Palveludirektiiviehdotus
Kauppa- ja teollisuusministeriö
Pasi Korhonen
PL 32
00023 Valtioneuvosto
Lausuntopyyntö KTM 2006-00175
Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt kiireellistä lausuntoa Euroopan komission uudistetusta palveludirektiiviehdotuksesta kilpailukykyjaoston laajan kokoonpanon jäseniltä. Lausuntoa pyydetään Suomen kantojen valmistelemiseksi kilpailukykyneuvoston epävirallista kokousta varten, joka pidetään Itävallan Grazissa 20.&#;821122.4.2006.
Kuten laaditussa taustamuistiossa todetaan, komission ehdotus on hyvin lähellä Euroopan parlamentin äänestyksessä hyväksyttyjä muotoiluja kaikissa olennaisissa ja aiemmin kiistanalaisissa kohdissa (soveltamisala, alkuperämaaperiaate, työoikeus, lähetetyt työntekijät). Sen sijaan neuvoston joulukuisesta tekstistä on huomioitu lähinnä vain ne kohdat, jotka myös EP sisällytti omaan kantaansa.
Komissio on lukenut parlamentissa ja jäsenmaissa vallitsevaa poliittista ilmapiiriä ja tilannetta oikein. On realismia, että lopullinen direktiivi ei juurikaan voi poiketa siitä yhteisymmärryksestä, jonka EP:n suuret ryhmät saavuttivat helmikuussa, jotta palveludirektiivi saadaan ylipäätänsä säädettyä.
SAK:n huolenaiheet, jotka liittyivät ennen muuta kansallisten työehtojen varmistamiseen ja niiden valvonnan edellytysten turvaamiseen, on pitkälti ratkaistu komission uudistetussa ehdotuksessa. Siksi Suomen tulee neuvoston jatkokäsittelyssä antaa tukensa komission esitykselle ja pyrkiä siihen, että direktiivi saataisiin nyt esitetyltä pohjalta säädettyä vielä tämän vuoden eli käytännössä Suomen puheenjohtajuuskauden aikana.
Soveltamisala on kaventunut alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna. Olisi silti väärin luonnehtia esitystä vesitetyksi ja vailla merkitystä olevaksi. Direktiivi on tärkeä askel Euroopan laajuisten palvelumarkkinoiden avaamiseksi, josta myös suomalaiset palvelualan yritykset ja työntekijät voivat hyötyä. Terveyspalvelujen jääminen kokonaisuudessaan soveltamisalan ulkopuolelle voi sen sijaan olla alan toimijoiden näkökulmasta takaisku.
Komission esityksessä on vielä joitakin epäselviä termejä, kuten sosiaalipalvelujen kohdalla oleva rajaus ”tarvitsevat henkilöt” (persons in the need). Viimeistelyssä nämä puutteet on korjattava, jotta tuomioistuimille jäisi mahdollisimman vähän tulkittavaa sen suhteen, mitä direktiivillä on tarkoitettu.
Komissio on antanut ymmärtää, että lähetettyjen työntekijöiden osalta se valmistelee uutta erillistä tiedonantoa. Tältä osin Suomen tulee tulevana puheenjohtajamaana olla tarkkana ja huolehtia siitä, ettei miltään osin horjuteta sitä pääperiaatetta, että myös lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan aina työntekomaan työehtoja, ja että niitä kyetään myös asianmukaisesti valvomaan. On varmistettava, että Suomessa äskettäin voimaan tullut, lähetettyjen työntekijöiden työehtojen valvontaa parantava uusi lainsäädäntö ja pian voimaan tuleva tilaajan vastuuta ja uusien EU-maiden työntekijöiden rekisteröitymistä koskeva lainsäädäntö eivät miltään osin vaarannu komission mahdollisten uusien toimien johdosta.
Euroopan parlamentissa käydyissä äänestyksissä tilaajan vastuuta ja työmarkkinaosapuolten kanneoikeutta koskevat muutosehdotukset (edustaja L. Lehtinen) saivat varsin laajaa kannatusta. On odotettavissa, että molemmat aloitteet tulevat jatkovalmisteluun myös eurooppalaisella tasolla. Niiden avulla voidaan osaltaan huolehtia siitä, että työvoiman ja palveluiden vapaa liikkuvuus EU:ssa toteutuu tasapainoisella tavalla. Suomen tuleekin myötävaikuttaa siihen, että nämä periaatteet, joiden osalta maassamme on jo tehty lainsäädäntötoimia, etenevät aikanaan myös EU:ssa.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry