Terveyden edistämisen politiikkaohjelma

Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntönne 7.9.2007

1 Yleistä

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma on laaja-alainen ja tarpeellinen poikkihallinnollinen hanke, joka kokoaa yhteen monipuolisesti erilaisia terveyden edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohjelman motossa &#;8221Enemmän vuosia elämään, enemmän elämää vuosiin”, voisi korostaa enemmän terveitä vuosia elämään. Tavoitteenahan on parantaa ihmisten elämän laatua ja hyvinvointia.

Ohjelman lähtökohdissa todetaan sosioekonomisten terveyserojen kaventamisen olevan yksi ohjelman tärkeistä tavoitteista. Näin ollen keskeinen kohderyhmä ovat mm. SAK:laisissa työntekijäammateissa toimivat, usein vähän koulutetut ja pienituloiset ryhmät. Toimintaympäristön ja tavoitteiden hahmottamisessa on olennaista havaita myös työelämän muutosten aiheuttamat terveysvaikutukset. Työvoiman jakautuminen yhä enemmän ydintyövoimaan ja marginaalityövoimaan vaikuttaa myös eri ryhmien hyvinvointiin ja terveyteen.

Erityisesti SAK:laisissa ammateissa lisääntyvät osa-aikatyö ja vuokratyö. Lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa on edelleen paljon työntekijöitä. Vastentahtoinen pätkätöiden tekeminen aiheuttaa sekä aineellista että henkistä epävarmuutta. Myös työn teon paikat ovat muuttuneet. Monet SAK:laiset työntekijäryhmät työskentelevät yhteisillä työpaikoilla tai ns. yhteisten vaarojen työpaikoilla, joissa on useiden eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä. Monesti tähän liittyy ulkomainen työvoima, vuokratyö, alihankinta sekä vaihtuva työntekijäkunta, joka monesti on heikosti perehdytetty tehtäviinsä ja erityisesti vaihtuviin työympäristöihin. Tutkimukset osoittavat, että pätkätyöntekijöille yhteisillä työpaikoilla sattuu suhteessa muita enemmän työtapaturmia. Ohjelman lähtökohdissa korostetaan mielenterveysongelmia, mikä on merkittävä ongelma myös työntekijäammateissa. Tämän ohella on kuitenkin muistettava, että fyysiset tapaturmat ja ammattitaudit ovat edelleen lisääntyneet. Ne kohdistuvat pääosin SAK:laiseen työntekijäkuntaan.

Ohjelman lähtökohdissa olisi hyvä mainita Terveys 2015 -kansanterveysohjelman lisäksi myös valtioneuvoston periaatepäätös Työterveys 2015 -työterveyshuollon kehittämislinjausten toteuttamisen tärkeys.

2 Terveyttä edistävät elinolosuhteet

2.1 Rakentaminen

Sisäilman epäpuhtaudet ovat vakava kansanterveydellinen ongelma. Politiikkaohjelmassa painotetaankin kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyä ja korjaamista. Toistuvat kosteusvauriot johtuvat osittain puutteellisesta valvonnasta, mutta usein myös virheellisestä suunnittelusta. Tämän vuoksi pelkän valvonnan tehostaminen ei yksin auta, vaan tarvitaan toimia myös suunnittelijoiden koulutuksen sisältöjen kehittämisessä niin, että heillä on riittävä osaaminen myös sisäilmaan vaikuttavissa rakenteellisissa asioissa. SAK on esittänyt omissa työsuojelulinjauksissaan (5.3.2007), että kiinteistön omistajien vastuuta työpaikkoina käytettävien tilojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä tulee lisätä. Tulee harkita sitä, voidaanko kiinteistön omistajat ja vuokranantajat saattaa työsuojelulainsäädännön velvoitteiden piiriin siltä osin, kun nämä tahot vuokraavat tai muutoin luovuttavat kiinteistö-, liike- ja muita tiloja työtiloiksi.

2.2 Liikenne ja liikenneväylät

Kevyen liikenteen kehittämisen terveyshyötyjen korostamisen lisäksi tulisi painottaa joukkoliikenteen tukemista ja kehittämistä, koska se lisää turvallisuutta ja parantaa ilmanlaatua.

2.3 Työolot

Ohjelmassa esitetään terveyttä edistävän työpaikan kriteeristön luomista. Hanke on sinänsä kannatettava ja Työterveyslaitos on paras taho sen kehittämiseen. Hankkeen perusteluissa korostetaan työn laatua, määrää ja vaikutusmahdollisuuksia. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä kriteeristön luomisessa. Sosiaalisten ja henkisten tekijöiden lisäksi kriteeristössä tulee huomioida myös erilaiset fyysiset tekijät kuten esimerkiksi raskaus, yksitoikkoisuus sekä altistukset esim. kemiallisille aineille, karsinogeeneille, melulle, tärinälle ja biologisille tekijöille. Vastuu työoloista on työnantajalla ja niiden valvonnasta työsuojeluviranomaisilla. Toimivan kriteeristön soveltaminen edellyttää hyvää yhteistyötä työnantajan ja työntekijöiden välillä.

3 Terveyttä edistävät elintavat

3.1 Terveellinen ravinto

Ohjelmassa esitetään joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän asettamista. Lisäksi korostetaan työpaikkaruokailun tärkeyttä. Tutkimusten mukaan SAK:laisissa työntekijäammateissa, erityisesti liikkuvissa ammateissa, työpaikkaruokailu on keskimäärin huonommin järjestetty kuin toimihenkilöillä. Ohjelman erityisprojektina TTL toteuttaa hankkeen ”Lihapiirakoita, makkaraperunat vai jotain terveellisempää? – Haasteena kaupan ja kuljetusalan työntekijöiden työaikaisen ruokailun kehittäminen.” Tämä on erittäin tarpeellinen hanke, jonka tuloksia ja hyviä käytäntöjä tulisi aikanaan levittää kattavasti. Tavoitteena tulee olla, että kaikille työntekijöille turvataan mahdollisuus kohtuuhintaisen henkilöstöravintolan tai muun laadukkaan ruokapalvelun käyttöön. Vähimmäisehto on, että jokaisella työpaikalla on asianmukaiset laitteet ruoan ja juoman säilyttämistä ja lämmittämistä varten.

3.2 Päihteiden käyttö

Alkoholi ja tupakka yhdessä aiheuttavat noin puolet miesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista. Päihdeongelmat ovat suorittavaa työtä tekevillä suuremmat kuin toimihenkilöillä. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman yhteistyö käynnissä olevan Alkoholiohjelman kanssa on erittäin perusteltua. Pohdittaessa alkoholin kulutuksen hillitsemistä, olisi harkittava missä paikoissa alkoholin myynti on tarpeellista ja missä sitä voitaisiin rajoittaa. Lisäksi olisi käynnistettävä ohjelma nuorten alle 25-vuotiaiden alkoholin käytön vähentämiseksi. Alkoholin terveyshaitoista puhuttaessa on myös hyvä tuoda esiin alkoholin merkitys lihavuuden yhtenä syynä.

3.3 Uni ja vireys

Ohjelmassa viitataan unihäiriöiden lisääntymiseen työelämän uusien vaatimusten myötä. Tutkimukset osoittavat, että yötyöllä ja vuorotyöllä on terveysriskejä. Yötyö ja vuorotyö lisäävät tapaturmariskiä sekä esimerkiksi sepelvaltimotaudin ja rintasyövän riskiä. Ohjelmassa tulisikin paneutua työajan terveydellisten seurausten lisäksi terveellisten työaikamallien kehittämiseen. Lähtökohtana on, että työ tulee tehdä ihmisen mittaiseksi eikä sopeuttaa ihmistä terveyden kustannuksella työn liiallisiin vaatimuksiin.

4 Terveyttä edistävät palvelut

4.1 Neuvola- ja perhekeskustyö

Neuvola- ja perhekeskustoimintaa kehitettäessä on tärkeää huomioida myös yksinhuoltajaperheiden ja uusioperheiden ongelmat. On kehitettävä valmiuksia huomioida ja tunnistaa lasten ja nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaaliseen, ammatilliseen ja terveydelliseen kuntoutukseen on kehitettävä uusia toimintatapoja ja ohjattava tähän riittävä rahoitus esimerkiksi Kelan ja työvoimaviranomaisten kautta.

4.2 Työterveyshuolto

Ohjelmassa esitetään, että Työterveyslaitos tuottaa vuoden 2008 aikana yrityksille tilaajan oppaan. Tavoitteena on, että työpaikat hankkivat henkilöstölleen sellaisia asiantuntijapalveluja, jotka täyttävät hyvän työterveyshuoltokäytännön laatukriteerit. SAK pitää hanketta erittäin tarpeellisena, sillä nykyisin yritysten ostama työterveyshuolto on usein liian sairaanhoitopainotteista. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö edellyttää, että työterveyshuolto tuntee työpaikan työolot ja painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä. Työterveyshuollon voimavaroja tulee kohdistaa työpaikkaselvitysten, kuormitustekijöiden ja vaarojen arvioinnin kehittämiseen. Työterveyshuollon tulee tehdä toimenpide-ehdotuksia työolojen korjaamiseksi ja työnantajien tulee korjata havaitut puutteet. Työsuojeluviranomaisten roolia työterveyshuollon työpaikkatason valvonnassa tulee tehostaa ja selkeyttää sekä varmistaa viranomaistahon riittävä osaaminen sekä resurssit.

Työterveyshuolto tulee toteuttaa täysipainoisesti myös epätyypillisissä työsuhteissa, vuokratyössä, osa-aikatyössä ja määräaikaisissa työsuhteissa. Myös kunnallinen työterveyshuolto on taattava. Ne huolehtivat usein pienempien työnantajien ja kuntien omien työntekijöiden työterveyshuollosta.

4.3 Työttömien terveydenhuolto

Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on käynnistetty Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltohanke. Perusterveydenhuollolle on taattava riittävä lisärahoitus tämän hankkeen toteuttamiseen. Usein pitkäaikaistyöttömät ovat SAK:laisia suorittavaa työtä tehneitä. Monet näistä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevista ovat työuransa aikana altistuneet esimerkiksi asbestille, syöpävaarallisille aineille, homepölyille tai tärinälle. Näiden ryhmien terveyden seuranta ja määräaikaistarkastukset tulee toteuttaa asianmukaisella tavalla työnantajan tai työpaikan puuttumisesta huolimatta.

4.4 Mielenterveystyö

On kunnianhimoinen tavoite vähentää mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää kymmenellä prosentilla. Oleellista on huolehtia siitä, että vähenemä toteutetaan työoloja ja kuntoutusta parantamalla eikä eläkkeelle siirtymistä vaikeuttamalla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kiusaamisen sekä väkivallan ja sen uhan torjuntaan. Suomessa tulisi kiireesti aloittaa väkivaltaa ja yksintyöskentelyä koskevan asetuksen valmistelu.

Ohjelma tehnee tiivistä yhteistyötä STM:n käynnistämän masennuksen ehkäisyn toimintaohjelman kanssa.

4.5 Ikäihmisten palvelut

Ohjelma esittää perustettavaksi Ikäihmisten neuvontakeskuksia. Jos moniammatillisia neuvontakeskuksia edellytetään perustettavaksi kunnalliselta pohjalta, tulee tähän osoittaa lisävaltionosuus kunnille. Geriatriseen kuntoutukseen on Kelan kautta ohjattava nykyistä enemmän voimavaroja. Ehkäisevien kotikäyntien osalta on tarkkaan arvioitava niiden kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry