Hallituksen esitys koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4§:n muuttamisesta
Järjestäjäverkon kokoamiseen perustuvat järjestämislupia koskevat säädösesitykset ovat sivistyspoliittisen ministeriryhmän suuntaviiva-päätöksen mukaisia. SAK pitää suuntaviivapäätöstä ja niihin perustuvia lakiesityksiä kannatettavina. SAK kiirehtii lakiesitysten saamista eduskunnan käsittelyyn.
SAK pitää erityisen tärkeänä sitä, että nuorilla on mahdollisuus tasapuoliseen valintaan joko lukiokoulutukseen tai ammatilliselle väylälle. Järjestäjäverkon tulee olla alueellisesti riittävän kattava ja toimipisteverkon opetuspisteineen kohtuullisesti saavutettavissa.
Järjestäjäverkon tulee olla, kuten suuntaviivapäätöksessä todetaan, monipuolinen, toisaalta monialaisista järjestäjistä koostuva ja toisaalta erikoistuneisiin järjestäjiin pohjautuva. Erikoistuneita järjestäjiä tarvitaan aikuiskoulutuksen erityisosaamisen ja muutosherkän työelämäyhteyden varmistamiseksi sekä toimialapohjaisen erityisosaamisen vuoksi. Aikuiskoulutuksen toimintatavat ja työelämäyhteys poikkeaa olennaisesti nuorten koulutuksesta, mikä edellyttää mahdollisuutta vahvaan profiloitumiseen ja korkeaan osaamiseen työelämän työyhteisöpohjaisessa kehittämistoiminnassa.
SAK:n mielestä työikäisen aikuisväestön ja työpaikkojen osaamisen, tuottavuuden sekä työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttää kansallista ohjaus- ja säätelymekanismia, jossa järjestämislupa- ja rahoituspäätöksillä kyetään ohjaamaan aikuiskoulutuksen voimavaroja tehokkaasti sekä työelämän kannalta tarkoituksenmukaisesti. Hallituksen rakennepoliittiset päätökset edellyttävät jatkossa aikuiskoulutuksen kokonaisuuden tarkastelua myös opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriöiden yhteistyönä.
SAK kannattaa lakiesitystä, jonka mukaan järjestäjällä voi olla lupa sekä ammatilliseen peruskoulutukseen että ammatilliseen lisäkoulutukseen tai toiseen näistä. Edellä mainituista perusteluista johtuen SAK kannattaa lupien säilyttämistä erillisinä. Menettely mahdollistaa myös riittävän joustavuuden. Vapaan sivistystyön osalta on tarkoituksenmukaista poiketa järjestämislupien päättymismenettelystä ja pitäytyä järjestäjien taloudellisten toimintaedellytysten tarkasteluun. Myös oppisopimus-koulutuksen järjestämisedellytysten erillinen arviointi on tarpeen.
Lakiesityksen mukaan koulutuksen järjestäjät tulisivat olemaan jatkossa merkittävästi suurempia. SAK kuitenkin muistuttaa, että järjestäjäverkossa tulee olla tilaa myös pienehköille järjestäjille silloin kun järjestäjän erityinen koulutustehtävä tai toimintaprofiili sitä tukee. Pienten järjestäjien lukumäärä kuitenkin vähenee.
SAK pitää tärkeänä niitä tekijöitä, joita suuntaviivapäätöksessä ja lakiesityksessä on esitetty vapaan sivistystyön järjestäjien osalta. Erityisen tärkeää on toiminnan kokonaisuuden huomioon ottaminen ja mahdollisuus myös monipuoliseen koulutustehtävään.
Lakiesityksessä oppisopimuskoulutuksen järjestäminen on osa aikuiskoulutustehtävää. Aikuiskoulutustehtävä voitaisiin myöntää myös ilman oikeutta järjestää oppisopimuskoulutusta. Työelämän nykymuotoiset kehittämistehtävät muuttuvat osaksi järjestäjän perustehtävää. Ensisijaisesti oppisopimuskoulutusta ohjattaisiin rahoituspäätöksillä.
SAK kannattaa esityksiä ja pitää tärkeänä, että oppisopimuskoulutus työmuotona pysyy yhtenäisenä. Sen myötä ja vahvaan oppisopimuskoulutusosaamiseen tukeutuen on mahdollista turvata myös nuorille kohdistuvan oppisopimuskoulutuksen sekä oppilaitosmuotoista ja oppisopimuskoulutusta koskevien yhdistelmämallien (erityisesti 2+1-malli) kehittäminen.
Lausunnon keskeinen sisältö
SAK pitää lakiesityksiä koulutuksen voimavaroja tarkoituksenmukaisesti ohjaavina. Lakiesitykset turvaavat aikuiskoulutuksen toimintaedellytyksiä ja välttämättömän kansallisen ohjaus- ja säätelymekanismin, jossa lähtökohtana ovat työelämän jatkuvasti muuttuvat tarpeet eivätkä yksittäisen koulutuksen järjestäjän taloudelliset intressit. SAK pitää tärkeänä, että järjestäjäverkon uudistuksessa sekä järjestämislupa- ja rahoituspäätöksissä varmistetaan työikäisen aikuisväestön ja työpaikkojen edellytykset kehittää osaamista, tuottavuutta ja työhyvinvointia. Erikoistunut, korkeaan osaamiseen perustuva ja työelämän muutoksiin nähden joustavasti toimiva aikuiskoulutus edellyttää ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämislupien säilyttämistä erillisinä. Oppisopimuskoulutuksen tulee olla osa aikuiskoulutustehtävää.
Tulevan järjestäjäverkon on oltava monipuolinen, sekä monialaisista että erikoistuneista järjestäjistä (kuten aikuiskoulutus tai toimiala) koostuva. Vapaan sivistystyön erityispiirteet ja toiminnan kokonaisuus tulee ottaa huomioon.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry