ILOlle vuonna 2017 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta
Lausuntopyyntönne 24.3.2017
TEM/672/04.03.02/2017
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Akava ry ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry lausuvat seuraavasti:
Nro 12 Korvauksen suorittaminen maataloustyössä sattuneiden tapaturmien johdosta
Nro 19 Tasa-arvoisuuden noudattaminen oman maan ja vieraan maan työntekijöiden suhteen, mitä tulee työssä sattuneiden tapaturmien johdosta annettavaan korvaukseen
Palkansaajakeskusjärjestöt toteavat, että työssä sattuneita tapaturmia ja niistä annettavia korvauksia säätelee työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015), joka korvasi aiemman tapaturmavakuutuslain. Uusi laki tuli voimaan 1.1.2016. Lain lähtökohtana on, että sitä sovelletaan kaikkeen Suomessa tehtävään työhön. Poikkeukset soveltamisalasta on säädetty erikseen. Laki on valmisteltu kolmikantaisesti.
Nro 27 Aluksilla kuljetettavien raskaiden kollien painon merkitseminen
Palkansaajakeskusjärjestöt toteavat, että yleissopimus on myös satamatyöntekijöiden kannalta edelleen ajankohtainen ja viittaamme jäljempänä yleissopimusten 137 ja 152 kohdalla lausumaamme.
Nro 29 Pakollinen työ
Nro 105 Pakkotyön poistaminen
Palkansaajakeskusjärjestöt viittaavat sopimusten 29 ja 105 osalta viime vuonna antamaansa lausuntoon (Asiantuntijalausunto 19.5.2016, HE 69/2016 vp), joka koski hallituksen esitystä eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta: ”Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK toteavat hallituksen esityksestä seuraavaa:
Työsyrjintä ja ihmiskauppa ovat lisääntyneet ja on luultavaa, että kaikenlainen pakkotyö lisääntyy, vaikka tilanne näyttää olevan vielä tällä hetkellä Suomessa muuta maailmaa parempi. Liikkuvuuden ja pakolaisten määrän kasvaessa kasvaa myös niin sanottujen paperittomien työntekijöiden määrä, kun osa Eurooppaan pyrkivistä ei saa turvapaikkaa. Asiaan on syytä vaikuttaa ennen kuin pakkotyötapaukset kasvavat merkittävästi. Pakkotyö on ihmisoikeusrikos, mihin pitää puuttua tehokkaasti. On tärkeää, että meillä on kansallinen suunnitelma kansallisista ja kansainvälisistä toimista, joilla tehokkaasti ja pysyvästi poistamme pakkotyön.
Hallituksen esityksen 2 ja 5 artiklojen yksityiskohtaisissa perusteluissa pakkotyötä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä käsitellään varsin yleisluontoisesti. Harmaan talouden torjuntaan pitää Suomessa panostaa jatkossa lisää, koska siten ennaltaehkäistään tehokkaasti pakkotyötä ja ihmiskauppaa. Pakkotyön valvontaa pitää tehostaa. On tärkeää osoittaa pakkotyön valvontaan nykyistä enemmän määrärahoja. Suomessa olevien tilaajien vastuuta on laajennettava niin, että työnantajan vastuuta alihankkijan työntekijöistä lisätään. Lisäksi on tärkeää, että tiedotukseen ja koulutukseen panostetaan.
Pöytäkirjan 2 artiklassa edellytetään suojelua epäasiallisilta ja petollisilta käytännöiltä. Kansainvälistä yhteistyötä on edellytetty 5 artiklassa.
Suomeen tulee marjanpoimijoita Thaimaasta ja sairaanhoitajia on tullut Filippiineiltä. Kumpikaan näistä maista ei ole ratifioinut kansainvälisen työjärjestön ILO:n yksityisiä työnvälitystoimistoja koskevaa yleissopimusta nro 181. Jatkossa Suomen on syytä edellyttää, että sopimukset ratifioidaan ennen kuin yhteistyötä voidaan jatkaa näiden ja muiden maiden kanssa, jotka eivät ole ratifioineet kyseistä sopimusta tai muita ILO:n relevantteja yleissopimuksia.
Toisaalta suomalaiset yritykset siirtävät toimintojaan ja tuotantoaan sellaisiin maihin, joiden ILO-sopimusten ratifiointi on puutteellista tai jotka eivät noudata sopimuksia ratifioinnista huolimatta. Suomalainen työ siirtyy siten maihin, joissa työntekijöiden suojelu ja heidän asemansa ei täytä kansainvälisesti sovittuja vähimmäisstandardeja”.
Nro 118 Samanlaisen sosiaaliturvan myöntäminen ulkomaalaisille kuin oman maan kansalaisille
Hallituksen tavoitteena oli vuonna 2016 luoda järjestelmä, jossa maahanmuuttajien työttömyysturvan taso olisi ollut muuta väestöä alhaisempi. Kotoutumistukea oli tarkoitus maksaa työttömiksi ilmoittautuville oleskeluluvan saajille, jotka eivät viimeisen kymmenen vuoden aikana ole asuneet tai työskennelleet Suomessa. Alempi tukitaso olisi koskenut EU:n ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien lisäksi myös muista EU-maista tulevia. Uusi kotouttamistuki olisi sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemassa lakiesityksessä ollut 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä eli 630 euroa. Valtion menoja olisi säästetty vuosien 2017–2019 aikana arviolta runsaat 22 miljoonaa euroa. Lakiehdotuksen taustalla oli ajatus tehdä Suomesta vähemmän houkutteleva maan turvapaikanhakijoille. Perustuslakivaliokunnan käsittelyssä esitystä pidettiin ongelmallisena yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta ja hallitus peruutti esityksensä. Esitys olisi ollut todennäköisimmin myös vastoin ILOn sopimusta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on perustanut vuoden 2017 keväällä kolmikantaisen työryhmän, jonka tarkoituksena on valmistella asumisperusteisen sosiaaliturvan lainsäädännön tarkistaminen. Työssä tulee huomioida yhdenvertainen kohtelu sekä yhteensopivuus Euroopan Unionin lainsäädännön kanssa.
Nro 121 Työvammatapauksissa myönnettävät edut
Uusi tapaturma- ja ammattitautilaki tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Lain tarkoituksena ei ollut muuttaa vakiintunutta korvauskäytäntöä tapaturma- ja ammattitautitapauksissa. Lain 16 §:n mukaan vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. Vakuutuslääkäreiden yhteisen näkemyksen mukaan tapaturman hoito ja hoitoon mahdollisesti liittyvät seuraamukset kuten esimerkiksi leikkauksesta johtuva infektio tai immobilisaation aiheuttama laskimotukos kuuluvat korvattaviksi. Aikaisemmasta käytännöstä poiketen tapaturmavakuutusyhtiöt ovat muuttaneet korvauskäytäntöä ja eivät ole korvanneet tapaturman hoidosta aiheutuneita seurauksia. Näin on tehty myös tapauksissa, joissa kyseinen hoitotoimenpide ei olisi toteutunut ilman edeltävää tapaturmaa ja vaikka hoito on edellytys tapaturmasta toipumiselle. Tämä heikentää tapaturmassa vammautuneiden henkilöiden oikeuksia korvauksiin ja taloudellista asemaa. Lisäksi palkansaajakeskusjärjestöt toteavat, että vakuutusyhtiöillä on ollut halua tulkita aiemmin tapaturmina korvattuja vahinkotapahtumia muiksi kuin tapaturmiksi. Esimerkiksi nilkan nyrjähdyksiä ei ole haluttu pitää korvattavina tapaturmina.
Palkansaajakeskusjärjestöt viittaavat Akavan vuonna 2012 lausumaan kosteusvauriomikrobien aiheuttamien terveyshaittojen ja toimeentuloturvan ongelmien osalta ja toteavat, että edistystä ei ole tapahtunut. Suomessa tulisi säätää yksityiskohtaiset säännökset kosteusvauriomikrobeille työpaikallaan altistuville työntekijöille ja työantajaa velvoittavista toimista ko. tilanteissa. Samoin myös lainsäädäntöä tulisi tarkentaa vakuutusyhtiöiden velvoitteiden osalta. Suomessa on edelleen vakavia puutteita työpaikoilla rakennusten kosteusvauriomikrobeille ja/tai niiden toksiineille altistuneiden työntekijöiden (sick building syndrome) sosiaaliturvassa.
Työpaikan kosteusvauriomikrobien vuoksi sairastunut työntekijä jää usein vaille sosiaaliturvaa sairausajan palkan maksamisen päättyessä. Monissa tapauksissa Kansaneläkelaitos ei maksa työntekijälle sosiaalivakuutukseen kuuluvaa sairauspäivärahaa. Kela ei välttämättä katso työntekijää etuuteen oikeuttavasti työkyvyttömäksi, vaikka henkilö olisi kyvytön työskentelemään työympäristöstä aiheutuneen sairauden vuoksi. Jos työnantaja ei osoita sairastuneelle muuta työympäristöä eikä työntekijä kykene palaamaan entiseen työhönsä, saattaa hän jäädä täysin ilman toimeentuloa tilanteissa, joissa oireilun ei katsota riittävän ammattitautidiagnoosiin ja korvauksiin ammattitaudin aiheuttamasta työkyvyttömyydestä.
Kosteusvaurioaltistumisen korvaamisessa ammattitautina on ongelmia, jotka tulisi pikaisesti ratkaista. Koska lääketieteellinen näyttö kosteusvaurioiden ja henkilöiden oireiden syy-yhteydestä on puutteellista, vain harvoja tapauksia voidaan katsoa ammattitaudeiksi. Tapausten toteamisesta ja korvaamista hankaloittaa, että sairastuneen tutkimukseen pääsy on vaikeaa ja vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöt epäyhtenäisiä.
Monet kosteusvauriomikrobien vuoksi oireilevista työntekijöistä jäävät vaille asianmukaista suojaa ja väliinputoajina vaille sosiaaliturvaa, jos heidän oireilunsa rajoittuu ainoastaan kosteusvaurioituneelle työpaikalleen.
Suomessa terveydelle haitallisia eli merkittävästi kosteus- ja homevaurioituneita rakennuksia on erityisesti julkisella sektorilla koulut ja sairaalat. Jo vuonna 2012 Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin 1/2012 mukaan opetus- ja hoitoalan rakennusten kerrosalasta on 12 – 26 % merkittävästi kosteus- ja homevaurioituneita (Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 2/2012). Tarkastusvaliokunnan mietinnössä edellytettiin Suomen hallitukselta toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi ja sairastuneiden oikeusturvan parantamiseksi. Toimenpiteet eivät ole toteutuneet rakennusten korjaamisen, lääketieteellisen syy-yhteyden selvittämisen eikä sairastuneiden oikeusturvan ja sosiaaliturvan kehittämisen osalta.
Vuonna 2016 voimaan tulleen Työtapaturma ja ammattitautilain valmistelun yhteydessä ongelmaa pyrittiin ratkaisemaan, mutta työnantajien vastustuksesta asia ei edennyt, eikä hallitus näin ollen vienyt eteenpäin ehdotuksia näiden työntekijöiden sosiaaliturvan korjaamiseksi.
Asbestin ja sen aiheuttamien terveyshaittojen tutkimisen ja hoitamisen osalta palkansaajakeskusjärjestöt lausuvat, että työhistoriassaan altistuneiden työntekijöiden seulonta, seuranta ja asianmukaiset hoitotoimenpiteet ovat vähentyneiden resurssien johdosta heikentyneet. Lainsäädäntöä tulisi tarkentaa ja resursseja lisätä, jotta ko. altistuneiden tutkinta- ja hoitotoimenpiteet olisivat riittävällä tasolla.
Nro 122 Työllisyyspolitiikka
Työvoimapolitiikassa on meneillään vuosikymmeniin suurimman uudistuksen valmistelutyö. Työvoima- ja elinkeinopalvelut muuttuvat kasvupalveluiksi, joiden järjestämisvastuu suunnitellaan siirrettäväksi maakunnille vuoden 2019 alusta alkaen. Työttömien palveluiden sääntelyä väljennetään ja palvelut hankitaan pääsääntöisesti yksityisiltä markkinoilta. Lainsäädäntömuutokset ovat parhaillaan lausunnoilla ja eduskunta tekee asiasta päätökset vuoden 2017 aikana.
Lainvalmistelu on toteutettu kiireellä ja linjaukset ovat joiltain osin jääneet puolitiehen. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat olleet valmistelun aikana huolissaan työttömien palveluprosessin hahmottamattomuudesta, työttömien yhdenvertaisen kohtelun tulevaisuudesta sekä julkisen sektorin työntekijöiden kohtelusta ja työsuhteiden jatkumisesta uudistuksen yhteydessä.
Työmarkkinoiden kiihtyvän rakennemuutoksen vuoksi hyvä työllisyyspolitiikka edellyttää työvoiman osaamisen kehittämistä työttömyysjaksojen aikana, jotta uudelleen työllistyminen olisi mahdollista. Työttömyyden aikaisen opiskelun mahdollisuuksien parantamista suunniteltiin ministeriön johtamassa työryhmässä alkuvuoden 2017 aikana, mutta työryhmän tulos jäi työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta vaatimattomaksi. Työmarkkinajärjestöt vaativatkin työttömille nykyistä laajempia mahdollisuuksia opiskeluun ja osaamisen kehittämiseen työttömyyden aikana.
Korkeasta työttömyydestä huolimatta työllisyysmäärärahojen sekä TE-toimistojen toimintamenojen leikkaamista on edelleen jatkettu. Työvoimapalveluiden erityisongelmana on TE-toimistoissa ollut jo vuosikausia riittävän osaavan palvelun saatavuus tiettyjen asiakasryhmien osalta. Puutteita on esiintynyt esimerkiksi työmahdollisuuksien ymmärtä-misessä tai työnhakijan osaamisen tunnistamisessa. Heikoimmin työllistyvien osalta puutteena on ollut henkilökohtaisen tuen ja palvelun puuttuminen ylipäätään. Ongelmia ei ole helpottanut TE-toimistojen vähenevät resurssit, joita tosin aika ajoin on paikattu määräaikaista työvoimaa rekrytoimalla.
Hallituksen linjaukset kaikkien työttömien haastattelemisesta ja työllistymissuunnitelmien tekemisestä kolmen kuukauden välein sekä työttömyysturvan valtionosuuden käyttämisestä mm. palkkatukeen vuoden 2017 alusta alkaen, ovat tuoneet alkavaa parannusta työttömien palveluihin. Näitä toimenpiteitä olisi syytä jatkaa myös tulevaisuudessa.
Työttömien työnhakijoiden määrä oli vuoden 2016 lopussa yli 330 000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä kasvoi ennätyslukemiin: reilusti yli kolmannes työttömistä oli ollut vähintään vuoden työttömänä. Työllisyyden kasvu on kuitenkin hiljalleen parantunut ja työttömyys kääntynyt hienoiseen laskuun. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä on silti edelleen yli 56 000 ja on vuoden takaisesta määrästä jopa noussut. Pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ei ole viime vuosina erillisin määrärahoin panostettu.
Nuorten työllisyyden osalta nykyinen hallitus vähensi nuorisotakuun rahoituksen vuosittaisesta 60 miljoonasta noin 10 miljoonaan koko neljävuotisen hallituskautensa ajaksi. Takuun toteuttaminen on nuorten työllisyyden edistämisen osalta jäänyt palkansaajakeskusjärjestöjen näkemyksen mukaan hyvin heikoksi. Takuun toteuttaminen konkretisoituu lähinnä nuorten Ohjaamo – tuki- ja neuvontapalveluiden kautta. Nuorisotakuun määrärahojen supistamisen yhteydessä hallitus teki päätökset myös ammatillisen koulutuksen 190 miljoonan euron leikkauksista. Ammatilliseen koulutukseen on valmisteilla suuri uudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2018.
Nro 128 Työkyvyttömyys-, vanhuus- ja jälkeenjääneiden etuudet
Eläkeuudistus tuli Suomessa voimaan 1. tammikuuta 2017. Työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä ja eläkeiän alaraja nousee asteittain 65 vuoteen. Eläkettä kertyy jatkossa koko palkasta, kun sen perusteena olevista ansioista ei vähennetä työntekijän työeläkemaksua. Uusi järjestelmä kohtelee eri ikäryhmiä nykyistä tasapuolisemmin, koska eläkettä karttuu kaikenikäisille 1,5 prosenttia ansioista.
Myös uusia työeläkemuotoja tulee käyttöön: osittainen varhennettu vanhuuseläke sekä pitkän työuran raskaissa töissä tehneille työntekijöille tarkoitettu työuraeläke. Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin eikä jo ansaittuihin eläkekertymiin.
Eläkeuudistus perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen neuvottelemaan sopimukseen ja lainsäädäntö on valmisteltu kolmikantaisesti.
Nro 130 Lääkintähuolto ja päiväraha
Terveyserot ovat Suomessa edelleen suuria. Kun mittarina käytetään 25-vuotiaiden elinajan odotetta, miehillä alimman ja ylimmän tuloryhmän välillä on 9,9 vuoden ero elinajan odotteessa ja naisilla 4,9 vuotta. Jos tilannetta arvioidaan koulutustason perusteella, miehillä alimman ja ylimmän koulutusryhmän välillä ero elinajan odotteessa on 7,3 vuotta ja naisilla 5,0 vuotta.
Kuolleisuuseroihin liittyy, että vältettävissä oleva kuolleisuus on yleisempää pienituloisilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän selvityksen mukaan sosioekonomiset erot palvelujen käytössä ovat selvät. Suurituloiset käyttävät palveluja pienituloisia enemmän, kun palvelujen tarve otetaan huomioon. Osaltaan tätä selittävät erot yksityislääkäripalveluiden ja työterveyspalveluiden käytössä.
Vaikka terveyskeskusten vastaanotoille pääsy on parantunut viime aikoina, on edelleen huomattavaa alueellista vaihtelua, kuinka nopeasti on mahdollista päästä lääkärin vastaanotolle. Suomessa on terveydenhuollossa käytössä hoitotakuu eli potilaan on saatava yhteys terveydenhuollon yksikköön, päästävä perusterveydenhuollossa hoidon arviointiin ja vastaanotolle määräajassa. Sama koskee myös erikoissairaanhoitoa. Hoitotakuun myötä hoitoon pääsy on nopeutunut, mutta edelleenkään hoitotakuuajat eivät aivan kaikilta osin toteudu.
Työnantajien ja työntekijöiden rahoittamana työterveyshuoltona järjestetty työntekijöiden sairaanhoito on monilta osin kompensoinut ja korvannut julkisen terveydenhuollon saatavuusongelmaa.
Vuoden 2012 jälkeen Suomessa on useampaan otteeseen korotettu potilaiden omavastuuosuuksia lääkeostoista ja sairaat joutuvat maksamaan lääkkeistään aiempaa enemmän. Tämän seurauksena monet alhaisen tulotason omaavat henkilöt joutuvat tinkimään lääkkeiden hankinnasta ja jättävät lääkkeet käyttämättä rahan puutteen vuoksi.
Kelan maksaman sairauspäivärahan tarkoitus on kompensoida sairauden aiheuttaa taloudellista menetystä kuten ansiotulon tai yritystulon alenemista. Vuoden 2017 alusta leikattiin sairausvakuutuspäivärahan korvaustasoa ja päivärahan taso tältä osin vastaa aiempaa huonommin sairauden aiheuttamaa ansiotason laskua.
Tapaturma- ja ammattitautitapauksissa vakuutusyhtiöiden maksama päivärahan taso vastaa paremmin vammautuneen henkilön ansiotasoa kuin Kelan sairauspäiväraha. Kuitenkin myös tapaturmapuolella on nähtävissä vakuutusyhtiöiden halu vetäytyä korvaamasta tapaturman tai ammattitaudin välttämättömästä hoidosta aiheutuneen seuraamuksen päivärahoja tai muita kustannuksia. Esimerkiksi jos alaraajan murtuma hoidetaan kipsillä, vakuutusyhtiöt eivät halua korvata kipsauksen aiheuttamaa laskimotukosta ja sen hoitoa. Tältä osin kyseessä on vakuutusyhtiöiden uusi tulkinta lääketieteellisestä syy-seuraussuhteesta, jota perustellaan vuoden 2016 alussa voimaan tulleella tapaturma- ja ammattitautilailla.
Viime vuosina toteutetut terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset, lääkkeiden omavastuiden suurentaminen ja sairauspäivärahan tason leikkaaminen ovat osaltaan lisänneet terveydellistä ja taloudellista eriarvoisuutta. Tämä heijastuu myös tarpeellisten lääkintähuollon palveluiden käyttöön.
Nro 137 Satamissa käytettyjen uusien lastinkäsittelymenetelmien sosiaaliset vaikutukset
Nro 152 Työturvallisuus- ja terveys satamatyössä
Uusien lastinkäsittelymenetelmien sosiaalisia vaikutuksia koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on turvata satamatyöstä toimeentulonsa saaville työntekijöille jatkuva työnsaanti ja jatkuvat ansiot satamatyössä. Tarkoituksensa mukaisesti yleissopimus turvaa rekisteröidyille satamatyöntekijöille etusijan työn saantiin satamassa.
Satamatyön ja satamatyöntekijän määrittely tapahtuu yleissopimuksen mukaan kansallisella tasolla. Suomessa yleissopimus on saatettu maan sisäisesti voimaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisellä työehtosopimuksella. Näin ollen yleissopimuksen soveltamisala määräytyy työehtosopimuksen soveltamisalan mukaan. Sopimusta sovelletaan kaikkeen satamassa tehtävään työhön siis sekä varsinaiseen laiva-ahtaukseen että lastin esi- ja jälkikäsittelyyn.
Yleissopimuksen tarkoitus on edelleen ajankohtainen. Varsinainen laiva-ahtauksessa käytetty aika vähenee, kun uudet lastinsidontamenetelmät ja erilaisten suuryksiköiden käytön lisääntyminen ja digitalisaatio sekä työmenetelmien automatisoituminen vähentää ahtaajien tarvetta laiva-ahtauksessa. Lastin esi- ja jälkikäsittely muodostaa yhä suurenevan osan satamatyöntekijöiden työstä. Edellä mainitut seikat vaikuttavat myös lastin esi- ja jälkikäsittelytyöhön. Työnantajatahojen pyrkimyksenä on ollut siirtää tämä työ muille kuin rekisteröidyille satamatyöntekijöille.
Samaan aikaan edellä sanotun kanssa varustamot ovat halunneet teettää nopeiden, suhteellisen tiheästi ja pienellä lastilla ajavien peräporttilaivojen lastin kiinnitystyön yleissopimuksen tarkoituksen ja nimenomaista satamatyöntekijöille etusijan takaavaa yleissopimuksen määräystä rikkovalla tavalla satamatyöntekijöiden sijasta merimiehillä.
Satamatyön tulee jatkossakin säilyä rekisteröidyillä satamatyöntekijöillä.
Nro 168 Työllisyyden edistäminen ja työttömyysturva
Palkansaajakeskusjärjestöt ovat erityisen huolissaan hallituksen yksipuolisesti päättämistä leikkauksista työttömyysturvaan. Tämän vuoden alusta alkaen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehtiin 200 miljoonan euron leikkaus. Työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa lyhennettiin 100 päivällä, omavastuuaikaa pidennettiin 5 päivästä 7 päivään, pitkän työuran jälkeen maksettava korotusosa poistettiin ja työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavaa korotusosaa alennettiin.
Hallitus lisäsi yksipuolisia päätöksiään osana työllisyyspakettiaan ja tiukensi työttömyysturvan vastikkeellisuutta edelleen. Työn vastaanottovelvollisuuden ja seuraamusjärjestelmän muutokset vuoden 2017 alusta alkaen:
- Työstä kieltäytymistä koskevasta tulo- ja kuluvertailusta luovuttiin ammattitaitosuojan jälkeen kokoaikatyön osalta.
- Oman auton käyttöä edellytetään työmatkoihin myös työssäkäyntialueen ulkopuolella.
- Korvauksetonta määräaikaa pidennettiin 90 päivään tilanteissa, joissa henkilö kieltäytyy työstä, johon hänet on valittu.
- Työttömät velvoitetaan osallistumaan pääsääntöisesti kaikkiin heille tarjottuihin palveluihin, vaikka palvelusta ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa.
Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat, että pitkittynyt työttömyys heikentää kasvun edellytyksiä, ja työttömyysturvan heikennysten sijaan tarvitaan toimia, joilla työllisyyttä voidaan parantaa.
- Työnvälityksen henkilöstöresursseja on lisättävä
- Työttömien työkykyä parannettava työvoiman saatavuuden parantamiseksi
- Osa-aikalisä käyttöön vaikeasti työllistettävien työttömien työllistämiseen
- Työttömien ja työllisten osaamista parannettava
- Työvoimakoulutuksen määrärahojen vaikuttavuutta on lisättävä
- Aikuisten oppisopimukseen lisämäärärahoja
- Työttömien oikeutta opiskella on myös selkeytettävä, kun hallitus on nyt lakkauttanut kulukorvausten maksamisen omaehtoisten opintojen osalta.
Palkansaajakeskusjärjestöt toteavat, että työttömien aseman heikentäminen ei luo uusia työpaikkoja. Työvoimapolitiikan painopisteen on oltava työttömien tukemisessa ja työllistymismahdollisuuksien tarjoamisessa
Nro 189 Kotitaloustyö
ILO:n yleissopimus kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoisesta työstä ratifioitiin ja tuli Suomen osalta voimaan 8.1.2016. Samassa yhteydessä kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annettu laki kumottiin. Kotitaloustyöntekijät saatettiin yleissopimuksen edellyttämällä tavalla samojen työoikeudellisten säädösten ja samantasoisen työoikeudellisen suojan piiriin kuin mitä sovelletaan yleisesti työntekijöihin.
Ratifiointia valmistellessa oli vaikea arvioida kotitaloustyöntekijöiden määrää Suomessa. Oletettavaa kuitenkin on, että kotitaloustyö tulee jatkossa Suomessakin yleistymään yhä enenevässä määrin. Kehitykseen voi vaikuttaa myös maahanmuuton lisääntyminen. Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat, että kotitaloustyön erityislaatu huomioiden jatkossa tulee erityisesti kiinnittää huomiota työntekijöiden työsuojelun tasoon ja sen valvontaan.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Akava ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry