Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle ns. omatoimisen työnhaun mallista (täydentää hallituksen esitystä HE93/2018 vp)

Työ- ja elinkeinoministeriö
kirjaamo@tem.fi

Hallituksen esittämässä omaehtoisen työnhaun mallissa eli aktiivimalli kakkosessa työttömän olisi haettava pääsääntöisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa. Vaikka hallitus muokkasi mallia vuoden 2017 versiosta, on työttömien velvoitteet samat kuin aiemmin – työttömän on haettava omatoimisesti 12 työpaikkaa kolmessa kuukaudessa. SAK painottaa, että omaehtoisen työnhaun malli on hallituksen oma malli. Työmarkkinajärjestöjä on valmistelun loppuvaiheessa vain kuultu ja SAK vastustaa myös aktiivimalli kakkosta edelleen.

Avoimet työpaikat eivät ole jakautuneet tasaisesti alueittain tai aloittain. Pieniltä paikkakunnilta ei välttämättä löydy työttömän osaamista vastaavia työpaikkoja viikoittain. SAK huomauttaa, ettei työpaikkojen hakeminen tuo yhtään työpaikkaa lisää. Hakemusmäärien lisääntymisellä voi päinvastoin olla jopa negatiivisia vaikutuksia työttömien työllistymiseen. Vaarana on, etteivät työnantajat enää halua ilmoittaa avoimia työpaikkoja tai pitävät kaikkia työttömiä pakkohakijoina. Myöskään työttömien osaaminen ja mahdollisuudet hakea vaadittuja työpaikkoja poikkeavat huomattavasti iästä, ammatista, koulutuksesta ja asuinpaikasta riippuen. Samat määrälliset työnhaun tavoitteet eivät sovi kaikille.

Haettavien työpaikkojen tulee esityksen mukaan olla sellaisia, että työnhakijalla on todellinen mahdollisuus työllistyä kyseessä olevaan työhön. Arviot haettujen työpaikkojen hyväksyttävyydestä tehdään kuitenkin jälkikäteen. Mikäli haettua työpaikkaa ei hyväksytä omatoimiseksi työnhauksi, voi seurauksena olla kohtuuton rangaistus työnhakijalle. Esitys jättää myös avoimeksi, mikä taho tutkii hakemusten hyväksyttävyyden.

Työpaikan hakemista ei edellytettäisi niiltä viikoilta, jolloin henkilö työllistyy yli kaksi viikkoa kestävään kokoaikatyöhön. Myös työkyvyttömät olisivat tämän mallin mukaisen työnhakuvelvoitteen ulkopuolella. Mikäli malli toteutetaan kaikista ongelmista ja vastustuksesta huolimatta, mallin lievennykset ja erilaisten henkilökohtaisten tilanteiden huomioiminen ovat SAK:n näkemyksen mukaan välttämättömiä. Yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö jättää kuitenkin ulkopuolelle lukuisan määrän työntekijöitä, jotka tekevät erilaista keikka- tai osa-aikatyötä, ovat lomautettuja tai joiden työsuhde on keskeytetty esim. kesän ajaksi. SAK painottaa, että myöskään näiltä työtekijäryhmiltä ei voi edellyttää määrällistä työpaikkojen hakemista työn tai työn keskeytymisen jaksoilta.

Vaikka hallitus on perustellut uuden mallin hyväksyttävyyttä työllistymissuunnitelmien säilyttämisellä, ovat työllistymissuunnitelmat mallissa kuitenkin pääsääntöisesti sähköisiä ja sisältävät lähtökohtaisesti vain haettavien työpaikkojen määrän. Onko työttömille todella tarkoitus antaa mekaanisia sähköisiä työllistymissuunnitelmia kuukauden välein? Tämä ei vastaa SAK:n esiin nostamaa tarvetta henkilökohtaisesta palvelusta sekä yksilöllisestä suunnitelmasta, jotka tukevat työttömän osaamisen kehittämistä sekä työnhakua. SAK toteaa myös työnhakuun liittyvän kuukausittaisen ilmoitusvelvollisuuden ilman palveluita olevan monille työttömille kohtuuton.

Haettavien työpaikkojen määrää voidaan esityksen mukaan vähentää tai korvata palveluilla, jos työttömän työnhaku- tai työllistymisvalmiudet antavat tähän aihetta. Kuinka tämä pystytään luotettavasti arvioimaan työttömän oman sähköisen ilmoittautumisen yhteydessä? Maakuntien ja palveluntuottajien todetaan ottavan yhteyttä heikoimmin työllistyviin 14 päivän sisällä ja palvelutarve arvioidaan kolmen kuukauden välein. SAK näkee aikarajojen asettamisen yhteydenotoille olevan sinänsä hyvä lähtökohta. Yhteydenottojen toteutuminen jää kuitenkin auki eikä esityksessä ole turvattu työttömien oikeuksia palveluihin. Tälläkään hetkellä laissa määritellyt kolmen kuukauden välein tehtävät haastattelut eivät kaikkien työttömien osalta toteudu.

Maakuntien kyky ja halu tarjota työttömille palveluita tulee tulevaisuudessa pitkälti riippumaan rahoituksesta sekä poliittisesta tahdosta. Kuinka varmistetaan, että työnhakija ohjataan tarkoituksenmukaisiin palveluihin eikä yksityisen yrityksen omat intressit ohjaa, mitä palveluita työttömälle suositellaan? Edellytetäänkö yksityisiltä palveluntuottajilta terveydenhuollon ammattitaitoa työttömän työ- ja toimintakyvyn arviointiin? SAK on huolissaan työttömien merkittävästä eriarvoistumisesta ympäri Suomea.

SAK painottaa työttömien mahdollisimman nopean työllistymisen olevan kaikkien yhteinen etu. Omaa aktiivisuutta tarvitaan, mutta sen tueksi olisi oltava henkilökohtaista apua sekä palveluita saatavilla. Työttömillä tulee olemaan useiden muutosten myötä vaikea hahmottaa lisääntyviä velvollisuuksia yksin. Omaehtoisen työnhaun vaatimusten lisääminen irrottaa seuraamukset palveluista ja jättää työttömät yksin. Jos haettavia työpaikkoja ei ole tarjolla, oma aktiivisuus ei myöskään ole mahdollista.

Esitykseen liittyy myös työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän yksinkertaistaminen. SAK kannattaa nykyisten kohtuuttoman kovien karenssien lieventämistä, ensimmäisellä laiminlyöntikerralla annettavaa huomautusta ja asteittain kovenevia rangaistuksia. Karenssipäivien määrä kuitenkin vaihtelee esityksen eri kohdissa. Niiden osalta SAK painottaa lyhempien karenssien, 10 ja 20 päivän, valintaa. Hallituksen esitykseen kirjatun mukaisesti SAK näkee korvauksettomien määräaikojen lieventämisen olevan oikeansuuntainen toimi, mutta erillisten mallien sijaan olisi tullut tehdä yksi, nykyistä yksinkertaisempi seuraamusjärjestelmä.

SAK huomauttaa aktiivimallien muodostavan yhdessä sekavan kokonaisuuden. Ongelmana on, että mallit sisältävät erilaisia määrällisiä ja ajallisia velvoitteita. Aktiivimalli ykkösessä tarkastelujaksoksi on määritelty 65 työttömyysturvan maksupäivää ja aktiivimalli kakkosessa 30 kalenteripäivää. Työttömien on näin ollen vaikea ymmärtää, mitä hänen täytyy tehdä ja milloin. Aktiivisella työnhaulla voi välttää karenssin, mutta siitä huolimatta työttömyysturva voi aktiivimalli ykkösen myötä leikkaantua.

Työtarjousten velvoittavuudesta luopumisen SAK näkee hyvänä ratkaisuna. Sähköisessä työllistymissuunnitelmassa voi esityksen mukaan kuitenkin olla määriteltynä yksi yksilöity työpaikka, jota on haettava porrastettujen karenssien uhalla. Tämä erikseen seurattava työpaikka vesittää SAK:n näkemyksen mukaan ajatuksen velvoittavista työtarjouksista luopumisesta. Työttömän työnhaun tukemiseksi ehdotuksia avoimista työpaikoista voisi myös tulevaisuudessa tehdä ja käydä läpi henkilökohtaisen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Hakeminen tulisi kuitenkin jättää työttömän omaan harkintaan ilman erillistä velvoittavuutta.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry