Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Valtiovarainministeriö
valtiovarainministerio@vm.fi

VM024:00/2011

Elinvoimainen kunta tarvitsee riittävästi väestöä, työpaikkoja ja verotuloja, jotta sillä on taloudelliset edellytykset järjestää asukkailleen peruspalvelut. Toimiva kunta muodostuu luonnollisista työssäkäynti- ja asiointialueista. Demokraattisesti toimivassa kunnassa asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa asuinalueensa asioihin.

Suomen väestökehitys ja väestörakenne ovat muuttumassa voimakkaasti lähimpänä vuosikymmenenä. Huoltosuhde on heikkenemässä voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Alueelliset erot ovat suuria. Myös kuntien henkilöstö eläköityy tulevina vuosina kovaa vauhtia. Muun muassa nämä syyt vaativat tekemään ratkaisuja, jotta koko maassa voidaan tulevaisuudessakin turvata kansalaisille laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK kannattaa kuntarakenteen uudistamista sellaiseksi, että kunnat ovat riittävän vahvoja ja elinvoimaisia kyetäkseen tuottamaan kansalaisille yhdenvertaiset peruspalvelut. Tämä edellyttää kuntarakenteen uudistamista. Vahvan peruskunnan kriteerit tulee määritellä kuntarakennelakiin.

Julkisen talouden vakaus ja kestävyys on turvattava pitkällä aikavälillä. Arvion mukaan jo 2020-luvulla kolmasosa kunnista tulee olemaan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Kuntarakenneuudistus on siis välttämätön, jotta kuntien väliset erot eivät kasva liian suuriksi. Suuret erot veroprosenteissa ja kuntien mahdollisuuksissa järjestää palveluita saattaisivat erilaisten kuntien asukkaat kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan.

Maankäyttöä, asumista ja liikennettä (MAL) on voitava tarkastella yli nykyisten kuntarajojen, koska ihmiset jo nyt käyvät töissä ja asuvat eri kunnissa. Palveluiden ja joukkoliikenteen järjestäminen edellyttävät yhteistyötä yli kuntarajojen. Uudistuksella on mahdollisuus luoda edellytykset yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle.

Kunnilla on jo nyt luontevaa ja toimivaa yhteistyötä. Kuntajakoselvityksissä kuntien näkemykset yhteistyöalueista on otettava aidosti huomioon ja tarvittaessa nykyisten maakuntien rajojakin on voitava ylittää.

Kuntien yhteistyö on kuitenkin nykyisellään hajanaista ja osin epädemokraattista ja siinä on kokoamisen sekä yhtenäistämisen tarvetta. Nykyisellään kuntayhtymiä on 184, joista merkittävimmät ovat 19 maakunnan liittoa, 20 sairaanhoitopiiriä, 38 kansanterveystyön kuntayhtymää, 16 erityishuoltopiirien kuntayhtymää ja 43 koulutuskuntayhtymää. Päätöksenteko on siirtynyt kuntalaisilta ja vaaleilla valituilta valtuutetuilta kauas omasta kunnasta. Vain 11 prosenttia valtuutetuista kokee hiljattain tehdyn kyselytutkimuksen mukaan, että he pystyvät vaikuttamaan kuntayhtymän päätöksiin. Yksi kunta saattaa olla useassa kuntayhtymässä, mutta aina eri kuntien kanssa. Järjestelmä siis kaipaa selkeyttämistä ja luonteva uudistamisen paikka on kuntauudistuksen yhteydessä.

Tulevina vuosina palvelutarpeen kasvu kohdistuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Suuri puute rakenneselvityksessä onkin, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistusesitys ei ole käsiteltävänä samanaikaisesti. Tämän selvityksen on määrä valmistua toukokuun 2012 loppuun mennessä. SAK ottaa siihen kantaa heti, kun esitys valmistuu, vaikka kuntauudistusta ei voi eikä pidäkään tehdä pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon ehdoilla. Kuntien on oltava niin vahvoja, että ne pystyvät järjestämään keskeiset peruspalvelut jatkossakin.

Uudet vahvemmat kunnat edellyttävät uutta kuntalakia ja valtionosuuslakia. SAK odottaa myös näiden uudistusten valmistuvan ennen kuntarakenteen lopullisten päätösten tekemistä.

Kuntalaissa erityinen painopiste on lähidemokratian vahvistamisessa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien varmistamisessa. Tätä ei kuitenkaan ole käsitelty selvityksessä. SAK:n mielestä lähidemokratian edistämisestä tarvitaan selkeät esitykset.

SAK edellyttää, että kuntauudistusta valmisteltaessa tietyt henkilöstöä koskevat reunaehdot täyttyvät ja ne kirjataan Paras-lakia korvaavaan rakennelakiin. Näitä ovat henkilöstön aseman turvaaminen hallitusohjelman mukaisesti sekä työnantajan ja työntekijöiden aito yhteistoiminta. Palkkojen harmonisointiin ja henkilöstön kehittämiseen on varattava riittävät määrärahat. Näin turvataan onnistuminen työnantajan ja työntekijöiden vastikään alkaneelle yhteistyölle parantaa kuntapalveluja tuloksellisesti. Kuntauudistuksen lähtökohtana ei voi olla kuntatyön ulkoistaminen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry