Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet

kirjaamo.um@formin.fi

Lausuntopyyntönne 12.6.2015; HEL7M0598-7

Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien johtokomitean alaisuudessa kokoontuvan ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa käsittelevän työryhmän tehtävänä on laatia yhteistyössä yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ei-sitova eurooppalainen asiakirja, jolla edistetään yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanoa Euroopassa. Ministerikomitean asiakirja on suositus, jota täydentää selitysmuistio.

Yleistä

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat aiemmin ottaneet kantaa sekä kansalliseen toimeenpanosuunnitelman valmisteluun että ministerikomitean suosituksiin jäsenvaltioille. Järjestöt ovat kannattaneet ministerikomitean suositusta ja pitävät sitä hyvänä valtioiden ja yritysten toimintaa ohjaavana asiakirjana. Suosituksen toimeenpanon ja tehokkuuden seuranta kolmen vuoden kuluttua sen hyväksymisestä on ehdottoman tarpeellinen.

Selitysmuistiossa todetaan, että suositusten toimeenpanon analysointi tehdään yhdessä relevanttien osapuolten kanssa. Arviointi on tehtävä suosituksen toimeenpanon puutteista ja ongelmista, sekä tarvittaessa tarkentaa instrumentin sisältöä. Myös hyvistä esimerkeistä oppiminen tulisi sisällyttää evaluointiin. Seurannassa on myös arvioitava mahdollisen uuden säädösohjauksen tarve ja jatkotoimenpiteet.

Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät instrumentin ei-sitovuutta riittämättömänä, sillä suositus jää helposti hyvin heikoksi ohjauskeinoksi verrattuna velvoittavaan lainsäädäntöön. Yritysten vapaaehtoisuus toimenpiteiden toteuttamisessa ei ole toiminut toivotulla tavalla, eivätkä kaikki jäsenmaat ole käytännössä sitoutuneet ihmis- ja perusoikeuksien turvaamiseen ja suojeluun. Keskeisiä ongelmia ovat piittaamattomuus kansainvälisistä sopimuksista ja suosituksista sekä kansallisesta lainsäädännöstä, toimimaton ja aliresurssoitu valvonta, ja viranomaisten osaamisen puutteet.

Sopimukset ihmisoikeuksista ja sosiaalisista perusoikeuksista

Perus- ja ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille yhdenvertaisesti kuuluvia ja erityisen tärkeitä oikeuksia. Perusoikeuksiin kuuluvat oikeus turvaan ja suojaan työssä sekä työelämässä. Tärkeää on myös oikeus vaikuttaa omaan elinympäristöön, mukaan luettuna työympäristöön. Kaikkinaisen syrjinnän kielto tulee ulottaa nykyistä vahvemmin työntekijöiden rekrytointiin.

Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä työn edetessä on tärkeää korostaa EU:n perussopimukseen ja YK:n sopimuksiin sisällytettyjä sosiaalisia perusoikeuksia mukaan lukien kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset ja muut ihmisoikeusasiakirjat, joiden toimeenpanossa on nykyisellään vakavia puutteita. Selitysmuistiossa olisi painotettava voimakkaammin ratifiointikehotusta niille maille, jotka eivät vielä ole ratifioineet ko. sopimuksia.

Hyvät esimerkit

Palkansaajakeskusjärjestöt kannustavat eri aloja tekemään alakohtaisia suosituksia. Hyvä suomalainen esimerkki on 20.8.2015 julkaistu yhteinen näkemys YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden noudattamisesta päivittäistavarakaupan hankintaketjuissa. Sen sijaan on harmillista, että tekstiili- ja vaatetusalan pyöreän pöydän keskusteluissa ei päästy vastaavaan suositukseen.

Ministerineuvoston selitysmuistiossa mainitaan OECD:n kansalliset yhteyspisteet yhtenä vahingonkorvausvaatimusten ratkaisuelimenä. Suosituksissa kannustetaan valtioiden yhteyspisteitä nykyistä proaktiivisempaan lähestymistapaan, esim. ottamalla tapauksia oma-aloitteisesti käsiteltäväksi. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön alaisen yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan tulisikin lisätä tiedottamis- ja arviointityötä, sekä aktiivisesti kannustaa eri aloja käymään vuoropuhelua alan käytäntöjen arvioimiseksi ja kehittämiseksi.

Valtioiden velvollisuus edistää ihmisoikeuksien kunnioittamista

Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät valtioille osoitettuja suosituksia hyvinä vähimmäistoimenpiteinä. Toimenpiteet liittyvät nykyisen lainsäädännön arviointiin ja täydentämiseen, tietoisuuden herättämiseen ihmisoikeuksista, hyvien käytäntöjen ja kansallisten suunnitelmien jakamiseen (myös Euroopan tasolla), sekä suosituksen arviointiin yhdessä kaikkien relevanttien osapuolten kanssa kolmen vuoden kuluttua sen toimeenpanosta.

Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että jo voimassa olevia vähimmäisstandardeja ei murenneta sääntelyn järkevöittämisen nimissä esimerkiksi poistamalla työsuojelunormien velvoittavuus pk-yritysten osalta. Tavoitteena tulee olla työhyvinvoinnin lisääntyminen ja hyvä työsuojelun taso.

Valtion velvollisuuksien hoitaminen kunnialla edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja sekä hyvää koordinaatiota ja yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken. Tämä tulee ottaa huomioon suosituksen kansallisessa toimeenpanossa. Erityisesti työsuojeluviranomaisten valvontatoimintaan on saatava lisää voimavaroja ja pohdittava uusia keinoja valvonnan tehostamiseksi.

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden kolmea pilaria (’Valtion velvollisuus suojella ihmisoikeuksia’, ’Yritysten velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia’ ja ’Oikeussuojan saaminen’) pitää tarkastella rinnakkain, sillä ne ovat toisiaan vahvistavia periaatteita.

Suosituksessa luetellaan useita kannatettavia toimenpiteitä, jotka ovat Suomelle ajankohtaisia ja jotka pitää kiireellisesti saattaa kuntoon kuten valtion omistajaohjaus, julkiset hankinnat, kauppapolitiikka (esim. Team Finland -verkosto), sekä tiedonvälityksen ja koulutuksen tarve.

Julkisen sektorin (valtion ja kunnat) tulee ottaa vastuu hankinnoistaan erityisesti sosiaalisen vastuun kannalta ja käynnistää jo tehtyjen selvitysten perusteella toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Viranomaisten vastuu yleisen tietoisuuden levittämisestä on oleellista, samoin kuntien ja valtion viranomaisten koulutus. Lisäksi yleisen tietouden levittämistä ihmis- ja perusoikeuksista on lisättävä opetuksessa ja koulutuksessa. Julkisen vallan on sitouduttava niin sanottuihin Ruggien periaatteisiin.

Yritysten vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisesta

Monet yritykset toimivat kotimaansa ulkopuolella maissa, joissa ihmisoikeuksien valvonta on heikkoa. Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä yritysten siirtäessä toimintaansa kehittyviin maihin, niiden tulisi noudattaa samoja työterveyttä ja -suojelua koskevia vaatimuksia kuin mihin ne ovat velvoitettuja kehittyneissä maissa.

Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä kirjauksia, joissa todetaan, että viime kädessä valtioiden tulee varmistaa yritysten vastuullisuuden toteutuminen myös silloin, kun ne toimivat ulkomailla. Vaihtoehto voisi olla, että yrityksille tulisi sitova yleisvaatimus kunnioittaa ihmisoikeuksia myös ulkomailla toimiessaan.

Yritysten pitäisi osana toimintaansa ottaa huomioon henkilöt ja väestöryhmät, joihin yrityksen toiminnan vaikutukset välittömästi tai ilmeisellä tavalla kohdistuvat kaikissa toiminnan vaiheissa. Tähän prosessiin tulee kytkeä myös heitä edustavat järjestöt, kuten palkansaajajärjestöt ja muut kansalaisjärjestöt. Erityisesti globaalissa toiminnassa haavoittuvimmassa asemassa ovat alkuperäiskansat, naiset ja lapset. Tilaajan vastuuta sopimuskumppanin kansallisista ja kansainvälisistä velvoitteista tulee lisätä. Erityisesti olisi löydettävä sääntelymalli, jolla voidaan varmistaa työsuhteen vähimmäisehtojen noudattaminen.

Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät hyvänä, että suosituksessa ehdotetaan yrityksille avoimempaa yhteiskuntavastuusta viestittämistä, huolellisuusvelvoitteen sisällyttämistä toimintaan, ihmisoikeusloukkauksiin liittyviä toimintaa korjaavia menettelyjä ja ihmisoikeuksien toteutumisen raportointia yrityksen vuosikertomuksen yhteydessä.

Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä yrityksille tulisi asettaa lakisääteiset raportointivaatimukset niiden huolellisuusvelvoitteen täyttämisestä. Selitysmuistiossa lakisääteisyys on mainittu esimerkkinä joidenkin valtioiden toimintatavasta. Yritysten tulisi julkisesti ja säännönmukaisesti kertoa merkittävistä ihmisoikeusriskeistään, toimista niiden minimoimiseksi ja vaikutuksista maakohtaisesti. Suomen tulee toimeenpanna EU:n NFR-direktiivi kunnianhimoisesti kansallisella tasolla.

Oikeussuojan saaminen

Suosituksessa on käsitelty laajasti ja monipuolisesti oikeussuojan saamista. Palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat suosituksen toimenpiteitä. Kannemahdollisuuksia on lisättävä, jotta kansalaisjärjestöillä olisi paremmat mahdollisuudet itsenäisesti puuttua epäkohtiin.

Yritysten omilla valitusjärjestelmillä, joissa kuka tahansa voi valittaa yritykseen, ja jonka on käsiteltävä valitus, on paikkansa kokonaisuudessa, mutta ne eivät voi korvata ulkopuolista valvontaa, joka on tehokkaampaa ja läpinäkyvämpää.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Akava ry