Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto

OKM/53/010/2014

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoituksen perusteita ja täsmennetään koulutuksen järjestämiseen liittyviä säännöksiä. Lisäksi lainsäädäntöön otettaisiin uutena asiana säännökset työssäoppimisen järjestämisestä.

SAK:n mielestä lainsäädäntöesitys on oikeansuuntainen ja parantaisi vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiä, toiminnan joustavuutta sekä ennustettavuutta. Nykyinen rahoitussäännöstö on ollut omiaan synnyttämään epätarkoituksenmukaista kehitystä ja jatkuvaa rahoituksen tiukkuutta, vaikka oppilaitosten toiminta olisi laajentunut. Nykyistä lainsäädäntöä ei voi pitää myöskään sellaisena, joka erityisesti kannustaisi laadun kehittämiseen, kuten lakiesityksessäkin todetaan. SAK pitää erityisen tärkeänä lähtökohtana uudistuksessa sitä, ettei koulutuksen järjestäjän tarvitse enää jatkossa tehdä suoritteita yli rahoituksen perusteena olevan suoritemäärän.

Hallituksen tekemät rakennepoliittiset päätökset säästöineen merkitsevät kuitenkin oppilaitoksille sopeutumisongelmia ja siten haittaavat mahdollisuuksia hyödyntää positiivisesti lakiesityksen suomia mahdollisuuksia. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon uudistaminen tuo lisäksi rakenteellisia uudistuspaineita.

Vapaan sivistystyön lainsäädäntöuudistus on osa suurempaa toisen asteen koulutuksen ja sen rahoituksen uudistamista. SAK katsoo kuitenkin, että vapaan sivistystyön lainsäädäntöuudistus tulee toteuttaa tällä hallituskaudella riippumatta siitä, miten toisen asteen uudistus kokonaisuutena aikataulullisesti etenee. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että tulevaisuuden järjestäjäverkossa on myös sellaisia vapaan sivistystyön toimijoita, joilla on monipuolinen koulutustehtävä, niin vapaatavoitteisena kuin ammatillisena koulutuksena.

SAK kannattaa lakiesityksessä ehdotettua muutosta kansanopistojen valtionosuuden porrastukseen siten, että yksikköhinta olisi oppilaitoksen ulkopuolella asuvan opiskelijaviikon yksikköhinta. Näin ollen sisäoppilaitoksessa asuvien opiskelijoiden osalta korotettaisiin yksikköhintaa. Myös etäopetuksen huomioiminen täysimääräisesti on kannatettavaa, kun lasketaan valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja. Myös muilta osin porrastuksia koskevat esitykset ovat perusteltuja.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksille tulisi ainakin asteittain luoda entistä joustavammat mahdollisuudet erilaisten työmuotojen käyttöön, koskevat ne sitten etä- ja lähiopetuksen suhdetta tai sisäoppilaitosmuotoista koulutusta tai valtakunnallisten koulutustehtävien hoitamista verkostomaisessa opetustoimipaikkojen rakenteessa. Työmuotojen säätelyn tulisi vastata myös jatkuvasti kehittyviä aikuispedagogisia ratkaisuja. Tältä kannalta on syytä vielä harkita, onko etäopetukselle säädetty 15 %:n osuus opiskelijaviikoista perusteltu.

Lakiesitykseen liittyvä valtionneuvoston asetus tuo sen sijaan tarvittavaa väljyyttä kun koulutuksen vähimmäispituudeksi säädetään 10 opetustuntia. Muutos on tärkeä erityisesti valtakunnallisia koulutustehtäviä suorittaville oppilaitoksille, joiden opiskelijat ovat työelämässä toimivia aikuisia.

Lakiesitykseen sisältyy myös opintokerhojen erillisestä valtionosuudesta luopuminen ja siirtyminen ainoastaan opetustuntien käyttöön valtionosuuden perusteena. SAK kannattaa esitystä. Toteutuessaan se vähentää koulutuksen järjestäjien hallinnollista taakkaa ja yksinkertaistaa valtionosuusrahoitusta. Opintokerhoille on edelleen tarpeen säätää tietyt minimiehdot, mutta ne voisivat olla ehdotettua väljemmätkin minimihenkilömäärän (5) ja opintokerhotuntien (10) vähimmäismäärän osalta.

Lakiesityksen mukaan kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa otettaisiin käyttöön työssäoppiminen. Työssäoppiminen ei perustuisi työsuhteeseen, mutta siitä olisi sovittava oppilaitoksen ja työpaikan välillä. SAK:n mielestä esitystä on tarkasteltu yksipuolisesti valtionosuuskysymyksenä.

Lakiesityksestä ei käy ilmi, onko tarkoitus toteuttaa sellaista työssäoppimista, joka luonteeltaan poikkeaisi ammatillisen koulutuksen työssäoppimisesta. Jos työssäoppiminen on tarkoitus toteuttaa lähtökohtaisesti kuten ammatillisessa koulutuksessa, on palkattomalle työssäoppimiselle luotava selkeät pelisäännöt, jotka eivät nyt käy ilmi lakiesityksestä. SAK ei pidä perusteltuna mm. sitä, että työssäoppimisen käyttöönottoon sisältyisi työpaikoille maksettavia korvauksia. Korvauksien käyttö on perusteltu vain oppisopimussuhteissa, joissa työnantajalle koituu kustannuksia palkanmaksusta. Lisäksi SAK toteaa kantanaan, että pitkäkestoiset (yli 6kk) työssäoppimisjaksot tulisi toteuttaa työsuhteessa tai työsuhteeseen perustuvina oppisopimuksina eikä palkattomana työnä.

SAK kannattaa työssäoppimisen kehittämistä myös vapaassa sivistystyössä. On kuitenkin selvitettävä, miltä osin asetuksella säädettävät työssäoppimiseen liittyvät seikat ovat työmarkkinakysymyksiä. Ammatillisessa koulutuksessa työssäoppimisen kehittäminen on toteutettu kolmikantaisena yhteistyönä. Vapaan sivistystyön työssäoppimisen tarkoitus ja luonne on tarpeen selventää ja sen mukaisesti ratkaista, miten yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa voidaan toteuttaa.

Lakiesitykseen sisältyy myös lainsäädännön täsmentäminen siltä osin, mikä on valtionosuuskelpoista toimintaa ja mikä ei ole. SAK:n mielestä lainsäädännön täsmentäminen on paikallaan, mutta sen lisäksi on tarpeen, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelisi lainsäädäntöä koskevat soveltamisohjeet koulutuksen järjestäjille.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry