Luonnos Suomen kahdeksanneksi määräaikaisraportiksi kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) täytäntöönpanosta

Ulkoministeriö
www.lausuntopalvelu.fi

Lausuntopyyntönne 21.6.2018
HEL7M1371-2

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu seuraavasti:

1 JA 2 ARTIKLA

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien uudistukset

Kohtaan 8 esitämme lisäystä, että työmarkkinaosapuolten yhteisessä kyselyssä 2017 ilmeni, että työpaikoilla löytyy paljon parannettavaa erityisesti tasa-arvosuunnitelmasta tiedottamisessa. Henkilöstön edustajien tietämys työpaikan tasa-arvosuunnitelmista, palkkakartoituksista ja toimenpiteistä oli usein puutteellista. Parannettavaa on myös suunnitelmissa sovittujen tasa-arvotoimenpiteiden seurannassa.
Ks. https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tasa-arvosuunnitelmat-tehokkaammin-edistamaan-tasa-arvoa-tyopaikoilla

Moniperusteiseen ja risteävään syrjintään ei ole niin helppo puuttua kuin luonnoksessa annetaan ymmärtää. Esimerkiksi naiseen kohdistuvasta ikäsyrjinnästä sukupuoleen kohdistuva syrjintä kuuluu tasa-arvovaltuutetulle ja ikäsyrjintä tilanteesta riippuen joko työsuojeluviranomaiselle tai yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista siten kuin laissa tarkemmin säädetään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei valvo tasa-arvolakia. Sitä valvoo tasa-arvovaltuutettu.

Kansallisessa ihmisoikeusinstituutiossa ei ole koskaan ollut jäsenenä palkansaajajärjestöjen edustajaa. Se ei näin ollen täytä Pariisin periaatteiden mukaista A-statusta.

Suomen tasa-arvo-ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö on varsin hyvä, vaikka puutteitakin on. Tästä huolimatta naisten ja miesten asema työmarkkinoilla ei ole tasa-arvoinen, koska lainsäädäntöä ei ole pantu toimeen tarpeeksi tehokkaasti. Valvontaviranomaisten resurssit tehdä sille kuuluvaa valvontaa ovat nykyisellään riittämättömät ja koulutustakin tarvitaan lisää. Myös tuomioistuinten määräämät sanktiot lainsäädännön rikkomisesta ovat vähäiset. Ennen yhdenvertaisuuslain voimaantuloa tehdyn tutkimuksen mukaan hyvitykset olivat tasa-arvoasioissa noin 8 000 euroa ja yhdenvertaisuusasioissa noin 5 000 euroa. Yhdenvertaisuuslain perusteluissa on kiinnitetty huomiota tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain hyvitysten eroavuuksiin ja ohjeistettu tuomioistuimia asiassa. Tietojemme mukaan hyvitysmäärät eivät kuitenkaan ole nousseet.

Maahanmuuttajanaiset

Osiossa kuvataan tilannetta mielestämme kattavasti. Kuitenkin asiaa vieraskielisten lasten osallistumisesta varhaiskasvatukseen olisi syytä korostaa. Samoin sitä, miten se liittyy maahanmuuttajaäitien työllistymiseen / kotoutumiseen. Tilastojen mukaan maahanmuuttajat hoitavat lapsiaan kotihoidontuella pidempään kuin valtaväestö. Maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyysaste on noin kolme kertaa matalampi kuin kantasuomalaisten naisten ja maahanmuuttajaäideille kasautuu pitkiä kotihoitojaksoja.

Varhaiskasvatuksella on suuri vaikutus kielen kehittymiseen ja kotoutumiseen erityisesti silloin, kun lapsen vanhemmat eivät ole työelämässä eivätkä osaa suomea tai ruotsia. Lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on tehokasta kotoutumista niin lapselle kuin koko perheelle. SAK on esittänyt, että maahanmuuttajaperheitä tulisi kannustaa, että vieraskieliset lapset osallistuisivat varhaiskasvatukseen vähintään osa‐aikaisesti. Tämä liittyy myös perhevapaisiin. SAK pitää omissa kotoutumisen linjauksissaan perhevapaa- ja etuusjärjestelmien uudistamista tärkeänä myös ulkomaalaistaustaisten vanhempien työssäkäynnin ja lasten varhaiskasvatuksen tukemisen kannalta. On tärkeää, että pakolaistaustaiset naiset osallistuvat oman etnisen yhteisönsä ulkopuoliseen elämään ja tutustuvat valtaväestöön sekä paikalliseen elämänmenoon ja kulttuuriin.

3 ARTIKLA

Hallitusohjelmat

Lisäisimme kohtaan 43, että tasa-arvo-ohjelman väliraporttiluonnoksen (28.1.2018) arvion mukaan ohjelmassa on edelleen useita suunniteltuja toimenpiteitä, jotka tulevat vaatimaan lisää panostuksia ja resursseja, jotta ohjelman tavoitteet saavutettaisiin.

Hallitusten esityksissä on yleensä vain pintapuolisesti käsitelty esityksen tasa-arvovaikutuksia. Asiaan on kiinnittänyt huomiota muun muassa lainsäädännön arviointineuvosto (esim. työaikalain uudistamista koskeva lausunto 12.6.2018, s. 5).

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen

Esitämme kohdan 45 loppuun lisättäväksi, että nykyisen hallituksen työelämän säännöksiä koskevissa esityksissä on ollut sellaisia palkansaajien työehtojen heikennyksiä, jotka ovat kohdistuneet nimenomaan pienituloisiin naisiin. Esimerkiksi 1.4.2016 tuli voimaan vuosilomalain muutos, jossa työntekijän oikeutta ansaita vuosilomaa perhevapaalta supistettiin (vuosilomalain 7 § 2 mom 2 kohta.)

5 ARTIKLA

Naisiin kohdistuva väkivalta

Esitämme lisättäväksi kohdan, jossa puhutaan työssä/työelämässä ilmenevästä väkivallasta ja sen uhasta, joka on hyvin yleistä mm. palvelu- ja hoito- ja hoiva-aloilla, jotka ovat pääosin naisvaltaisia ammattialoja. Viitteet mm. https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/ta-tiedostot/esitteet-ja-julkaisut/julkisen-alan-tyohyvinvointi-2016.pdf ja Tasa-arvobarometri 2017 raportti sivut 42–44, väkivallan pelko työssä.

Ylipäänsä naisten kokema pelko väkivallasta on suurempi kuin miehillä, ks. tasa-arvobarometri; väkivallan pelko. Myös SAK:n tuoreen työolobarometrin (2018) mukaan naiset kokivat väkivaltaa tai sen uhkaa miehiä enemmän.

10 ARTIKLA

Koulutus

On hyvä, että sukupuolten välisen tasa-arvon ohella korostetaan yhdenvertaisuutta. Tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma on mainittu. Yhdenvertaisuuden osalta voisi tässä kohden erikseen mainita myös maahanmuuttajille järjestettävästä koulutuksesta, esim. perusopetukseen valmentavasta koulutuksesta.

Opetussuunnitelmien ohella tasa-arvo tulisi näkyä myös oppimateriaaleissa ja opetusmenetelmissä. Sukupuolittuneiden koulutusvalintojen ja työurien osalta valistus ja ohjaus lienevät ainoita, mutta hidastahtisia keinoja. Opinto-ohjaus ja uraohjaus ovat tässä keskeisessä roolissa. Esimerkkinä voisi mainita teknologia-alan, jossa on tytöille suunnattu kampanjoita ja tempauksia alan vetovoiman lisäämiseksi.

Kohtaan 154 esimerkkinä voisi sanoa, että ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä uusittiin myös tutkintorakennetta ja tutkintojen nimikkeitä. Tutkintonimikkeiden osalta otettiin linjaksi, että vältetään sukupuolisidonnaisia tekijänimiä. Eli pyrittiin poistamaan mies-päätteiset nimikkeet ja korvaamaan ne neutraaleilla nimikkeillä. Samaa linjaa on myös korkea-asteella, esim. lakimies = juristi.

Esitämme lisättäväksi kohdan 153 loppuun taikka kohtaan 154: Segrekaation purkamiseen tähtääviä toimia koulutuksessa on tarpeen tehostaa. Tasa-arvobarometrin (2017) mukaan suurin osa opiskelijoista koki saaneensa heikoiten kannustusta koulun henkilökunnalta (opettajat, opinto-ohjaajat, muu henkilöstö) valita ala, jossa on vähemmän omaa sukupuolta olevia. Eniten tukea tähän nuoret kokivat saaneensa omilta kavereiltaan.

11 ARTIKLA

Työelämän tasa-arvo

Kuitenkin tasa-arvobarometrin (2017) väitteessä naisten ja miesten yhtä hyvistä mahdollisuuksista työelämässä, naisten ja miesten näkemykset erosivat jyrkästi. Vain reilu kolmasosa naisista piti naisten mahdollisuuksia työelämässä yhtä hyvinä kuin miesten. Miehistä yli puolet piti naisten mahdollisuuksia yhtä hyvinä kuin omiaan.

Sukupuolten välinen palkkaero

Lisäisimme kohtaan 158 että palkkaeron kiinni kurominen on ollut liian hidasta.

Kohdan 160 teksti antaa liian optimistisen kuvan, se ei kuvaa todellisuutta. Teksti herätti kysymyksiä, mitä on tarkoitettu sillä, että naisten työuraa ja pääsyä parempipalkkaisiin ammatteihin on parannettu? Millä rakennemuutoksilla? Miten segrekaatiota on lievennetty, kun toisaalla päinvastoin on todettu segrekaation lisääntyneen tai pysyneen samana? Suomessa on vain yksi kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma. Koko kappale tulisi tarkistuttaa esim. STM:n samapalkkaisuustyöryhmän edustajalla.

Lisäisimme myös, että tasa-arvobarometrin (2017) mukaan yhdeksän kymmenestä vastaajasta toivoi työnantajilta ja työmarkkinajärjestöiltä nykyistä aktiivisempia toimia miesten ja naisten perusteettomien palkkaerojen poistamiseksi.

Suomessa palkkoja on pidetty arkaluontoisina tietoina. Mitään lainsäädäntöön perustuvaa analyysiä asiasta ei kuitenkaan ole tehty. Mielestämme yksilön palkka ei voi olla esimerkiksi sairauteen verrattava arkaluontoinen tieto ottaen huomioon, että palkan pitää määräytyä tehtävien ja henkilön objektiivisesti arvioitavissa olevien ja läpinäkyvien kriteerien perusteella.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Koska viimeisin uudistusyritys ei ollut pelkästään kotihoidon tuen uudistus kohdassa 163 korvaisimme lauseen:

”Kotihoidon tuen tasaisempaan jakautumiseen tähtäävää kotihoidon tuen uudistusta on valmisteltu raportointijakson molemmilla hallituskausilla, mutta uudistus ei ole edennyt.”

lauseella:

”Vanhempainvapaiden sekä kotihoidon tuen epätasaista jakautumista on pyritty ratkaisemaan molemmilla hallituskausilla, mutta uudistus ei ole edennyt.”

Esitämme myös lisäystä, että Sipilän hallitus käynnisti perhevapaauudistuksen syksyllä 2017 tavoitteena perhevapaiden käytön tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken, naisten työmarkkina-aseman parantaminen sekä isien hoivavastuun lisääminen. Uudistus kaatui alkukeväästä 2018 hallituspuolueiden erimielisyyteen. Perhevapaita parannettiin kuitenkin mm. sateenkaariperheiden ja yksinhuoltajien osalta kevään 2018 budjettiriihessä, kun sateenkaariperheiden perhevapaaoikeuksia laajennettiin ja yksinhuoltajien (jotka yleensä naisia) oikeus isyysvapaisiin mahdollistettiin.

Nykyisen hallituksen työelämän säännöksiä koskevissa esityksissä on ollut sellaisia palkansaajien työehtojen heikennyksiä, jotka ovat kohdistuneet nimenomaan pienituloisiin naisiin. Esimerkiksi 1.4.2016 tuli voimaan vuosilomalain muutos, jossa työntekijän oikeutta ansaita vuosilomaa perhevapaalta supistettiin (vuosilomalain 7 § 2 mom 2 kohta.)

Yleistä

Tuoreen tasa-arvobarometrin tuloksista voisi myös lisätä yleisen tuloksen, että miesten ja naisten näkemyksissä tasa-arvon toteutumisessa on suuri ero; lähes puolet miehistä mutta vain viidennes naisista arvioi, että miehet ja naiset ovat Suomessa tasa-arvoisia.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry