Kilpailukykysopimuksessa sovittu muutosturvaa, työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä työterveyshuoltoa koskeva lainsäädäntö
Hallituksen esitys eduskunnalle kilpailukykysopimuksessa sovittua muutosturvaa, työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä työterveyshuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi
Työ- ja elinkeinoministeriö
PL 32
00023 VALTIONEUVOSTO
TEM/1462/03.01.01/2016
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry puoltaa esityksiä muutoksiksi muutosturvan, yhteistoiminnan sekä työterveyshuoltolain-säädännön muuttamiseksi. SAK haluaa kuitenkin tuoda esille seuraavat asiakohdat.
Työsopimuslain 7 luku 13 § 2 momentin koulutukseen tai valmennukseen osallistuminen
Lausunnolla olevan esitysluonnoksen jälkeen on työmarkkinakeskus-järjestöjen kesken saavutettu yhteisymmärrys, jonka mukaan koulutus tai valmennus tulee toteuttaa kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisen jälkeen. Vain painavasta syystä koulutus tai valmennus saadaan toteuttaa myöhemmin.
Parempi vaihtoehto olisi ollut, mikäli koulutuksen tai valmennuksen järjestämiseen olisi tullut ryhtyä lainsäännöksen mukaan jo irtisanomisaikana. Tällä tavalla taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanottava työntekijä olisi mahdollisimman varhain saanut työllistymisedellytystensä parantamiseksi ko. koulutusta tai valmennusta. Irtisanomisajalla suoritettava koulutus tai valmennus ei kuitenkaan saisi aiheuttaa ansiotulojen vähentymistä
Lakiesitys kuitenkin mahdollistaa paikallisesti sopien ja myös valtakunnallisten TES-osapuolten kanssa sopien paremmin kyseiselle työpaikalle ja toimialalle toimivien toimintamallien sopimisen. SAK katsoo, että nimenomaan tässä kohtaa voidaan olennaisesti parantaa irtisanomisten kohteeksi joutuvien työntekijöiden asemaa myös paikallisesti sopien, mikäli työpaikalla sovittaisiin joustavammasta koulutuksen tai valmennuksen toteuttamistavasta jo irtisanomisaikana. Paikallinen sopiminen toimii tässä siis oikeasti parhaimmillaan työntekijöiden eduksi, jollaisen toiminnan toivoisi yleistyvän. Myös toimialakohtaisesti työehtosopimusosapuolet voisivat myös sopia näistä joustavammista käytännöistä.
Koulutuksen tai valmennuksen toteuttamisajankohdan sääntelyä esitetyllä tavalla tulisi arvioida sen toimivuuden kannalta kun uudistuksen toimivuudesta on saatu riittävästi työpaikkatason kokemuksia.
Työterveyshuoltolain järjestäminen kuusi kuukautta ja työnantajan oikeus saada korvausta järjestämästään työterveyshuollosta sairausvakuutuslain 13 luvun 1 § 3 momentin mukaisesti
Työnantajan on esityksen työterveyshuoltolain 2 §:ää koskevan muutoksen mukaisesti järjestettävä työterveyshuollon palvelut 6 kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä ko. pykälän edellytysten mukaisesti.
Esityksen mukaan työnantajilla on oikeus saada korvausta järjestämästään kyseisestä työterveyshuollosta. Tämä korvausoikeus on esityksessä kuitenkin rajattu vain työpaikkoihin, joissa työskentelee vähintään 30 työntekijää. Lakiesityksen mukaan on kuitenkin mahdollista, että myös alle 30 työntekijän työpaikat voivat järjestää kyseisen edun irtisanomilleen työntekijöille. Sairausvakuutuslain muutosesityksen mukaan alle 30 työntekijää käsittävän työpaikan työnantajalla ei kuitenkaan olisi oikeutta saada korvausta järjestämästään työterveyshuollosta 6 kuukautta työsuhteen päättymisestä. Sen sijaan verotusta koskevien säännösesitysten mukaan myös alle 30 työntekijän työpaikkojen työterveyshuolto olisi verovapaa etu ko. työntekijöille.
Työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja myös pienemmillä työpaikoilla irtisanottavien työntekijöiden työllistymisedellytysten kehittämiseksi tulisi jatkossa selvittää: olisiko sairausvakuutuslain 13 luvun 1 §:n 3 momenttia syytä muuttaa siten, että työnantajalla olisi mahdollisuus saada korvausta työntekijöilleen vapaaehtoisesti järjestämästään työterveyshuollosta myös tilanteissa, jolloin työpaikalla työskentelee vähemmän kuin 30 työntekijää.
Virkamieslainsäädännön osalta
Virkamiehiä edustavan työntekijäjärjestö Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n osalta on tuotu esille näkemys, että virkamieslaissa ei olisi 30 henkilön rajaa ko. uudistusesitysten osalta. Kyseisiä virastoja on hyvin pieni määrä ja niiden asettaminen eri asemaan perustuu ainoastaan konsernimaisesti toimivan työnantajan valitsemaan toimintamalliin. Asiaa tulisi selvittää vielä tältä osin ja vähintään seurata lainsäädännön toimivuutta tämän asian osalta muutosten tultua voimaan.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry