Lausuntopyyntö kaikille perustutkinnoille yhteisistä ammatillisista valinnaisista tutkinnon osista

Opetushallitus
kirjaamo@oph.fi

OPH-2065-2017

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammatillisiin perustutkintoihin sisältyvät vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osaamispistettä) yhdistettäisiin ammatillisiin tutkinnon osiin. Opetushallitus on valmistellut esityksen ammatillisen perustutkinnon rakentumisesta siten, että ammatillisiin tutkinnon osiin (145 osaamispistettä) sisältyy vapaasti valittavat tutkinnon osat. Opetushallitus on pyytänyt lausunnonantajaa kiinnittämään huomion siihen, miten esityksessä toteutuvat:

• työelämälähtöisyys
• osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi suhteessa yksilön ja työelämän osaamistarpeisiin.

Kaikille perustutkinnoille yhteiset ammatilliset valittavat tutkinnon osat olisivat: huippuosaajana toimiminen, työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, yritystoiminnan suunnittelu ja yrityksessä toimiminen. Laajuudeltaan kokonaisuudet olisivat 15 osaamispistettä, paitsi työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, joka olisi 5 osaamispistettä. Lisäksi kaikkiin perustutkintoihin olisi mahdollista valita paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osa, tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta, korkeakouluopintoja, yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja. Laajuudeltaan nämä kokonaisuudet vaihtelisivat 1–25 osaamispisteen välillä.

SAK katsoo, että perustutkinnon on tuotettava opiskelijalle paitsi vankka alan ammatillinen osaaminen myös tuettava elinikäisen oppimisen perustaitoja sekä opiskelijan omaa mielenkiintoa ja motivaatiota. Vapaasti valittavilla tutkinnon osilla voidaan tukea opiskelijan oman tarpeen mukaista opintojen rakentumista ja siten edesauttaa opintojen etenemistä ja läpäisyä sekä kouluviihtyvyyttä ja edistää tutkinnon suorittaneen työmarkkina-asemaa. SAK pitää Opetushallituksen valmistelemaa esitystä pääosin kannatettavana. SAK katsoo, että opiskelijan ja työelämän kannalta tarkoituksen mukainen joustavuus ja eri koulutusalojen- ja asteiden välilinen valinnaisuus on perusteltua.

Huippuosaajana toimiminen (15 osaamispistettä)

SAK pitää kokonaisuutta pääosin kannatettava, mutta kiinnittää huomion määrittelyyn verkostoissa toimimisen osan kielitaitovaatimuksiin: toimii omalla kielellään ja vähintään yhdellä itselle vieraalla kielellä. Määrittely on osin ymmärrettävä. Kielitaidon osalta alueelliset ja alakohtaiset tarpeet vaihtelevat ja yhä enenevästi monikielisessä ja -kulttuurisessa toimintaympäristössä ne tulee huomioida. SAK kuitenkin korostaa, että kielitaitovaatimusten tulee tukea yleisesti alla ammattihenkilöltä edellytettyä kielitaitovaatimusta. Alakohtaiset erot kielitaitovaatimuksissa ovat tarpeenmukaisia koulutukseen pääsyn osalta, mutta koulutuksen aikana tulee varmistaa, että ammattihenkilöltä vaadittu kielitaito saavutetaan kaikilta osin etenkin aloilla, joilla on kyse yleiseen turvallisuuteen ja terveyteen liittyvästä vaatimustasosta.

Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osaamispistettä)

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen määrään odotetaan kasvavan nykyisestä. Tarve työpaikkaohjaajien koulutukseen ja osaamiseen tulee nousemaan. Esitys viiden osaamispisteen laajuisesta kokonaisuudesta on SAK:n mielestä kannatettava.

SAK kuitenkin korostaa, että työpaikkaohjaus ei saa jäädä vertaisopiskelijoiden vastuulle. Tämä vaikutelma syntyy osaamistavoitteiden määrittelyn osalta, joissa opiskelijalla on määritelty toiminnallisia osaamistavoitteita yhteyshenkilönä työpaikan ja koulutuksen järjestäjän välillä toimimiseen, muiden opiskelijoiden ohjaamiseen työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa ja muussa osaamisen hankkimisessa sekä arvioinnissa.

Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia työelämäyhteyksien, työelämäpalautteen ja työpaikkaohjauksen käytänteistä systemaattisesti. Työpaikkaohjaajien koulutukseen tulee kehittää valtakunnallinen koulutusohjelma, joka laajuudeltaan ja sisällöltään huomioi reformin tuomat muutokset toimintaympäristöön ja osaamistarpeisiin, kuten arviointiosaamiseen. SAK kiinnittää myös huomion työpaikkaohjaajaksi valmentautumisen tutkinnon osan laajuuteen. SAK esittää harkittavaksi, onko viiden osaamispisteen laajuus riittävä ja suhteessa muiden valinnaisten osien laajuuksiin.

Yrityksessä toimiminen (15 osaamispistettä) ja yritystoiminnan suunnittelu (15 osaamispistettä) kokonaisuudet

SAK katsoo, että esitys antaa opiskelijalle perusvalmiudet ja ymmärryksen yrityksessä toimimiseen sekä yritystoiminnan suunnitteluun. Työn tekemisen muotojen muuttuessa opiskelijoille on tarpeen antaa selkeä ja realistinen kuva myös yritystoiminnan muodoista ja mahdollisuuksista, mutta myös vastuista ja velvoitteista. SAK katsoo, että yrittäjyysopinnoissa olisi syytä tarjota osaamissisältöjä myös työnantajavelvoitteisiin.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry