Hallituksen esitysluonnos työ- ja elinkeinokeskuksista ja niiden paikallishallinnosta annettavaksi laiksi
Työ- ja elinkeinoministeriö
PL 32
00023 VALTIONEUVOSTO
Työ- ja elinkeinoministeriön uusi organisaatio aloitti toimintansa vuoden 2008 alusta. Entisille kolmikantaelimille on annettu jatkoaikaa kolme kuukautta, jonka jälkeen on tarkoitus nimetä tarvittavat uudet yhteistyöelimet uuden organisaation mukaisesti. Allekirjoittaneet palkansaajakeskusjärjestöt esittävät hallituksen esitysluonnoksen lisäksi näkemyksensä myös työ- ja elinkeinoministeriössä tarvittavista kolmikantaisista toimielimistä. Järjestöt viittaavat myös jäsenliittojensa JHL:n ja Pardian antamiin lausuntoihin.
Työ- ja elinkeinokeskuksien yhteydessä toimivista elimistä ehdotetaan säädettäväksi asetuksella. SAK:n ja STTK:n mielestä kolmikantaisista toimielimistä tulisi säätää myös laissa.
Aluetaso
Alueellisia toimielimiä on tällä hetkellä TE-keskusten neuvottelukunta, aikuiskoulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunta sekä työvoimatoimistojen työvoimatoimikunnat. Joissakin työvoimatoimistoissa on perustettu myös työmarkkinatyöryhmiä keskustelemaan työvoimapolitiikan asioista. Näillä työryhmillä ei kuitenkaan ole virallista asemaa.
TE-keskukset tarvitsevat työssään tukea ja asiantuntemusta paikallisilta työelämän osapuolilta sekä valtion edustajilta. Alueellisen työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopolitiikan toteuttamisessa tarvitaan kolmikantaisen yhteistyöelimen näkemyksiä. Yhteistyötä tarvitaan myös työvoiman liikkuvuus- ja kohtaantoasioissa, työperäisen maahanmuuton kysymyksissä, työelämän kehittämisessä sekä aluerahastojen hankkeiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
Tämän yhteistyön toteuttamiseksi tulisi TE-keskuksiin perustaa työllisyys-, elinkeino- ja koulutusvaliokunta, jolle siirtyisivät nykyisten alueellisten neuvottelukuntien tehtävät. Työllisyys-, elinkeino- ja koulutusvaliokunnan keskeinen tehtävä olisi ennakoida alueen työvoima- ja koulutustarpeita sekä tehdä ehdotukset ja päättää alueen ammatillisen aikuiskoulutuksen suuntaamisesta. Lisäksi valiokunta seuraisi edellä mainittuja työllisyys- ja elinkeinopolitiikan asioita mukaan lukien alueellinen valmiussuunnittelu,
antaisi lausuntoja aluerahastohankkeista sekä saisi informaatiota TE-keskuksen sisäisestä toiminnasta. Valiokunta voisi myös päättää hankittavasta tilauskoulutuksesta. Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi edellyttäisi sitä, että TEM ja OPM ovat jatkossa mukana työ- ja elinkeinokeskusten organisaatiossa.
Valiokunnassa olisi 5 palkansaajapuolen ja 5 työnantajapuolen edustajaa sekä 5-10 TE-keskuksen, valtion, maakuntaliiton, oppilaitosten ja muiden toimijoiden edustajia. Valiokunnan jäsenten tulisi olla työelämässä mukana olevia (mukaan lukien koulutuksessa olevat ja työttömät).
Ammatillisen aikuiskoulutuksen alueellisen hallinnon järjestämisen osalta on varauduttava vielä tekemään muutoksia työ- ja elinkeinokeskuksia koskevaan lainsäädäntöön aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistelevan johtoryhmän ehdotusten pohjalta. Erikseen on harkittava pitäisikö alueellisen valiokunnan ja ministeriötason toimielimien välillä olla kytkentä.
Työvoimatoimikunnat
Työmarkkinajärjestöt esittivät keväällä 2007 työvoimatoimikuntien roolia ja resursseja kehitettäväksi siten, että pääpaino toiminnassa olisi toiminta-alueen työllisyyskehityksen ennakoinnissa ja seurannassa. Työvoimatoimikuntien käytännön työtä on kehitettävä siten, että painopistettä siirretään toiminta-alueen työllisyysasioiden käsittelyyn.
Työvoimatoimikunnilla tulisi kuitenkin säilyttää myös työttömyysturvan työvoimapoliittisiin ehtoihin liittyvä lausunnonanto. On tärkeää, että työttömien työnhakijoiden oikeusturvan kannalta tärkeitä linjauksia työttömyysturvalain soveltamisesta tehdään jatkossakin työvoimatoimikunnissa, joissa on mukana työelämän asiantuntemus. Työvoimatoimikuntiin valittavien jäsenten tulee olla perehtyneitä alueensa työvoimapolitiikkaan.
Työvoimatoimikunnan aseman selkeyttämiseksi tulisi muuttaa toimikunnan nimeämistä siten, että nimityksen vahvistaisi työllisyys- ja elinkeino- ja koulutusvaliokunta.
Ministeriön tulee käynnistää pikaisella toimeksiannolla kolmikantaisen työryhmän työ kehittämään työvoimatoimikuntien työtä.
Koulutus ja ansionmenetyskorvaukset
TE-keskuksen valiokunnan ja työvoimatoimikunnan jäsenten koulutuksen tulee olla säännöllistä. Kokouksiin osallistumisesta aiheutuneet kustannukset tulee korvata jäsenille. Tämä tarkoittaa käytännössä ansionmenetyksen sekä matkakulujen korvaamista.
Ministeriötaso
Ministeriötasolla tärkeimmät kolmikantaiset elimet ovat työ- ja koulutusasiain neuvosto ja työpolitiikan neuvottelukunta. Työ- ja koulutusasiain neuvoston toimialaan kuuluu myös opetusministeriön asioita. Neuvottelukunnan ja neuvoston välinen työnjako on syytä säilyttää ennallaan. Neuvoston kokoonpano ja toimiala on tarkoituksenmukaista säilyttää ennallaan ministeriöuudistuksen jälkeenkin.
Työpolitiikan neuvottelukunnan tehtäviin voitaisiin lisätä myös elinkeinopolitiikan asioita. Neuvottelukunnan nimi pitäisi muuttaa esimerkiksi työ- ja elinkeinopolitiikan neuvottelukunnaksi. Neuvottelukunnan kokoonpanoon ei tarvittaisi ainakaan suuria muutoksia.
Neuvottelukunnan nykyiset jaostot on syytä säilyttää. Ilmasto- ja energia-asioiden merkitys on lisääntynyt ja korostuu erityisesti EU:n uusien päätösten myötä. Näitä asioita on tarpeen valmistella ja käsitellä kolmikantaisesti esimerkiksi perustamalla neuvottelukunnan alaisuuteen uusi ilmasto- ja energiajaosto, jossa on mukana myös ympäristöministeriön edustus.
Tykes-asioiden siirryttyä TEKESin alaisuuteen tarvitaan TEKESin yhteyteen kolmikantainen toimielin käsittelemään työelämän kehittämisasioita.
Ministeriötasolla on tarpeen edelleen säilyttää ILO-neuvottelukunta. Lisäksi EU-asioissa kolmikantaista jaostotyötä on syytä jatkaa.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry