Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Eduskunta
Hallintovaliokunta
HE 205/2006 vp

Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt SAK:n lausuntoa ulkomaalaislain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä. Kyse on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY toimeenpanosta. Direktiivissä säädetään EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Se tähtää kansalaisten aseman ja viranomaiskäytäntöjen parantamiseen yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä niitä muodollisuuksia, jotka liittyvät EU-kansalaisten oleskeluun toisessa jäsenvaltiossa. Direktiivi säätää myös niistä edellytyksistä, joilla kansalainen voidaan karkottaa jäsenvaltiosta.

Kolmiportainen järjestelmä

Direktiivin mukaan alle kolmen kuukauden oleskeluun tarvitaan ainoastaan voimassa oleva henkilötodistus tai passi. Vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia kuitenkin henkilöä tekemään ilmoituksen oleskelustaan kohtuullisen ajan kuluessa. Maahantulo ja oleskelu voitaisiin kuitenkin evätä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä perustelluista syistä.

Yli kolmen kuukauden oleskelu sen sijaan edellyttää taloudellisen toiminnan harjoittamista joko palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana ja sitä, että henkilöllä on riittävät varat ja sairasvakuutus, jotta henkilö ei oleskeluaikanaan joudu turvautumaan vastaanottavan maan sosiaaliturvajärjestelmään. Myös osallistuminen ammatilliseen koulutukseen sekä kuuluminen sellaisen unionin kansalaisen perheeseen, joka täyttää jonkin edellä esitetyistä vaatimuksista, oikeuttaa oleskeluun.

Pysyvän oleskeluoikeuden unionin kansalainen saa sen jälkeen, kun hän on oleskellut laillisesti ja yhtäjaksoisesti vastaanottavassa jäsenvaltiossa viiden vuoden ajan. Suomen nykyisessä laissa määräaika on neljä vuotta.

Maahanmuuton ja oleskelun oltava hallittua

Esitys on suurelta osin luonteeltaan lakitekninen korjaus. Se on tarpeellinen ja sinänsä perusteltu, sillä unionin kansalaisten liikkuvuus on – erityisesti EU:n laajentumisen jälkeen – lisääntynyt ja yhä yleisemmäksi muodostuu myös tilapäinen työskentely toisessa jäsenvaltiossa.

Maahantuloon, työnteon rekisteröintiin, oleskeluun ja maasta poistamiseen liittyvien säännösten tulee olla mahdollisimman selkeitä ja yksinkertaisia, jotta kansalaisten oikeusturva olisi taattu ja Suomenkin enenevässä määrin tarvitsema työperäinen maahanmuutto olisi hallittua ja sujuisi ilman tarpeetonta byrokratiaa.

Kaksi muutosta, joita nykytilaan esitetään, ovat vaikutuksiltaan merkittävimpiä. Ensinnäkin pysyvän oleskeluoikeuden saamisen edellytys muuttuisi neljästä viiteen vuoteen, kuten direktiivi edellyttää. EU-tason harmonisointi tässä asiassa tarkoittaa Suomen kohdalla vuoden lisäaikaa, joka voi joidenkin EU-kansalaisten kohdalla tuntua kohtuuttomalta pidennykseltä.

Käytännön ongelmat tuskin kuitenkaan ovat niin merkittäviä, että Suomen tulisi pyrkiä tekemään tältä osin poikkeus direktiivin määräyksistä. Liikkuvuus on yksi unionin perusvapauksista, jota koskevien pelisääntöjen tulee unionissa olla mahdollisimman yhdenmukaisia. Siksi SAK on valmis hyväksymään vuoden pidennyksen pysyvän oleskeluluvan myöntämisedellytyksiin.

Toinen muutos koskee sitä, että oleskeluoikeuden rekisteröinnin tekemättä jättämisestä tehtäisiin rangaistavaa. Ulkomaalaisrikkomuksen tunnusmerkistöä laajennettaisiin niin, että ulkomaalainen, joka laiminlyö velvollisuutensa rekisteröidä oleskelunsa tai hakea oleskelukorttia tai pysyvää oleskelukorttia ja ulkomaalainen, joka tulee maahan, vaikka hänelle on määrätty maahantulokielto yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä, voidaan jatkossa tuomita ulkomaalaisrikkomuksesta. Nykyään laiminlyöntiä ei ole mitenkään sanktioitu.

Tämä muutos &#;8211 sanktiointi – on parannus nykytilaan ja tarpeellinen. Se parantaa ulkomaalaisrekisterin ajantasaisuutta ja helpottaa myös työnteon tilastointia, jossa tällä hetkellä on vakavia puutteita. Suomessa on aina tiedettävä, ketä täällä on töissä, kenen palveluksessa ja millaisilla työehdoilla, jotta ulkomaalaisten maahantulo ja työskentely Suomessa olisi aina laillista ja hallittua.

Uusien EU-maiden kansalaisten velvollisuutta rekisteröidä työntekonsa, mikäli se kestää enemmän kuin 14 päivää, ei ole sanktioitu ja osittain tästä syystä rekisteröintejä on tapahtunut melko vähän. Tämäkin kokemus puoltaa sitä, että pidempi oleskelu tulee rekisteröidä sanktion uhalla, jotta lain tarkoitus toteutuu. Samalla on syytä korostaa sekä viranomaisten että työmarkkinajärjestöjen ja työnantajien tiedotusvelvollisuutta, jotta rekisteröintivelvoite ei jää käytännössä kuolleeksi kirjaimeksi.

Työsuhteen keskeiset ehdot osaksi rekisteröintiä

Kesäkuussa voimaan tullut laki uusien EU-maiden kansalaisten työnteon rekisteröinnistä pyrkii parantamaan paitsi tilastointia myös työehtojen valvontaa. Sen mukaan jo kaksi viikkoa kestävä työnteko tulee rekisteröidä työvoimatoimistoon ja siinä yhteydessä rekisteröidään myös työnantajaa koskevaa tiedot sekä työnteon keskeiset ehdot. On perusteltua, että kaikkien EU-kansalaisten työnteon rekisteröinnin pelisäännöt ovat samat kuin uusien jäsenmaiden kansalaisten.

Ns. siirtymäaikalain vaikutuksia koskevassa selonteossaan (VNS 1/2006) hallitus linjasi, että kaikkia EU-kansalaisia koskevaa rekisteröintimenettelyä kehitetään samassa yhteydessä, kun nyt kyseessä oleva direktiivi saatetaan voimaan Suomessa. Hallituksen tarkoituksena oli samalla myös parantaa EU-maista tulevien työntekijöiden liikkuvuuden tilastointia. Nämä näkökohdat ovat kuitenkin jääneet esityksessä vaille riittävää huomiota.

Itse EU-direktiivin 7.1 ja 8.3 artiklat mahdollistavat, että EU-maista tulevilta työntekijöiltä vaaditaan oleskeluoikeuden rekisteröinnin yhteydessä työnantajan antama vahvistus työsuhteesta ja ammatinharjoittajalta selvitys ammatinharjoittamisesta. SAK pitää ehdottoman tärkeänä, että tätä mahdollisuutta ei jätetä käyttämättä uudistettaessa Suomen ulkomaalaislakia.

Nykylain ja esityksen mukaan EU-kansalaisen tulee käydä rekisteröimässä oleskeluoikeutensa henkilökohtaisesti kihlakunnan poliisilaitoksella, kun oleskelu kestää yli kolme kuukautta. Vanhojen (ja uusienkin) jäsenmaiden kansalaiset ovat varsin vaihtelevasti suorittaneet rekisteröintejä, koska velvollisuudesta ei ole riittävästi tiedotettu, eikä laiminlyöntiä ole sanktioitu. Tästä syystä rekisterit ja tilastot eivät ole Suomessa ajan tasalla.

Vajavaiset tiedot helpottavat ulkomaiseen työvoimaan liittyviä väärinkäytöksiä ja ovat omiaan lisäämään harmaata taloutta. Siksi 159 pykälän ensimmäinen kohta tulee muuttaa kuulumaan seuraavasti: ”1) jos hakija on työntekijä, työnantajalta saatu vahvistus työsuhteesta ja sen keskeisistä ehdoista sekä todistus työssäolosta”. Lain perusteluihin tulee kirjoittaa, että työsuhteen keskeisillä ehdoilla tarkoitetaan työsuhteen kestoa, noudatettavaa työehtosopimusta ja/tai maksettavaa palkkaa ja muuta vastiketta.

Tämä lisäys parantaisi myös ulkomaalaisrekisterin asemaa tärkeimpänä tietolähteenä torjuttaessa ulkomaisen työvoiman väärinkäyttöä ja harmaata taloutta.

SAK tukee yllä esitetyllä muutoksella lain hyväksymistä vielä tällä vaalikaudella.

Lisätietoja:

Matti Viialainen
apulaisjohtaja
040 760 6250