuuden vuoksi voi syntyä tilanteita, joissa ongelmallisen siirtymäsäännöksen vuoksi voidaan joutua sovittelemaan kahdella eri sovitteluperusteella. Tätä eivät työttömät voi ymmärtää.

Keskeisten ehdotusten kohdassa todetaan kokoaikaisen lomautuksen ja viikoittaista työaikaa lyhentämällä toteutetun lomautuksen säilyvän ennallaan. Vaikka SAK on nostanut esiin lomautusten erityisluonteen, mahdollisimman moni tilanne pitäisi siirtää maksuperusteisuuden piiriin. Jos esimerkiksi kokonaan lomautettu ottaa lomautuksen aikana vastaan osa-aikatyön tai lyhytkestoisen kokoaikatyön, pitäisi se olla maksuperusteisen sovittelun piirissä. Lyhennettyä työpäivää tekevien tulee myös olla maksuperusteisuuden piirissä.

Maksuperusteisuuteen siirtymisellä tulee olemaan aktiivimallin aktiivisuustarkastelun toimeenpanoon vaikutuksia, jotka on tiedostettava. Vaikka maksuperusteisuus sinällään vähentää etuuden saamisen viiveitä, voi etuuden maksaminen kuitenkin viivästyä aktiivimallin vuoksi. Näissä tilanteissa voidaan joutua myös jälkikäteisiin etuuden leikkauksiin tai palautuksiin. Tämä tarkoittaa lisätyötä työttömyyskassoille ja epäselvyyttä työttömille. SAK painottaa ongelmia nimenomaisesti aktiivimallin puolella.

2 pykälän uudessa 6 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, ettei sovittelujakson aikana maksettua työtuloa sovitella, jos tulo on ansaittu aikana, jolta työttömyysetuutta ei makseta esim. työvoimapoliittisesti moittivan menettelyn perusteella. SAK kannattaa ehdotettua säännöstä, ettei esimerkiksi karensseista aiheudu tuplarangaistuksia.

Esitykseen kirjattu lain voimaantulo jo ensi vuoden alusta alkaen on suotavaa, mutta päätöksenteko ja käytännön toteuttamisen valmistelu voivat tässä aikataulussa olla liian haasteellisia. SOTE-päätöksenteon ruuhkauttaessa eduskuntaa SAK:lla on huoli hallituksen esityksen hyväksymisestä ennen vuoden vaihdetta. Harkittavaksi jää, pitäisikö tähän varautua voimaantuloa tai soveltamisajankohdan aloittamista pidentämällä.

Työttömyyskassoissa on jo nyt paljon jatkuvaa osa-aikatyötä tekeviä etuudensaajia, joita muutos ei tulisi ehdotetulla voimaantulosäännöksellä koskemaan. Eri sovitteluperusteen käyttäminen osa-aikatyön alkamisajankohdan mukaan ei kohtelisi työttömiä yhdenvertaisesti. Maksuperusteisuuteen siirtymisen tulee SAK:n näkemyksen mukaan koskea lähes kaikkia etuudensaajia heti lain voimaantulosta alkaen. Etuusmenoa kasvattavat vaikutukset voisivat toteutua kerralla, mutta pitkällä tähtäimellä muutoksen todetaan esityksessäkin synnyttävän säästöjä nykyistä useamman kokonaan työttömän siirtyessä joko sovitellun etuuden piiriin tai työllistyvän. Kahden eri sovitteluperusteen käyttäminen lisäisi omalta osaltaan järjestelmäkustannuksia.

SAK toteaa lisäksi, että maksuperusteisuuteen siirtymisen ohella järjestelmää yksinkertaistaisi huomattavasti myös työaikatarkastelusta luopuminen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry