Palkansaajakeskusjärjestöjen lausunto YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kansallisesta toimeenpanoehdotuksesta
Työ- ja elinkeinoministeriö TEM
Päivi Lahtinen
paivi.lahtinen@tem.fi
Viite: Lausuntopyyntönne 15.5.2014
Palkansaajajärjestöt ovat lausuneet asiasta aiemmin kansallisen toimeenpanosuunnitelman valmisteluvaiheessa 28.1.2014, jolloin keskityimme kommentoimaan lähinnä perusmuistiota. Haluamme nostaa uudelleen joistakin keskeisinä pitämiämme haasteita pohdittaviksi.
Yritysvastuuverkosto FIBSin tutkimuksen mukaan toimitusketjujen vastuullisuuden hallinta on suomalaisyrityksille suurin yksittäinen vastuullisuushaaste, jonka 35 prosenttia vastanneista mainitsi. Mielestämme tätä keskeistä kysymystä ei riittävästi ole pohdittu työryhmän ehdotuksessa. Ihmisoikeuksien edistäminen pitkissä alihankintaketjuissa vaatisi enemmän paneutumista.
Kuten toimeenpanoehdotuksen lopussa todetaan, ”yritysten on tunnistettava toimitusketjuissa piilevät riskit ja toimittava itse aktiivisesti vastuullisuuden edistämiseksi alihankintaverkostoissaan.” Tämä huomio olisi hyvä nostaa toimenpideaikatauluihin ja yrityksiä velvoittavaksi toiminnaksi.
Keskeinen ongelma on, että kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia ei noudateta. Tilaajan vastuu sopimuskumppaneista on heikko. Toimenpideohjelman lopussa (s. 79) todetaan: ”Maineen lisäksi toimitusketjunvastuullisuuden kehittämisestä seuraa yleensä muitakin hyötyjä, kuten laadun, tuottavuuden ja toimitusvarmuuden parantumista.” Tämä motivoikoon hallitusta valmistelemaan yrityksiä velvoittaa lainsäädäntöä, jossa suomalaisten yritysten tulisi arvioida toimintansa ihmisoikeusriskit ja niiden tulisi raportoida työstä yhtenäisesti. Nyt riskit tulevat ilmi vasta toteuduttuaan – ja silloin kohun saattelemina. Näin ei tarvitse eikä pidä olla. Suomen tulee asettaa yrityksille lakisääteiset ihmisoikeuksia koskevat huolellisuusvelvoitteet. ja raportointivelvollisuus niiden täyttämisestä.
Työryhmä ehdottaa (s. 12) jatkotoimenpiteenä, että ”teetetään selvitys Suomen lainsäädännöstä suhteessa kansainvälisen liiketoiminnan sääntelyyn ja ohjaukseen erityisesti vakavien ihmisoikeusloukkausten ehkäisemiseksi ja loukkausten korjaamiseksi”.
Tämä työryhmän ehdottama jatkotyö on erittäin tärkeä ja tukee yhteiskuntavastuus-ta vuonna 2012 annetun periaatepäätöksen kirjausta: ”Valtioneuvoston piirissä valmistellaan suunnitelma YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden toimeenpanemiseksi. Suunnitelman teon yhteydessä selvennetään julkishallinnon välistä työnjakoa ja tarkistetaan mahdolliset lainsäädännölliset muutostarpeet.”
Yritysten vapaaehtoinen itsesääntely yritysvastuukysymyksissä on tullut tiensä päähän Suomen tulee tukea EU:ssa valmisteltavaa NFR-direktiiviä ja toimeenpanna se kunnianhimoisesti kansallisella tasolla osaksi yritysten vuosiraporttia.
Suomen pitää huomioida valtio-omisteisten yhtiöiden erityisvastuu ihmisoikeuksista tulevissa omistajapolitiikkaa koskevissa linjauksissa ja nostaa ihmisoikeudet merkittävään asemaan myös muilla politiikan aloilla, kuten kauppapolitiikassa. Hyvä kirjaus tästä on (s. 24) Team Finland -verkostossa ja vienninedistämismatkoilla ihmisoikeuksiin ja yhteiskuntavastuuseen liittyvien kysymysten esiin nostaminen. Katsaukset kohdemaiden ihmisoikeustilanteesta ovat välttämätön taustamateriaali kauppaneuvotteluissa.
Julkisten hankintojen osalta työryhmän ehdotukset voisivat olla velvoittavampia. Pelkkä kannustus sosiaalisten näkökohtien huomioimiseen julkisissa hankinnoissa ei ole riittävä toimenpide. Ei myöskään sosiaalisten näkökohtien tilastointi (s. 18) riitä edistämään sosiaalisten näkökohtien huomioimista. Tavoitteen pitää olla velvoittavampi ja laadullisesti kunnianhimoisempi.
Palkansaajakeskusjärjestöt ovat valmiit vuoropuheluun yritysten kanssa ja voivat antaa oman osaamisensa haluttaessa käyttöön kehitettäessä suomalaisten yritysten toimintamalleja. Työryhmän ehdotukset koulutuksen järjestämisestä yrityksille ovat tervetulleita.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Akava ry