Ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaa ja kokonaisopiskelijamääriä koskeva suunnitelma vuosille 2013 – 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00230 Valtioneuvosto

OKM/4/500/2012

Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys koulutustarjonnasta ja kokonaisopiskelijamääristä perustellaan toisaalta hallitusohjelman ja kehyspäätösten linjauksilla sekä toisaalta erityisesti ikäluokkakehityksellä. Esityksen tausta-aineistosta käy ilmi, että 16-18-vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka supistuu vuoteen 2016 mennessä n. 7800 nuorella.

Suunnitelman peruslinjaus on pysyttää voimassa valtiontalouden koulutukseen kohdistetut säästöt ja kohdistaa ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta paremmin vastaamaan ikäluokkakehitystä eri alueilla. Lisäksi on tarkoitus kohdentaa koulutusta uudelleen alakohtaisesti.  

Ministeriön esittämä suunnitelma vuoteen 2016 mennessä merkitsee varsin huomattavia muutoksia ammatillisen peruskoulutuksen määrälliseen tarjontaan ja kohdentumiseen. Ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja esitetään lisättäväksi erityisesti Uudellemaalle (3378 paikkaa) sekä vähäisessä määrin Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Lisäyksiä olisi yhteensä 3888 paikkaa.

Vastaavasti vähennettäisiin yhteensä 11239 koulutuspaikkaa muualta Suomesta. Suuria vähennyksiä kohdistuisi Lappiin (1695 paikkaa), Pohjois-Karjalaan (1190 paikkaa), Etelä-Savoon (1065 paikkaa), Keski-Pohjanmaalle (756 paikkaa) sekä Etelä-Pohjanmaalle (874 paikkaa)ja Keski-Suomeen (954 paikkaa). Keski-Pohjanmaan ja Lapin vähennykset leikkaisivat suhteellisesti katsoen eniten koulutuspaikkoja, yli neljänneksen. Useissa maakunnissa päädyttäisiin vähintään 20% leikkauksiin.

Ministeriön suunnitelma perustuu laajahkoon tilastoaineistoon ja ennakointianalyysiin. Erityisesti nuorten ikäluokkakehitys, nuorisotyöttömyys ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien määrä eri maakunnissa on ollut suunnitelman laadinnan pohjana.

SAK pitää sinänsä oikeana, että nuorten ikäluokkakehitys sekä muut analyysissä mukana olleet kriteerit otetaan huomioon nuorten koulutuksen tarjontaa mitoitettaessa. Laskennallisesti yli 80%:lle nuorten  ikäluokasta olisi leikkausten jälkeenkin koulutuspaikka lukuun ottamatta Uuttamaata. Esityksen päälinjaus on asianmukaisesti perusteltu myös valtiontalouden säästöpaineiden vuoksi.
SAK ei pidä kuitenkaan suunnitelmaa sellaisenaan hyväksyttävänä. SAK katsoo, että suunnitelmassa on vakavia puutteita, joiden korjaamiseen tulee jatkovalmistelussa kiinnittää huomiota.

1. Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon kunkin maakunnan ammatillisen koulutuksen kokonaistilannetta. Arvioitaessa maakunnan koulutustarjonnan riittävyyttä tulee ottaa huomioon myös aikuiskoulutus: oppisopimuskoulutus, ammatillinen lisäkoulutus sekä työvoimakoulutus.
    
2. Valtiontalouden säästöpäätökset kohdistuvat voimakkaina myös aikuiskoulutukseen. Erityisesti oppisopimuskoulutusta uhkaa taantuminen, sillä ensi vuonna uusia oppisopimuspaikkoja voitaneen solmia vain kolmannes entisestä, n. 5000 sopimusta. Nuorten koulutuksen leikkaukset yhdistyneenä aikuiskoulutuksen leikkauksiin muodostavat osassa maakuntia kestämättömän tilanteen. SAK katsoo, että tämä voi johtaa ammatillisen koulutuksen vakavaan taantumiseen.

Leikkausten kokonaisvaikutus heikentää mahdollisuuksia toteuttaa nuorten aikuisten osaamisohjelmaa osana yhteiskuntatakuuta.

3. Kunkin maakunnan ammatillisen koulutuksen tarjonnan kokonaisuutta tulee arvioida pitkäjänteisesti työelämän tulevien osaamistarpeiden pohjalta. Ylimitoitetut leikkaukset nykytilanteessa johtavat talouskasvun elpyessä kasvaviin kohtaanto-ongelmiin koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän välillä.

SAK pitää edellä esitetyin perustein välttämättömänä, että suunnitelmaa tarkistetaan seuraavin periaattein.

1. Koulutuspaikkojen leikkauksia tulee lieventää niiden maakuntien osalta, joissa esitetyn suunnitelman mukaiset leikkaukset olisivat suurimmat.
    
2. Koulutustarjonnan sopeuttamiseen tulee varata vähintään vuosi ehdotettua enemmän aikaa niiden koulutuksen järjestäjien osalta, joilla leikkaukset ovat suurimmat.
    
3. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee käydä järjestäjäkohtaisesti neuvottelut niiden koulutuksen järjestäjien kanssa, joita koskisivat suurimmat leikkaukset.
    
4. Lopullisia päätöksiä tehtäessä opetus- ja kulttuuriministeriön tulee myös arvioida ammatillisen nuorten koulutuksen sekä aikuiskoulutuksen toimipisteverkon tilanne siten, että sen riittävä alueellinen kattavuus tulee turvatuksi. Lisäksi päätöksiä tehtäessä on otettava huomioon tärkeiden valtakunnallisten tai maakuntaa laajempien koulutustehtävien toteutuminen.  Kokonaisarvioinnissa on syytä kiinnittää huomiota myös mahdolliseen lukiokoulutuksen keskimääräistä heikompaan vetovoimaan.

SAK:n mielestä ammatilliseen koulutukseen kohdistuu siinä määrin suuria muutospaineita, että opetus- ja kulttuuriministeriön olisi pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin ammatillisen koulutuksen toimintakyvyn turvaamiseksi.

Erityisen suurena uhkana SAK pitää sitä, että aikuisten mahdollisuudet saada työelämän osaamistarpeita vastaavaa koulutusta ovat tuntuvasti ja pitkäaikaisesti heikentymässä, ellei koulutukseen kohdistuvia kokonaissäästöjä arvioida uudelleen. Työurien pidentämisen ja kestävän työllisyyden kannalta osaamis-investoinnit pitää turvata myös heikon talouskasvun oloissa.

SAK korostaa, ettei ammatillista koulutusta kehitetä pelkillä leikkauksilla. Välttämättömiin muutoksiin sopeutuminen helpottuu, mikäli niihin liittyvät myös kehittämistoimet. Näillä toimilla voidaan edistää myös kustannustehokkuutta sekä koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta:

1. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee viipymättä käynnistää ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistamistyö.
    
2. SAK kiirehtii opetus- ja kulttuuriministeriötä toteuttamaan työmarkkinajärjestöjen lokakuussa tekemiä yhteisiä esityksiä nuorten työllisyyden ja koulutuksen kehittämiseksi.

SAK pitää tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee ja valmistelee edellä mainittuja toimia hyvässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry