Lukioiden, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusmalli
HE 310/2014 vp eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta ja laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n ja opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta
Eduskunnan sivistysvaliokunta
siv@eduskunta.fi
Lausunnon keskeinen sisältö
SAK kannattaa lakiluonnoksessa esitettyä rahoitusmallia ja pitää tärkeänä lakien hyväksymistä tämän eduskuntakauden aikana. SAK:lla ei ole huomautettavaa lakiluonnoksessa esitettyihin rahoitusosuutta kuvaaviin prosentteihin.
Lakiesitykseen sisältyy koulutuspoliittisesti merkittäviä tavoitteita, kuten koko ikäluokan kouluttaminen ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien koulutustason nostaminen. Lakiesitykseen sisältyviä koulutustasokertoimia SAK pitää erittäin tärkeänä osana rahoitusmallin kokonaisuutta.
SAK pitää tärkeänä, että rahoitusmalliin on sisällytetty myös sellaisia erityisiä rahoitusmuotoja, joilla saadaan rahoitukseen tarvittavaa joustavuutta ja reagointikykyä työelämän muutostilanteisiin vastaamiseksi.
Lainsäädännön tulee turvata riittävä siirtymäaika, jollaisena SAK pitää 5 vuotta. Järjestäjäkohtaisia valtionosuusrahoituksen heilahduksia pitää tasata perusrahoitusta säätelemällä, kuten esityksessä on tehty.
Perustelut
SAK keskittyy lausunnossaan lähinnä ammatillista koulutusta koskeviin lakiesityksen kohtiin ja toteaa, että lakiluonnos perustuu pääasiassa niihin ehdotuksiin, joita rahoitusuudistusta valmistellut työryhmä esitti. Työryhmä valmisteli esityksensä lähtökohtanaan hallituksen rakennepoliittiset linjaukset.
SAK pitää lakiluonnosta lähtökohtaisesti oikeansuuntaisena. Tilanteessa, jossa ammatilliseen, toisen asteen koulutukseen on kohdistettu voimakkaita, sinänsä vahingollisia säästöjä, on välttämätöntä tehostaa käytettävissä olevien voimavarojen käyttöä ja tarkoituksenmukaista kohdentumista. Lainsäädännön uudistus on tärkeää saada hyväksytyksi tämän eduskuntakauden aikana, jotta koulutuksen järjestäjät voivat varautua tuleviin muutoksiin ilman epävarmuutta rakennepolitiikan toimeenpanosta. Jos lakimuutoksia ei tehdä, hallituksen esittämät säästöt joudutaan ottamaan ilmeisesti aloituspaikoista.
Lakiesityksen perusteluissa on oikealla tavalla tuotu esille nykyisen lainsäädännön ongelmia: rahoitus ei edistä riittävästi opiskelijapaikkojen tehokasta ja joustavaa käyttöä eikä se tue näyttötutkintojärjestelmän keskeisten tavoitteiden toteutumista osaamisen hankkimistavasta riippumattoman tutkinnon tai sen osan suorittamisesta.
Uuden rahoitusmallin keskeiset elementit, perusrahoitus, suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus ovat perusteltuja. Rahoitus määräytyisi järjestämismuodoittain mainittuihin kolmeen peruselementtiin. Näiden lisäksi oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa erityisopetuksen rahoitus, majoitusrahoitus ja harkinnanvarainen rahoitus täydentäisivät rahoituskokonaisuutta.
Lakiesityksen tavoitteena on tukea myös koko ikäluokan kouluttamista sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien koulutustason nostamista. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia on työmarkkinoilla edelleen yli 300 000 ja nuorisoikäluokasta jää jatkuvasti puutteellisen koulutuksen varaan muutama tuhat nuorta, jotka eivät jatka opintojaan perusasteen jälkeen. SAK pitää lakiluonnokseen sisällytettyä koulutustasokerrointa koulutuspoliittisesti erittäin tärkeänä osana rahoitusmallin kokonaisuutta. Valtioneuvoston asetuksella tulee kannustevaikutukseksi määritellä n. 10 %, jotta sillä on tosiasiallista ohjausvaikutusta koulutuksen järjestäjien toimintaan. Tämä on ollut myös lainsäädäntöä valmistelevan rahoitustyöryhmän näkemys.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry