Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen Nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio
Opetusministeriö
PL 29
00023 VALTIONEUVOSTO
Yleistä
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on tehnyt useita aloitteita nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Työelämässä selviytymisen edellytyksenä on perusasteen jälkeinen ammatillinen koulutus. Siksi on tärkeää, että yhä useampi nuori suorittaa vähintään ammatillisen perustutkinnon peruskoulun jälkeen.
Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteuttamiseksi on aloitettu monia toimia. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa, ammatillisen koulutuksen keskeyttämisessä sekä nuorten tutkinnon suorittaneiden työllistymisessä on kuitenkin edelleen ongelmia, jotka vaativat tehostettuja toimia. SAK pitää kehittämistyöryhmän ehdotuksia tarpeellisina ja pääosin kannatettavina. Ehdotusten toteuttaminen voi mahdollistaa kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamisen niin, että jatkossa jopa 97,5 prosenttia ikäluokasta jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Ehdotusten toteuttaminen edellyttää kuitenkin lisävoimavaroja.
Opintojen jatkaminen suoraan peruskoulusta toiselle asteelle
Työryhmän ehdotukset perusopetuksen kehittämiseksi ovat kannatettavia. Nivelvaiheessa tyhjän päälle jäävien nuorien tukemiseksi on jo perusasteella oltava opetushenkilöstöllä sellaiset valmiudet, että nuorten ongelmat voidaan tunnistaa ja niihin on myös mahdollisuus puuttua. Erityisesti on syytä nostaa esille oppilaanohjauksen uudistaminen sekä työ- ja käytännönpainotteisen opetuksen lisääminen perusopetuksessa.
Lisäopetus ja ammatillisen koulutuksen ohjaava ja valmistava koulutus
SAK tukee ehdotusta lisäopetuksen volyymin lisäämiseksi ja erityisesti on hyvä, että lisäopetusta kehitetään tiiviimmin osaksi toisen asteen koulutusta. Näin voidaan tukea siirtymistä jatko-opintoihin.
Keskeinen ongelma nivelvaiheessa on ollut epäselvyys siitä, mikä viranomaistaho vastaa toimista, joilla tuetaan vaille jatkokoulutuspaikkaa jääneiden nuorten elämäntilannetta. Lisäopetuksen säätäminen nuorelle subjektiiviseksi oikeudeksi ja velvollisuudeksi kunnalle järjestää, voi osaltaan ratkaista tämän ongelman. Oikeus lisäopetukseen korjaisi myös nykytilannetta, jossa lisäopetusta on ollut tarjolla hyvin eri tavoin kunnasta riippuen.
Lisäopetuksen lisäksi työryhmä ehdottaa kehitettäväksi ammatilliseen koulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, jonka tavoitteena on opiskelijoiden joustava siirtyminen tutkintoon johtavaan koulutukseen.
SAK kiinnittää huomiota lisäopetuksen ja valmistavan koulutuksen samansuuntaisiin tavoitteisiin. Peruskoulun päättötodistuksen saaneille, vaille toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille voisi olla tarkoituksenmukaista järjestää sekä lisäopetus että valmistava koulutus pääsääntöisesti ammatillisissa oppilaitoksissa tiiviissä yhteistyössä työpajojen kanssa. Oman ammattialan löytäminen ja suuntautuminen jatko-opintoihin voisi tapahtua luontevammin ammatillisessa koulutuksessa.
Lisäksi SAK esittää, että opetusministeriö yhtenä nivelvaiheen tehostamistoimena selvittää oppivelvollisuusiän nostamisen esimerkiksi vuodella.
Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen
Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt viime vuosina, mutta on edelleen selkeästi korkeammalla tasolla muihin koulutusasteisiin verrattuna. Voidaan jopa sanoa, että suuruudeltaan ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on isompi ongelma kuin nivelvaiheessa vaille koulutuspaikkaa jäävien määrä.
Keskeyttämisen vähentämiseksi opinto-ohjauksen, opiskelijahuollon ja muiden tukitoimien lisääminen on tarpeen sekä myös erityisohjelmien jatkaminen rakennerahastokauden jälkeen. Keskeyttämisen väheneminen ammatillisessa koulutuksessa on nimenomaan näiden toimien tehostamisen tulosta.
SAK nostaa kuitenkin näiden toimien lisäksi esille lähiopetuksen määrän nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Erilaisten selvitysten ja opiskelijoilta tulevan palautteen perusteella voidaan sanoa, että lähiopetuksen määrä vaihtelee oppilaitoksittain ja koulutusaloittain paljon. Monella nuorella, erityisesti vaikeuksissa olevilla nuorilla ei välttämättä ole valmiuksia itsenäiseen opiskeluun. Lähiopetuksen väheneminen voi olla yksi syy koulutuksen keskeyttämiseen. Tukitoimien lisäämisen ohella olisi syytä lisätä myös lähiopetusta ja opettajien mahdollisuuksia nykyistä tiiviimmin osallistua työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ohjaamiseen.
Lisäksi SAK ehdottaa, että ammatillista koulutusta koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, että kaikille opiskelijoille tehdään jatkossa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.
Osatutkinnot
Työryhmä ehdottaa, että ammatillisia perustutkintoja kehitetään nykyistä selkeämmin työelämän edellyttämiksi kokonaisuuksiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tutkinnon osan suorittaminen antaisi pätevyyden työelämän kannalta tarvittaville tehtäväalueille. Ehdotusta perustellaan sillä, että osalla nuoria ei ole valmiuksia yhtäjaksoisesti suorittaa koko kolmivuotista ammatillista perustutkintoa.
Erilaisten tutkinnon osien tuottamaan rajattuun osaamiseen SAK suhtautuu erittäin kriittisesti. Tällaiset tutkinnot voivat palvella lyhyellä aikavälillä opiskelijan ja työelämän intressejä, mutta pidemmällä aikavälillä kapea-alainen osaaminen ei ole kenenkään etu. Pysyvämpi työllistyminen edellyttää laaja-alaista ammatillista osaamista, joka mahdollistaa työtehtävien, työpaikan tai koko ammattialan vaihtamisen. Erityisesti nuorten kohdalla ammatillisen koulutuksen tavoite on tuottaa myös yleisiä työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia. Lisäksi työryhmän ehdotuksessa on vaarana, että heikosti pärjäävät opiskelijat ohjataan suorittamaan tutkinnon osa, sen sijaan että etsittäisiin keinoja tukea koko tutkinnon suorittamista.
Pätkätutkintoehdotuksen sijaan SAK ehdottaa, että vaikeuksissa olevien nuorten tukemiseksi kehitetään työelämäläheistä koulutusta. Työssäoppimisen lisääminen voisi monissa tapauksissa lisätä motivaatiota suorittaa koko tutkinto ja vähentää näin myös keskeyttämisiä.
Opintotuki
Toisen asteen opiskelijoiden opintososiaalinen asema on varsin heikko. Vanhempien luona asuvilla opintoraha on lähes olematon ja lisäksi kaikilla opiskelijoilla opintotuen suuruuteen vaikuttavat vanhempien tulot. Vanhempien tulorajat ovat edelleen erittäin tiukat. Työryhmän ehdotukset ovat kannatettavia. Lisäksi SAK muistuttaa, että itsenäisesti asuvilla alle 20-vuotiailla toisen asteen opiskelijoilla vaikuttavat vanhempien tulot opintotuen suuruuteen, toisin kuin korkeakouluopiskelijoilla.
Työpajatoiminta
Työpajatoiminnan kehittämisessä työryhmä keskittyy opetushallinnon ja työpajojen yhteistyöhön. Näiden ehdotusten lisäksi SAK pitää tärkeänä, että työpajatoimintaa on kattavasti tarjolla koko maassa ja että työpajojen toiminnan rahoitus voidaan rakentaa nykyistä pysyvämmälle pohjalle. Työpajojen rahoitusratkaisu on mainittu myös hallitusohjelmassa. Myös työvoimapolitiikan toimia pohtinut TUPO 2- työryhmä on ehdottanut pysyvän työpajatyyppisen toiminnan tukemista.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry