Valtion talousarvioesitys 2006/ liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle
Liikenneinfran ja joukkoliikenteen merkitys elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden kannalta
Globaalistuvassa taloudessa teollisuus- ja palveluelinkeinot tarvitsevat toimivia ja tehokkaita liikenneyhteyksiä. Työmatkaliikenteessä joukkoliikenteen merkitys kasvaa. Uusia työpaikkoja syntyy erityisesti suurempiin aluekeskuksiin. Mikäli työpaikkoihin ei ole toimivia joukkoliikenneyhteyksiä, voi uhkana olla pula osaavasta työvoimasta.
Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa on pidettävä huolta liikenteen infrastruktuurista. Tieliikenteen määrät ovat lisääntyneet, ajoneuvojen painot nousseet ja liikenteen ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset kasvaneet. Sujuvan ja turvallisen liikenteen takaamiseksi teiden kunnossapidon ja perusparannuksen määrärahojen tulee olla riittävällä tasolla.
Raideliikenteessä on pidettävä huolta erityisesti ratojen kunnosta, muuten ratojen huono kunto voi uhata rautatieliikenteen kilpailukykyä ja vaarantaa pitkällä aikavälillä koko rautatiejärjestelmän olemassaolon. Ratojen perusradanpidon rahoitustasoa tulee nostaa ja rautateiden henkilöliikenteen ostoihin on varattava riittävät määrärahat. Myös uusia ratainvestointeja tarvitaan. Ensi vuonna valmistuva Kerava &#;8211 Lahti oikorata lyhentää merkittävästi monen työmatkaa ja luo myös mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiseen.
Hyvä infrastruktuuri tukee Suomen kilpailukykyä ja ylläpitää turvallisuutta. Vuoden 2006 talousarvioon sisältyvät päätökset uusista väylähankkeista ovat tervetulleita, sillä ne nopeuttavat useiden välttämättömien tie- ja ratahankkeiden valmistumista. Linjaus tuo myös tarvittavaa pitkäjänteisyyttä väylien rakentamiseen. Rakentamispäätösten lisäksi on varattava riittävät määrärahat myös väylien kunnossapitoon ja perusparannuksiin.
Joukkoliikenteen osuus kaikesta liikenteestä on ollut laskussa, mikä on ristiriidassa myös EU:n tavoitteiden kanssa. Jotta EU:n tavoitteiden mukaiseen 16 prosentin markkinaosuuteen päästäisiin, on pidettävä huolta riittävistä määrärahoista joukkoliikenteen palveluiden ostoon, paikallisliikenteen valtionavustuksiin sekä kaupunki- ja seutulippualennuksiin. Ensi vuoden talousarvioon sisältyvä työsuhdelipun huojennettu verokohtelu on hyvä keino lisätä bussi- ja lähijunaliikenteen kysyntää. SAK pitää tärkeänä, että työsuhdelippu otetaan käyttöön mahdollisimman monella työpaikalla. Suuremmissa aluekeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on pidettävä huolta toimivasta joukkoliikenteestä, jota tarvitaan työssäkäynnin turvaamiseksi. Tarvitaan joukkoliikenteen kehittämistä ja uusia investointeja, joita valmisteltaessa lähtökohtana on oltava koko alueen kehittäminen yksittäisen kunnan näkökulman sijasta.
Hallituksessa on valmisteilla Suomen logistisen aseman vahvistamista koskeva toimenpideohjelma. Ohjelman toteuttamisessa on huolehdittava riittävistä määrärahoista, jotta Suomen menestymisen kannalta keskeisiä liikenneyhteyksiä voidaan ylläpitää ja kehittää.