Hallituksen esitysluonnos lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Pl 29
00023 Valtioneuvosto

Dnro 21/010/2013

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Lakiluonnoksen tarkoituksena on sisällyttää lukiolakiin säännökset maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta ja vastaavasti rahoituslakiin koulutuksen rahoituksesta.

Esitys on hyvin perusteltu sekä maahanmuuttajien syrjäytymisriskin että tasa-arvon näkökulmasta. Vaille toisen asteen tutkintoa jäävien maahanmuuttajien osuus on noin kaksinkertainen verrattuna suomalaisiin keskimäärin ja lisäksi maahanmuuttajanuoren syrjäytymisriski viisinkertainen kantaväestöön verraten. Esitys on lisäksi johdonmukainen jo senkin vuoksi, että mahdollisuus maahanmuuttajille tarkoitettuun valmistavaan koulutukseen on jo olemassa perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.

Mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen on ollut omiaan madaltamaan kynnystä ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi ja edelleen työelämään. Sen sijaan siirtyminen lukiokoulutukseen ja edelleen korkea-asteelle on vähäistä kantaväestöön nähden.

Esityksessä on oikein arvioitu, että keskeinen syy vähäiseen lukiokoulutukseen hakeutumiseen on puutteellisessa kielitaidossa sekä opiskelutaidoissa. Valmistava koulutus keskittyisikin juuri näiden taitojen vahvistamiseen. SAK:n mielestä on kannatettavaa, että valmistavaan koulutukseen sisältyy myös, esityksen mukaisesti, kulttuurintuntemusta ja opinto-ohjausta. Kulttuurintuntemus ja kielikoulutus tukevat toisiaan. Lukiokoulutuksen teoreettisuus huomioiden on tärkeää, että valmistava koulutus kannustaa ja ohjaa aktiiviseen lukemiseen ja kirjallisen aineiston ymmärtämiseen. Mahdolliset oppimisvaikeudet on voitava tunnistaa valmistavassa koulutuksessa.

Valmistavalla koulutuksella voidaan tukea realistisen kuvan saamista lukiokoulutuksen vaativuudesta ja opiskelumuodoista. Myönteisiä vaihtoehtoja antavat mahdollisuudet suorittaa myös varsinaisia lukion opintoja osana valmistavaa koulutusta sekä mahdollisuus korottaa perusopetuksen oppimäärän arvosanoja.

SAK kannattaa myös esityksiä valintakriteereistä, joissa painottuisivat puutteet opetuskielen hallinnassa sekä tavoitteellisuus jatkaa valmistavasta koulutuksesta lukiokoulutukseen. Ensi vaiheessa voidaan pitää riittävänä, että koulutuksen järjestäjä arvioisi kielitaidon riittävyyden. Erityistä tarkoitukseen luotua kielitestiä voitaisiin harkita, mikäli jatkossa käy ilmi, että valmistavaan koulutukseen osallistumisessa tapahtuu liian paljon keskeyttämisiä. Tosin keskeyttäminen saattaa johtua muistakin tekijöistä kuin kielitaidosta. Tarvittaessa kielitaidosta voitaisiin antaa tarkentavia ohjeita.

Valinnassa on tärkeää pitää huolta siitä, että siihen hakeutuvilla on riittävä motivaatio pitkäjänteisiinkin opintoihin, jotka vaativat opiskelijalta myös kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Kulttuurisestikin tämä saattaa olla vaativa kysymys. Ohjauskeskustelulla on tässä tärkeä rooli. Valmistavan koulutuksen tehtävänä on luoda edellytykset tasaveroiseen lukiokoulutukseen hakeutumiseen kantaväestöön nähden ja käytännössä sen tulisi jatkossa näkyä lisääntyvänä lukiokoulutuksen suorittamisena.

Valmistavan koulutuksen mahdollisuus tulee olla niin nuorilla kuin aikuisilla.

On perusteltua rajata valmistavan koulutuksen ulkopuolelle ne, joilla jo on toisen asteen koulutus tai korkeakoulututkinto.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry