Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Lausunto työperäistä maahanmuu…

Lausunnot

Lausunto työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajaväestön työllistymistä edistävästä aikuiskoulutusohjelmasta

Opetusministeriö
Meritullinkatu 1
00170 HELSINKI

Ohjelman lähtökohtana on ollut hallituksen maahanmuutto-poliittinen ohjelma, jonka pohjalta on pyritty konkretisoimaan tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Ohjelmassa on lueteltu tulevaisuuden työvoimatarvealoiksi rakennusala, teollisuus, palvelualat ja terveydenhoito.

SAK korostaa, että maassa jo asuvien maahanmuuttajien työttömyys on vielä varsin suurta. He tarvitsevat erityistukea niin kielikoulutuksen kuin ammatillisen koulutuksen osalta. Tämä on suurin yksittäinen asia, johon haluamme kiinnittää huomiota. Tarvitsemme tehostettuja toimia täällä jo asuvien maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Toinen keskeinen asia on nuorten vaara syrjäytyä, koska huomattava määrä (vuonna 2006 jopa lähes 500 maahanmuuttajataustaista nuorta) jäi peruskoulun jälkeen ilman toisen asteen opiskelupaikkaa.

SAK pitää hyvänä asiakirjan mainintaa, jossa todetaan, että ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvä näyttötutkintojärjestelmä antaa mahdollisuuden hyödyntää aikaisempaa osaamista ja muuta kuin meidän virallisen koulujärjestelmämme piirissä hankittua tietoa ja taitoja. Toisessa maassa hankitun osaamisen ja suomalaisten ammattitaitovaatimusten yhteensovittaminen vaatii ohjaus- ja neuvontapalveluja. Ohjelman alustavissa ehdotuksissa kohta &#;8221Kehitetään osaamisen tunnistamis- ja kartoitusmenetelmiä ennen maahantuloa ja maahantulon jälkeen” on tärkeä sen vuoksi, että nykyisin kahdelta kolmasosalta maahanmuuttajista puuttuu tutkintotieto tai heillä ei ole tutkintoa lainkaan.

Osaamisen yhteensovittamisessa ei ole kyse yksinomaan siitä mitä maahanmuuttajien tulisi tehdä ammattitaitonsa eteen, vaan myös siitä miten suomalaiset työelämän ja koulutusorgani-saatioiden asiantuntijat osaavat tunnistaa ja tunnustaa maahan-muuttajilla jo olemassa olevaa osaamista ja miten joustavia koulutuksellisia ratkaisuja on käytettävissä heidän ammatti-taitonsa kehittämiseksi. Noste-ohjelman kaltainen aikuisten osaamistason kohottamisohjelma olisi tarpeen jatkossakin.

Ohjelmassa on oikein todettu, että samat koulutukselliset toimenpiteet, joilla aktivoidaan kansallisen työvoimareservin työllistymistä sekä ammatillista ja alueellista liikkuvuutta, ovat suurelta osin relevantteja myös maahanmuuttajien työllistymisen edistämisessä.

Riittävä suomen kielen taito on avain työllistymiselle. Siitä suosituksessa on perusteluja esityksiä. Koulutusta voivat antaa useat tahot, kun laatu arvioidaan tasotestein. Funktionaalisen kielitaidon korostus on järkevää. Kielen oppiminen jatkuu ja syvenee työelämässä. Työpaikkojen kielen opetuksen tulee kuulua kaikille normaalina henkilöstökoulutuksena. Myös riittävä perehdytys ja työpaikkaohjaus tulisi yhdistää kielen opiskelun lisäksi työpaikalla tapahtuvaksi tukiprosessiksi, kuten ohjelmassa hyvin todetaan.

Henkilökohtaistamiseen ja osaamiskartoitukseen pitäisi saada riittävät resurssit, jotta erityisjärjestelyt näyttötutkinnoissa ja lisätuki ohjauksessa ja kieliopinnoissa on mahdollista.

Maahanmuuttajat ovat taustaltaan heterogeeninen ryhmä, jolloin heidän koulutustarpeensa ja –tavoitteensa ovat erilaiset.

Mahdollisesti uutta työvoimaa rekrytoitaessa kannattaa kohdistaa markkinointia ulkosuomalaisiin ja niihin ryhmiin, joilla on jo siteitä Suomeen. Koulutuksen suunnittelussa maahanmuuttajien omat järjestöt voivat varmasti antaa arvokasta asiantuntija-apua.

Uusia opiskelumenetelmiä, muun muassa verkko-opiskelua ja sähköisten välineiden käyttöä (radio ja tv) kannattaa käyttää myös maahanmuuttajakoulutuksessa. Maahanmuuttajissa on paljon myös opettajia, jotka voivat toimia lisäresurssina, omakielisinä opettajina. Mahdollisuus opiskelun ja työn vuorotteluun ja verkkopohjaisten opiskelumenetelmien käyttö ovat kannatettavia ideoita molemmat.

Alustavissa ehdotuksissa sivulla 7 lienee syytä tarkistaa toimenpide, jossa todetaan, että työmarkkinajärjestöt ja julkishallinnon työnantajat osallistuvat aktiivisesti työhön tulevien maahanmuuttajien rekrytointiin. Toki ammattiyhdistysliike toivottaa maahanmuuttajat tervetulleiksi ja rekrytoi heitä jäsenikseen ja sitä kautta suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry