Lausunto ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä luonnoksesta hallituksen esitykseksi ammattikorkeakoululaiksi ja laiksi yliopistolain muuttamisesta
Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
kirjaamo@minedu.fi
OKM/34/010/2013
Esitys pääpiirteissään
Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi ammattikorkeakoululainsäädäntö kokonaisuudessaan säätämällä uusi ammattikorkeakoululaki. Esityksellä muodostettaisiin ammattikorkeakouluista osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulun toiminnan luonteesta johtuen esityksessä säädettäisiin eräistä ammattikorkeakoulun toimielimistä, niiden kokoonpanosta ja valinnasta sekä tehtävistä osakeyhtiölakia täydentäen.
Uudessa ammattikorkeakoululaissa säädettäisiin myös ammattikorkeakoulujen rahoituksesta. Valtioneuvosto päättäisi edelleen ammattikorkeakoulutoimintaan myönnettävistä toimiluvista. Esityksessä ehdotetaan ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyyden muuttamista pakolliseksi kaikille ammattikorkeakoulussa tutkintoa opiskeleville opiskelijoille. Samalla mahdollistettaisiin opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen liittyvä terveydenhoitomaksun kerääminen vastaavaan tapaan kuin on tehty yliopisto-opiskelijoiden osalta.
SAK pitää esitettyjä uudistuksia pääpiirteissään hyvinä. Ammattikorkeakoulujen asema lähentyy monin tavoin yliopistoja, mitä voidaan pitää hyvänä lähtökohtana koko korkeakoulujärjestelmän kehittämiselle. Esitys mahdollistaa ammattikorkeakouluille entistä itsenäisemmän aseman ja selkeästi määritelty oikeushenkilöasema parantaa yhteistyömahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aseman lähentymisen tulisi johtaa entistä tiiviimpään alueelliseen yhteistyöhön eri korkeakoulujen kesken esimerkiksi erilaisen tukipalveluiden osalta.
Ylläpitäjämalli
Ammattikorkeakouluista ehdotetaan muodostettavan itsenäisiä oikeushenkilöitä, joiden oikeushenkilömuoto on osakeyhtiö. Ammattikorkeakoulujärjestelmä syntyi vähitellen 1990-luvun aikana, minkä vuoksi ammattikorkeakoulujen toimilupia on myönnetty erilaisille taustayhteisöille, kuten kunnille, kuntayhtymille, osakeyhtiöille sekä säätiölle. Hallituksen esityksessä viitataan Vuokko Kohtamäen tutkimukseen, jonka mukaan ylläpitojärjestelmät eivät ole yhtenäisiä eivätkä yhdellä tavalla toimivia järjestelmiä.
SAK näkee oikeushenkilömuodon muutoksen hyvänä ja järjestelmää selkeyttävänä. Nykyinen järjestelmä, jossa ammattikorkeakoulun hallinto on jakaantunut ylläpitäjä- ja sisäiseen hallintoon, sisältää päällekkäistä hallintoa ja voi johtaa toimivaltaristiriitoihin. Koko ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta on perusteltua, että kaikki ammattikorkeakoulut toimivat saman oikeushenkilömuodon kautta. Tämä edistää myös ammattikorkeakoulujen välistä vertailtavuutta ja opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspoliittisen ohjauksen toteuttamista.
Rahoitusvastuun siirto valtiolle
Hallituksen esityksessä vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta ehdotetaan siirrettäväksi kokonaan valtiolle. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on osa kuntien valtionosuusjärjestelmää, jossa jokainen kunta osallistuu ammattikorkeakoulujen kustannuksiin asukasta kohden lasketulla rahoitusosuudella. Esityksessä rahoitusvastuun siirtoa valtiolle perustellaan rinnastettavuudella yliopistojen rahoitukseen. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö on tiivistynyt siten, että niiden tehtävät ja profiilit täydentävät toisiaan erilaisina korkeakoulusektoreina.
SAK pitää hyvänä ratkaisua, jossa vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään valtiolle. Korkeakoulujärjestelmää on myös rahoitusvastuun osalta järkevää kehittää kokonaisuutena. SAK pitää kuitenkin tärkeänä, ettei rahoitusvastuun siirto valtiolle tai muutkaan esitetyt uudistukset etäännytä ammattikorkeakouluja liiaksi toisen asteen oppilaitosten kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Ammattikorkeakoulut muodostavat selkeän ja yhä kasvavan väylän ammatilliselta toiselta asteelta korkea-asteelle. Alueellisen elinkeinotoiminnan kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut tekevät myös tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä vastatakseen työelämän kehittyviin osaamistarpeisiin.
Rahoitusvastuun siirtäminen tulee toteuttaa siten, että ammatillisen koulutuksen koko rahoitus voidaan turvata oikeudenmukaisella tavalla niin ammattikorkeakouluille kuin toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille.
Rahoituksen uudistaminen
SAK on aiemmin lausunut ammattikorkeakoulujen rahoituksen uudistamisesta (OKM25/010/2013).
SAK pitää asetuksen muutoksen myötä uudistettavaa rahoitusmallia pääosin hyvänä. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen määräytyminen suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen mukaan kannustaa ammattikorkeakouluja panostamaan opiskelijoiden valmistumiseen. Pidämme hyvänä myös soveltavan tutkimus- ja kehitystyön huomioimista ammattikorkeakoulujen rahoituksessa. Uudistuksella tähdätään siihen, että ammattikorkeakoulut profiloituisivat aluetta palvelevaan tutkimus- ja kehitystyöhön. T&K toiminnan huomioiminen rahoitusmallissa antaa tunnustuksen ammattikorkeakoulujen laajemmalle yhteiskunnalliselle palvelutehtävälle.
SAK pitää ongelmallisena sitä, että yli 55 opintopistettä suorittaneiden määrä ei erottele aikuisopiskelijoita päätoimisesti tutkintoaan suorittavista. Vaarana on, että rahoitusmalli ei ohjaa tutkintotavoitteisen aikuiskoulutuksen kehittämiseen, vaan päinvastoin rajoittaa toimintaa, jonka tavoitteena ei ole täysipäiväinen opiskelu. Pidämme tärkeänä sitä, että korkeakoulujen uudistuva erikoistumiskoulutuksen kokonaisuus huomioidaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta kehitettäessä.
SAK pitää esitettyjä siirtymäsäännöksiä uuteen rahoitusmalliin siirryttäessä hyvinä ja tarpeellisina.
Hallinto
Esityksessä ammattikorkeakoulu toimisi osakeyhtiölain mukaisena osakeyhtiönä, mutta ammattikorkeakoulun erityispiirteistä johtuen ammattikorkeakoululakiin sisältyisi säännöksiä hallinnosta, toimielimistä ja niiden päätösvallasta sekä toimielinten valinnasta. Henkilöstö ja opiskelijat otettaisiin huomioon hallinnon järjestämisessä.
Hallituksen koon vaihteluväliksi esitetään 7-9 jäsentä, joihin kuuluisivat opiskelijoiden ja henkilöstön edustajat. Edellä mainitut edustajat valittaisiin näiden ryhmien sisäisillä vaaleilla. SAK pitää tärkeänä, että valintatavasta riippumatta opiskelijoiden henkilöstön edustajat toimivat hallituksessa kuten muutkin hallituksen jäsenet ja ovat äänivallan ja vastuukysymysten osalta samalla viivalla. SAK pitää esitystä hallinnosta ja toimielimistä muutoin hyvänä ja ammattikorkeakoulun yhteisöllisiä rakenteita vahvistavana, mutta hallituksen koon määrittämistä lainsäätäjän toimesta tarpeettoman tiukkana. Sopiva koko olisi 7-12 jäsentä, joka turvaisi riittävän omistajaedustuksen.
Opiskelijakunnat ja vaikutukset opiskelijoihin
Opiskelijakunnan asemaa esitetään vahvistettavaksi siten, että tutkinto-opiskelijoille tulisi pakollinen jäsenyys ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa ja opiskelijakunnan tehtävistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin.
SAK:n mielestä opiskelijakuntien asemaan tehdyt muutokset ovat perusteltuja ja lähentävät opiskelijakuntien asemaa suhteessa ylioppilaskuntiin. Automaatiojäsenyys mahdollistaisi myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisen vastaavasti kuin yliopisto-opiskelijoiden osalta on tehty. Toisaalta on perusteltua, että opiskelijakuntien tehtävien muuttuessa, hallintolaki ja julkisuuslaki sääntelevät opiskelijakuntien toimintaa aikaisempaa vahvemmin.
SAK pitää hyvänä että opiskelijoiden asemaa esitetään vahvistettavaksi siten, että opiskelijoilla olisi edustus ammattikorkeakoulujen hallituksessa ja edelleen tutkintolautakunnassa.
Vaikutukset henkilöstön asemaan
Esityksessä henkilöstön asema ammattikorkeakoulun hallinnossa vahvistuisi, kun henkilöstölle tulisi paikka AMK:n hallituksessa.
Uudistuksen myötä niiden henkilöstön edustajien, jotka tällä hetkellä toimivat kunnallisessa virkasuhteessa, asema muuttuisi työsopimuslain mukaiseksi työsuhteeksi. SAK pitää tärkeänä, että esityksessä on selkeästi linjattu, että työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista virka- ja työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle ammattikorkeakouluosakeyhtiölle.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry