Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman elinkeinovaikutusten arviointi

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
helsinki.kirjaamo@hel.fi

Lausuntopyyntönne 12.6.2018
HEL 2018-006547

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu Hiilineutraali Helsinki 2030 -toimenpideohjelmasta Helsingin kaupungin pyynnöstä.

SAK edustaa yli 900 000 palkansaajaa ja 18 ammattiliittoa. SAK:hon järjestäytyneet ammattiliitot edustavat teollisuuden, julkisen sektorin ja kuljetusalojen sekä yksityisten palvelualojen työntekijöitä. SAK:laisia ovat myös viestinnän, kulttuurialojen ja huippu-urheilun ammattilaiset.

Olitte pyytäneet ja saaneet lausunnon myös yhdeltä ammattiliitoltamme, Palvelualojen ammattiliitto PAM:lta. SAK tukee PAM:n näkemyksiä, jonka mukaan tiemaksut heikentävät pienipalkkaisten asemaa, julkisessa liikenteessä on huomioitava työelämän murros, sujuvien ja monipuolisten liikenneyhteyksin lisäksi tarvitaan riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja sekä sitä, että asunto-osakeyhtiöille olisi perusteltua antaa joko kaupungin tai valtion tukea päälämmitysmuotojen muutokseen.

SAK:n lausunnossa näkökulma on ensisijaisesti työntekijöissä ja työllisyysvaikutuksissa. Esitämme konkreettisesti sidosryhmäyhteistyötoimijoihin kaupungin oman henkilöstön lisäämistä ja toimenpideohjelman vaikutusarvioinnin laajentamista myös työllisyys- ja osaamistarpeiden kartoitukseen.

Yleistä

Helsingin uudet ilmastotavoitteet vähentää kasvihuonekaasuja 60 %:a vuoteen 2030 mennessä ja tehdä kaupungista hiilineutraali 2035 vuoteen mennessä ovat kunnianhimoiset. Ne ovat kunnianhimoisemmat kuin Suomen vuoden 2030 energia-ja ilmastostrategia, joka tavoittelee vähintään 40 % vähennystä verrattuna vuoteen 1990 ja vasta vuonna 2050 vastaavaa tavoitetta kuin Helsinki jo vuonna 2035. Toivottavasti tässä onnistutaan.

Koska kasvihuonekaasupäästöjen merkittävimmät lähteet ovat rakennusten lämmitys, sähkönkäyttö ja liikenne, on perusteltua suunnata suurin osa toimista myös näille sektoreille, mutta on tärkeää pitää mielessä tavoitteeseen pääsyn kannalta Helen Oy:n kehitysohjelman onnistunut toteutus, sillä sen merkitys on onnistumiselle keskeinen.

Liikenteen hinnoittelun ehdoton edellytys on huomattavasti paremmat julkisen liikenteen palvelut

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen määrä oli Helsingissä vuonna 2015 noin 600 kilotonnia (CO2-ekv) eli reilu kolmannes. Helsingin kaupungin päästövähennystavoite on 69 %:a vuoden 2005 tasosta vuoteen 2035. Kyseessä on erittäin haastava tavoite ja onkin perusteltua, että liikenteen päästövähennysten varmistamiseksi tehdään useita erityyppisiä toimia. Kuten valtioneuvosto, nojaa myös Helsingin kaupunki vahvasti siihen tavoitteenasettelussaan, että sähköautokanta lisääntyy merkittävästi 2030- luvulla. Vaikka pääkaupunkiseudulla on keskimääräsitä paremmat mahdollisuudet onnistua liikenteen päästöjen vähentämisessä mm. siksi, että latausinfra on muuta maata helpommin järjestettävissä ja sähköautokanta on tiheämpää, on varauduttava myös siihen, että sähköautoihin siirtyminen jää ennakoitua pienemmäksi.

Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu on erityisen ongelmallinen tiemaksuin (vrt. PAM lausunto), sillä se vaikuttaa erityisesti pienipalkkaisten työntekijöiden liikkumiseen. Jos tähän suuntaan edetään, niin samalla olisi ehdottomasti kehitettävä joukkoliikennettä voimakkaasti suuntaan, jossa se olisi koko pääkaupunkiseudun osalta kattavampaa, kohtuuhintaista, vuorovälit nykyistä huomattavasti tiheämpiä ja palveluja olisi paremmin tarjolla vuorokauden kaikkina aikoina sekä viikonloppuisin. Työmatkojen hinta ja siihen kuluva aika ei saisi kasvaa.

Julkisen liikenteen palvelujen parantaminen luo kaupunkiin lisää kestäviä työpaikkoja. Toisaalta se aiheuttaa myös kustannuksia. Näiden vaikutusta olisi hyvä arvioida toimenpideohjelman seurannassa tarkemmin.

Rakennusten lämmityksen ja sähkön vähentäminen luo uutta työtä

Toimenpidesuunnitelman ehdotukset Helsingin rakentamisen ja rakennusten käytön osalta ovat kannatettavia. Kuten selvitykset osoittavat, tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan sekä korjausrakentamista että energiatehokkuuden lisäämistä. Sen lisäksi, että rakennussektorin päästöjä vähentävät toimet ovat pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavia rakennusten omistajalle, lisäävät ne myös työtä. Tätä näkökulmaa olisi syytä arvioida myös toimenpidesuunnitelman seurannan ja raportoinnin yhteydessä tarkemmin.

Jotta kokonaisuudessa energiatehokkaassa rakentamisessa onnistutaan mahdollisimman hyvin, on syytä huomioida Rakennusliiton huomiot sen tilasta Suomessa. Olemme Ruotsia noin 10 vuotta jäljessä siitäkin huolimatta, että energiatehokkaan rakentamisen tietotaito on täällä hyvää. Syitä viime vuosien epäonnistumiseen löytyy mm. siitä, että uudet menetelmät on otettu liian nopeasti käyttöön, työmailla on ammattitaidotonta ”harmaata” työvoimaa, rakennusten tekniikka ei osata käyttää tai huoltaa eikä ilmanvaihto-osaaminen ole hallinnassa. Lisäksi energiatehokkuuden edistämistä hidastaa se, että vanhojen talojen remontointi nykyvaatimusten tasolle ei ole taloudellisesti kannattavaa. Tämä koskee myös energiamuotojen vaihtoa. (Vrt. PAM lausunto asunto-osakeyhtiöille tukea päälämmitysmuotojen muutokseen).

Toisaalta, maalämpöosaaminen rakennusten lämmittämisessä on Suomessa maailman huippua, ilmaista neuvontaa ja koulutusta on saatavilla, elinkaarimalli–ajattelu on yleistymässä ja erityisesti uusien pientalojen rakentamisessa tavoitteet ja laatu on jo hyvää.

Ilmastotavoitteissa voidaankin onnistua, kun kansalliset rakennusmääräykset vastaavat ilmastosopimusta ja Helsingin ilmastotavoitteita, koulutus ja valvonta työmailla on riittävää, rakennuksiin saadaan opastavat tietokoneet ja remontteihin on tarjolla esim. verohelpotuksia tai -tukia.

Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen työllisyysvaikutukset ovat positiiviset mm. siksi, että tekniikan vientimarkkinat kehittyviin maihin paranevat, ammattilaisia arvostetaan ja kokeneista työntekijöistä pidetään kiinni (=pimeä työ vähenee). Erityisesti talotekniikka-alalla on jo nyt täystyöllisyys. Koko rakennusalan työpaikkojen määrän Rakennusliitto on arvoinut lisääntyvän vuodesta 2017 vuoteen 2022 noin 10 %:lla eli 20 000 henkilöllä.

Ilmastotyön koordinointiin, seurantaan ja arviointiin vahvemmin työllisyys- ja osaamistarpeet

On erinomaista, että hiilineutraali Helsinki toimenpideohjelmassa on muistettu erityisesti Smart and Clean -kappaleessa ilmastotoimien positiiviset liiketoiminta-ja työllisyysvaikutukset. Ne jäävät kuitenkin sekä arvioimatta että analysoimatta erityisesti työllisyysvaikutusten ja uusien osaamistarpeiden osalta. SAK esittääkin, että Helsingin kaupungin seuranta- ja raportointityössä otettaisiin työllisyys- ja osaamistarpeiden kartoitus vahvemmin mukaan niin koordinointi-, seuranta-, kuin arviointityössäkin.

Käytännössä ympäristöraportoinnissa arvioitaisiin päästövähennysten lisäksi myös sitä, minkälaisia uusia markkinoita ja työtä toimenpideohjelma mahdollistaa Helsingissä toimiville yrityksille ja miten se voi edistää yritysten pääsyä näille markkinoille. Lisäksi Helsingin kaupunki selvittäisi, minkälaisia uusia työntekijöiden osaamistarpeita uuden työn myötä syntyy.

Erityisesti toimenpiteiden raportoinnin ja vaikutustenarviointiin olisi tärkeää saada mukaan myös Helsingin kaupungin työntekijöiden henkilöstöedustajat.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry