HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 / koulutustakuu, nuorten aikuisten osaamisohjelma
00102 EDUSKUNTA
Hallituksen esityksessä todetaan, että koulutustakuun toteuttaminen osana nuorisotakuuta ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttävät nuorten koulutukseen pääsyn turvaamista ja joustavien koulutusväylien rakentamista sekä riittävää koulutustarjontaa myös aikuisväestölle.
SAK:n mielestä koulutustakuu on keskeinen osa koko nuorisotakuun toteuttamista. Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen riittävällä ja koko maan kattavalla tarjonnalla pystytään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä erityisesti peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa.
Hallituksen esityksessä on varattu erillinen määräraha uusien, koulutusta ja työtä joustavasti yhdistävien perustutkintojen suorittamisen mallien kokeilemiseen. Tavoitteena on hyödyntää monipuolisemmin työvaltaisia opiskelumenetelmiä, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua sekä koulutuksen eri järjestämismuotoja.
SAK pitää hyvänä työvaltaisten opiskelumuotojen sekä koulutusta ja työtä yhdistelevien mallien kehittämistä. Toteamme kuitenkin, että kokeilumäärärahojen käyttöä voitaisiin tehostaa määrittelemällä selkeämpiä tavoitteita erilaisten mallien kehittelylle. Esimerkiksi oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista perustutkinnon suorittamista yhdistelevä 2+1-malli on sellainen, jota SAK näkisi laajassa mitassa kokeiltavan. Kokeiluhankkeiden osalta tulee myös varmistua siitä, että erilaisiin työvaltaisen oppimisen kokeiluihin osallistuvan nuoren opetuksen laadusta pidetään huolta. Yhtenä keinona laadukkaaseen työssä oppimiseen ovat koulutetut työpaikkaohjaajat. Myös työssä oppimista ohjaavien opettajien ja oppilaitosten tukea tulisi ohjata enenevässä määrin työpaikoille, joissa työvaltaista oppimista kokeillaan.
Hallituksen esityksessä suunnataan ammatillista koulutusta nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiseen siten, että kohderyhmään kuuluvien aloittajien määrä kasvaa 5000:lla.
SAK pitää erittäin tärkeänä sitä, että ammatillisia perustutkintoja suunnataan nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiseen. Perustutkinnon suorittaminen on ensisijainen vaihtoehto monelle vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevalle 20–29-vuotiaalle. Erityisesti perustutkintoja tulisi kohdistaa niille nuorille, jotka eivät ole pysyvästi työelämässä, eivätkä näin ollen ole potentiaalisia ammattitutkintojen suorittajia. Näiden nuorten tavoittaminen on kuitenkin suuri haaste ja samassa yhteydessä tulisi kehittää oppilaitosten ns. hakevaa toimintaa, joiden kautta nuori saadaan tutkintoa suorittamaan.
Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan esitetään 52 milj. euroa kun kuluvan vuoden määräraha on 27 milj. euroa. Määräraha on oikeaa kokoluokkaa, kun kohderyhmän, vailla perusasteen tutkintoa olevien 20–29-vuotiaiden olevan noin 110 000. Tavoitteena on saada 4000 vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevaa 20–29-vuotiasta aikuista aloittamaan opinnot vuosittain. Yhteiskuntatakuun toimeenpanoa tukee myös työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kattavuuden paraneminen koko maassa.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry