Lausunto elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän muistiosta

Valtiovarainministeriö
valtiovarainministerio@vm.fi

VM158:00/2011

Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on ollut laatia selvitys elinkeinoverotuksen uudistamisesta kilpailukyvyn ja veropohjan turvaamiseksi. Esitysten taustalla on monessa kohtaa EU-oikeudesta tulevat paineet.

1 Konserniverotus

Konserniverotusjärjestelmän uudistamisen osalta työryhmä esittää, että valmistelua jatkettaisiin ensisijaisesti konsernin yhteisverotusmallin pohjalta. Nykyisen konserniavustusjärjestelmän rajautuminen kotimaisiin yhtiöihin on ongelma sijoittumisvapauden näkökulmasta. Oikeustila on epävarma. Työryhmän esitys konserniverotusmallista tuntuu perustellulta.

Kuten työryhmämuistiossa on esitettykin, konsernin yhteisverotusmallin tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen ja hallinnollisesti selkeä. Muissakin Euroopan unionin jäsenmaissa käytössä oleva konsernin yhteisverotusmalli, jossa konsernin elinkeinoverolain mukaisesti lasketut voitolliset ja tappiolliset tulokset yhdistettäisiin verotuksessa ja verotuksen perusteena olisi konsernin kokonaistulos, voisi olla hyväksyttävä ja selkeä järjestelmä käyttöönotettavaksi myös Suomessa. SAK:n mielestä konserniverotusjärjestelmän jatkovalmistelua voidaan jatkaa tämän mallin pohjalta. Jatkovalmistelussa tulisi kuitenkin erityisesti ottaa huomioon Suomen verotusvallan ja veropohjan turvaaminen. Järjestelmä tulisi rajata koskemaan vain kotimaisia konserniyhtiöitä ja konserniyhtiöiden Suomessa sijaitsevia kiinteitä toimipaikkoja, kuten työryhmämuistiossa on esitetty.

Rajat ylittävässä tuloksentasauksessa tulee jatkovalmistelussa seurata EU-oikeuden kehitystä erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen päätösten pohjalta. Erityisesti Euroopan talousalueella sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden lopullisten tappioiden vähentämiseen kotimaisessa emoyhtiössä tulisi suhtautua hyvin kriittisesti ja seurata tarkoin EU-oikeuden kehitystä tässä asiassa. Muutoinkin lainsäädännössä tulisi tarkoin ottaa huomioon tappioiden kohtelu erityisesti konsernin yhteisverotusjärjestelmään siirryttäessä, yhteisverotuksen aikana ja yhteisverotusmallista pois siirryttäessä silmällä pitäen Suomen veropohjan turvaaminen ja verotuottojen säilyminen. Muutoin SAK pitää hyväksyttävänä konserniverotusjärjestelmään sitoutumista vain määräajaksi sekä vapaaehtoista hakeutumista järjestelmään, kunhan sitoutuminen on jollain tapaa ajallisesti pysyvää. Jatkovalmistelussa on haettava Suomen kannalta parhaimmat käytännöt muista Euroopan unionin jäsenvaltioista. Jatkovalmistelussa on myös ratkaistava verovastuun jakautuminen konserniyhtiöissä. SAK:n mielestä emoyhtiön lisäksi myös tytäryhtiön tulisi olla yhteisvastuussa ainakin sille kuuluvasta veron osasta.

2 Tulolähdejako

Työryhmä on selvittänyt myös tulolähdejaon poistamista. Työryhmä katsoo, että osakeyhtiön kaikkea tulonhankkimistoimintaa tulisi verottaa yhtenä kokonaisuutena yhtenäisin perustein elinkeinoverolain mukaan.

Tulolähdejaolla on voitu rajata tappioiden vähentämistä. Jos tulolähdejako päädytään poistamaan, on huolehdittava veropohjan säilymisestä. Tämähän esityksessä on mainittukin.

3 Tappiontasaus

Työryhmä ei suosittele carry back -menetelmän käyttöönottoa. Carry back -menetelmä heikentäisi verotulojen ennustettavuutta ja aiheuttaisi huomattavia kustannuksia Verohallinnolle, eikä menetelmä ole kansainvälisesti laajasti käytössä. SAK:n mielestä carry back -menetelmään ei tule Suomessa siirtyä.

Tappioiden tasaamiseen kansainvälisissä tilanteissa voi liittyä EU-oikeudellisia ongelmia, vaikka työryhmä ei näköjään pidä niitä akuutteina. Tässäkin olisi otettava huomioon veropohjan säilyminen. Omistajanvaihdoksiin liittyvä tappioiden lupamenettely on hallinnollisesti raskas, eikä oikein kuulu nykyiseen verotuksen maailmaan. Lisäksi nykyiseen lupamenettelyyn liittyy liikaa harkintaa eikä lupapäätöskäytäntö ole välttämättä ollut yhdenmukaista. Toisaalta jatkovalmistelussa tulee kuitenkin tarkoin selvittää Verohallinnon resurssit tappioiden siirtymisen edellytysten tutkimiseen verotusmenettelyn yhteydessä. Verotusmenettely on yhä enenevässä määrin automatisoitumassa. Nykyisessä lupamenettelyssä esimerkiksi omistajanvaihdoksen taustat ja historia tulevat laajalti selvitetyksi lupahakemuksessa. Jatkovalmistelussa tappioiden siirtymisen edellytykset omistajanvaihdoksissa ja yritysjärjestelyissä tulisi tarkoin määritellä lainsäädännössä sekä kiinnittää huomiota siihen, miten edellytysten täyttymistä voidaan tutkia yhtiöiden säännönmukaisessa verotuksessa. SAK korostaa, että verosuunnittelussa tappioista ja niiden mahdollisesta siirtymisestä ei missään tapauksessa saa omistajanvaihdos- ja yritysjärjestelytilanteissa muodostua ns. ”kauppatavaraa”.

4 Yhtiön korkovähennysoikeuden rajoittaminen

Yleinen yhtiöiden korkovähennysoikeuden rajoitussäännös tuli voimaan 1.1.2013 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. Eduskunta edellytti, että valtiovarainministeriö seuraa lainmuutoksen vaikutuksia ja arvioi lain kehittämistarpeita ja ryhtyy tarvittaviin toimiin lainsäädännön edelleen kehittämiseksi. Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmä pitää tärkeänä, että korkovähennysoikeuden rajoitussääntelyä laajennetaan muuhun toimintaan kuin nykyisin elinkeinoverolain mukaan verotettavaan tulolähteeseen. Asiaan tulee kiinnittää huomiota tulolähdejaon jatkovalmisteluissa. Korkovähennysoikeuden rajoittamisen jatkovalmistelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota, että verotulojen valuminen ulkomaille myös TVL-holdingyhtiöiden kautta estetään.

5 Yhteisön verotuksellinen kotipaikka

Työryhmä ehdottaa Suomen verotusvallan laajentamista siten, että yhteisö olisi Suomessa yleisesti verovelvollinen myös sillä perusteella, että sillä on Suomessa tosiasiallinen johtopaikka. Usean maan verolainsäädännöstä löytyy vastaava kohta. Nyt yritys on verottajan kannalta suomalainen vain silloin, kun se on rekisteröity Suomeen. SAK pitää tärkeänä, että kotimainen yhteisö jatkossa tullaan määrittelemään sisäisessä lainsäädännössämme. Lisäksi on hyvä, että sisäisen lainsäädäntömme sääntely vastaa verosopimuksissa yleistä sääntelyä kaksoisasujatilanteiden ratkaisemisessa.

SAK lähtee siitä, että Suomessa turvataan mahdollisimman lavea verotusoikeus. Esitys ns. maastapoistumisveron käyttöönottamisen jakovalmistelusta on erittäin hyvä. Jatkovalmistelussa tulee kuitenkin tarkoin ottaa huomioon mahdollisen tulevan sääntelyn hyväksyttävyys EU-oikeuden valossa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry