Valtioneuvoston kansallinen EU2020-uudistusohjelma

Eduskunnan talousvaliokunta
tav@eduskunta.fi

E 28/2016 vp

Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys (maakohtainen suositus 1)

Suomen on pyrittävä täyttämään EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen budjettipoliittiset velvoitteet. Hallituksen tavoite vahvistaa julkista taloutta 4 mrd. eurolla vuoteen 2019 mennessä on linjassa tämän tavoitteen kanssa. Hallitus on tiukasti sitoutunut täyttämään tavoitteensa ilman kokonaisveroasteen nostoa. Tämä ei ole perusteltua. Suurilla menoleikkauksilla supistetaan julkista kulutusta ja investointeja, heikentäen kokonaiskysyntää. Veronkorotuksilla ja verojen uudella kohdentamisella olisi joissain tapauksissa pienempiä negatiivisia kasvuvaikutuksia kuin menoleikkauksilla.

Hallituksen politiikan vaarana on, että suuret menoleikkaukset hidastavat kasvua ja edellyttävät siten jatkossa entistä suurempia menoleikkauksia. Juuri tällainen kierre on hidastanut toipumista finanssikriisistä useissa EU:n jäsenmaissa vuodesta 2010 lähtien.

SAK katsoo että julkisen talouden kestävyyden kannalta seuraavat hallituksen kehysriihessä 2016 päättämät veropoliittiset toimenpiteet eivät ole tarkoituksenmukaisia: yrittäjävähennyksen käyttöönotto, perintöverotuksen huojennus yritysten sukupolvenvaihdosten yhteydessä, yhteisöverotuksen keventäminen laajentamalla osakeyhtiöiden tappioiden vähentämisoikeutta ja autoverotuksen kevennys. Toimenpiteet vähentävät valtion tuloja ilman, että niillä on riittäviä positiivisia kasvuvaikutuksia.

Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta erityisen haitallisia ovat leikkaukset koulutuksesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Tästä syystä SAK ei kannata kehysriihessä 2016 tehtyjä päätöksiä leikata Tekesin avustusvaltuuksia ja ammatillisen koulutuksen määrärahoja.

Koska julkisten menojen leikkaukset vähentävät kokonaiskysyntää ja hidastavat siten talouskasvua, on ensiarvoisen tärkeää samanaikaisesti tehdä kohdennettuja elvyttäviä menolisäyksiä. Hallituksen kehysriihessä 2016 päättämät panostukset työllisyys- ja kilpailukykykärkihankkeisiin ovat perusteltuja, samoin kuin samassa yhteydessä päätetty liikenneinvestointipaketti. Mitoitukseltaan nämä elvyttävät toimenpiteet olivat kuitenkin riittämättömiä.

Hallituksen tulisi pyrkiä aktiivisemmin käyttämään hyväksi EU:n rakennerahastoja, Euroopan investointipankin rahastoja, ja Euroopan Strategisten Investointien Rahastoa (ESIR), joita koskevia menolisäyksiä Euroopan komissio ottaa vain rajoitetusti huomioon arvioidessaan julkisen talouden tasapainoa kasvu- ja vakaussopimuksen perusteella.

Kasvua edistävät rakenneuudistukset (maakohtainen suositus 2)

SAK on tyytyväinen vuonna 2014 sovitun eläkeuudistuksen sisältöön ja katsoo, että tehdyillä päätöksillä on turvattu eläkejärjestelmän kestävyys ja edistetty riittävästi työurien pidentymistä.

SAK pitää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamista välttämättömänä, mutta toteaa samalla, että pelkillä organisaatiomuutoksilla ei voida ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita. Tarvitaan ennen kaikkea toimintatapojen muutoksia organisaatioiden sisällä. SAK on pitänyt lähtökohtanaan uudistuksessa väestöpohjaltaan riittävän suurien alueiden muodostamisen, jotta järjestämisvastuussa olevalla toimijalla olisi kyky vastata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista yhtenä kokonaisuutena.

Ilman vahvaa ja suunnitelmallista ohjausta kustannussäästöjä ei voida saavuttaa. SAK arvioi ainakin lyhyellä aikavälillä sote-uudistukseen kytketyn valinnanvapauden ja samanaikaisen palvelutarjonnan lisäämisen kasvattavan merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia. Vakuuttavaa näyttöä ei ole myöskään palvelujen laadun automaattisesta paranemisesta.

Hallitus on linjannut, ettei sote-uudistus saa johtaa veroasteen nostoon. Jos valinnanvapauden lisäämisen myötä kustannukset kasvavat, vaarana ovat asiakasmaksujen korotukset, jotka jo tällä hetkellä ovat varsin korkeat ja rajoittavat palvelujen käyttöä lisäten terveydellistä eriarvoisuutta. SAK näkee kontrolloimattoman valinnanvapauden lisäämisen vaarantavan sekä terveyserojen kaventamistavoitteen että kustannusten hillinnän.

Hallitus on huhtikuussa linjannut, että maakunnan oma sosiaali- ja terveydenhuolto yhtiöitetään tuotannon osalta ja että maakunta ei itse ole palveluntuottaja. Tämä on osaltaan kumoamassa integraatiolla saatavaa hyötyä suuremmista palvelujen tuottajista. SAK pitää tärkeänä, että sote-uudistuksen yhteydessä turvataan julkisen palvelutuotannon säilyminen ja että sote-alueet ovat myös palvelujen tuottajia.

Jos vastuuta palvelutuotannosta siirretään yksityisille toimijoille, on tärkeää varmistaa riittävä kilpailu yksityisten toimijoiden välillä. Ilman riittävää kilpailua vaarana on, että kustannustaso muodostuu korkeaksi ja laatutaso heikoksi. Sote-lainsäädännön avulla markkina on luotava siten, että kilpailussa pärjäävät ne yritykset, jotka tehokkaimmin toteuttavat sosiaali- ja terveyspoliittisia päämääriä, kuten terveyserojen kaventamista.

Työmarkkinat ja kilpailukyky (maakohtainen suositus 3)

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat päässeet kestävään ratkaisuun kilpailukykysopimuksesta, jonka avulla on määrä alentaa yksikkötyökustannuksia. Liittokohtaiset neuvottelut sopimuksen soveltamisesta ovat kesken.

SAK kannattaa hallituksen päätöstä käyttää työttömyysturvaa aktiivitoimiin, millä edistetään työttömien työllistymistä. Palkkatuen ja starttirahan määrärahat eivät muutosten myötä lopu kesken vuotta.

Hallituksen päätös korottaa päivähoitomaksuja ei ole kannatettava. Muutos vahvistaa kannustinloukkuja eikä siten ole linjassa rakenteellisen työttömyyden vähentämisen tavoitteen kanssa.

Euroopan komissio on maakohtaisessa suosituksessaan edellyttänyt panostuksia työn kannalta merkityksellisen osaamisen kehittämiseen. Hallituksen politiikka on toistaiseksi ollut merkittäviltä osin tämän tavoitteen vastaista.

SAK on erityisen huolissaan ammatilliseen koulutukseen tehdyistä leikkauksista ja muutoksista, jotka heikentävät olennaisesti mahdollisuuksien tasa-arvoa heikentämällä opetuksen laatua ja kaventamalla jatko-opintomahdollisuuksia. Toisen asteen koulutuksen leikkauksilla on negatiivisia tasa-arvovaikutuksia, sillä ne kohdistuvat naisvaltaisen lukio-opetuksen sijaan miesvaltaiseen ammatilliseen koulutukseen.

Kilpailu vähittäiskauppasektorilla (maakohtainen suositus 4)

SAK tukee hallituksen toimia kilpailun lisäämiseksi vähittäiskauppasektorilla. Jatkossa olisi tarkasteltava myös vähittäiskaupan kanta-asiakasjärjestelmien aiheuttamia markkinavääristymiä.

Liian vähäinen kilpailu on ongelma myös eräillä muilla sektoreilla. On myös huomionarvoista, että Euroopan komissio on Suomea koskevassa maaraportissaan nostanut esiin Suomen pk-yritysten erittäin heikon kasvuhalukkuuden ja haluttomuuden pyrkiä kansainvälisille markkinoille. Kyse on merkittävästä Suomen kasvua hidastavasta tekijästä, johon voidaan puuttua kilpailua lisäämällä.

Riittävä kilpailun lisääminen ei ole mahdollista ilman huomattavasti nykyistä suurempia panostuksia ulkomaisten suorien sijoitusten houkutteluun. Kansainvälistä ja kestävästi säänneltyä kilpailua voidaan vahvistaa myös avaamalla Suomen markkinoita kauppa- ja investointisopimusten avulla. Sekä ulkomaisten että suomalaisten yritysten osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin voidaan lisätä tekemällä hankinnoista nykyistä läpinäkyvämpiä. Esimerkiksi Slovakia on onnistunut vahvistamaan merkittävästi kilpailua julkistamalla kaikki julkiset hankintasopimukset internetissä.

Samalla kun kilpailua lisätään, on sen aiheuttamia lieveilmiöitä hallittava aktiivisesti. SAK:lle keskeistä on, että kaikki markkinatoimijat noudattavat yleissitovia työehtosopimuksia.

EU2020 strategian työllisyystavoite

Eurooppa 2020 strategian mukainen Suomen tavoite työllisyysasteen saamiseksi 78 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ei tule täyttymään. Hallituksen asettama 72 prosentin tavoite on realistisempi. Kyseenalaista kuitenkin on, riittääkö Valtionvarainministeriön lähivuosille ennakoima noin 1 prosentin kasvu nostamaan työllisyyttä edes tälle tasolle.

Työllisyyden vahvistamisessa on tasapainoisesti toteutettava sekä työvoiman kysyntää että tarjontaa vahvistavia toimenpiteitä. Työvoiman kohtaanto-ongelmia on lievennettävä ensisijaisesti koulutus-, asunto- ja liikennepoliittisin toimenpitein. Näin voidaan edistää työvoiman hakeutumista alueille ja aloille, joissa työllisyysnäkymät ovat positiivisia. Kohtaanto-ongelmaa pahennetaan aluepolitiikalla, jolla heikennetään työvoiman kannusteita hakeutua suurin kaupunkeihin. Työvoiman keskittyminen suuriin keskuksiin vahvistaa myös tuottavuutta.

Mm. Saksassa ja Espanjassa työlisyysastetta on nostettu lisäämällä merkittävästi matalapalkkatöiden määrää. SAK kannattaa rajoitettuja toimenpiteitä palkkatulon ja sosiaaliturvan yhdistämiseksi, mutta ei hyväksy missään olosuhteissa yleissitovien työehtosopimusten vähimmäispalkkojen alittamista.

EU2020 strategian tutkimus- ja kehitystavoite

Hallitus on luopunut Suomen EU2020-tavoitteesta nostaa t&k-menot neljään prosenttiin bruttokansantulosta ja tavoittelee sen sijaan kolmen prosentin tasoa. Hallitus on myös leikannut valtion tutkimusrahoituksen intensiteettiä. Kunnianhimon tason lasku on valitettavaa. Suomen tulisi pyrkiä käyttämään hyväksi vahvaa koulutusjärjestelmäänsä ja työvoiman korkeaa koulutustasoa pyrkien profiloitumaan maailmanmarkkinoilla t&k-toiminnassa ja siihen yhteydessä olevissa korkean tuottavuustason teollisuudessa ja palveluissa.

Suomi ei ole suhteellisen korkeasta t&k-panostusten tasosta huolimatta menestynyt uusien tuotteiden kaupallistamisessa. Hallituksen suunnittelemat toimenpiteet ongelman ratkaisemiseksi, tekemällä muutoksia t&k-rahoituksen rakenteeseen, ovatkin kannatettavia. Samalla hallituksen olisi kuitenkin ylläpidettävä myös vahvaa perustutkimuksen rahoitusta.

EU2020 strategian ilmasto- ja energiatavoite

Suomi on täyttämässä sille asetetut energia- ja ilmastotavoitteet. Uusiutuvan energia tavoite on jo täytetty selvästi etuajassa, johtuen lähinnä puun energiakäytön lisääntymisestä. Puun laajamittaisen energiakäytön hyötyjä ja haittoja on seurattava aktiivisesti ja varmistettava, että puun energiakäyttö ei tapahdu korkean jalostusarvon teollisen tuotannon kustannuksella.

Suomen olisi aktiivisemmin pyrittävä liittämään energia- ja ilmastopolitiikkaansa elinkeinopoliittisia offensiivisia tavoitteita. Esimerkiksi Saksa on siten onnistuneesti vahvistanut cleantech-tuotteiden kysyntää kotimarkkinoillaan, luoden pohjaa menestykselle näiden tuotteiden vientimarkkinoilla.

EU2020 strategian koulutustavoite

Katso yllä SAK:n kannat ammatillisesta koulutuksesta osiossa Työmarkkinat ja kilpailukyky (maakohtainen suositus 3).

EU2020 strategian köyhyystavoite

SAK pitää tärkeänä EU:n tavoitetta vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Tärkein keino tavoitteen saavuttamiseksi on huolehtia talouden työllistävästä kasvusta. Vain korkean työllisyyden oloissa voidaan turvata hyvinvoinnin kasvu sekä hyvinvointivaltion palvelujen ja tulonsiirtojen rahoitus. SAK pitää tärkeänä että Suomessa ylläpidetään pohjoismaista universaalia hyvinvointimallia sekä palveluissa että sosiaalivakuutuksessa. Yhteisten palvelujen merkitys korostuu sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita uudistettaessa. Tämän periaatteen pitäisi näkyä vahvemmin Suomen antamassa vastauksessa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Lisätietoja:

Kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto
aleksi.kuusisto@sak.fi
puh. 041 515 3045