Näyttötutkintojärjestelmää koskevat lakimuutokset
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 46 §:n muuttamisesta
Eduskunnan sivistysvaliokunta
siv@eduskunta.fi
SAK on osallistunut näyttötutkintojärjestelmän toimintaan sen perustamisesta lähtien ja pitää tarpeellisena päivittää tutkintojärjestelmää riittävän usein sen hyvän työelämävastaavuuden ja laadun varmistamisen vuoksi. SAK kannattaa hallituksen esitystä laiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta näyttötutkintojen osalta ja katsoo sen toteutuksen olevan perusteltua. SAK katsoo, että esityksen valmistelua tulee jatkaa hallituksen esityksen mukaisesti.
Näyttötutkintojärjestelmän ja työelämän yhteistyötä tulee tiivistää kaikilla tasoilla. Nyt esitettävät uudistukset vahvistavat työelämän edustajien roolia erityisesti arviointitoiminnassa, jossa arvioijien toimintaedellytykset vahvistuvat muutosten myötä.
Esitetyt uudistukset vahvistavat myös näyttötutkintojärjestelmän laadunvarmistusta. Jatkossa tutkintotoimikuntien työtä suunnataan yhä vahvemmin laadunhallinnan suuntaan sekä järjestämissopimuksia tehtäessä että tarkasteltaessa järjestämisluvan saaneiden toimijoiden työn tuloksia.
SAK:n kanta
- Näyttötutkintosihteeristön perustaminen Opetushallituksen yhteyteen on kannatettavaa. SAK pitää tärkeänä, että sihteeristössä on hyvä käytännön asiantuntemus näyttötutkintotoiminnasta. Sihteeristö helpottaa tutkintotoimikuntien työtä monin tavoin sekä tuo yhteneväisiä käytäntöjä koko näyttötutkintojärjestelmän kenttään. Sihteeristö ja sähköisten järjestelmien kehittäminen tulevat yksinkertaistamaan tutkintotodistusten käsittelyä tutkintotoimikunnissa, mikä toivottavasti näkyy myös yksittäisen tutkinnonsuorittajan arjessa sujuvoituneena toimintana.
- Tutkintotoimikuntien määrän vähentämistä ei pidä toteuttaa mekanistisesti, vaan tarkastelemalla työelämälähtöisesti lähialan tutkintoja ja tutkintotoimikuntia. Tutkintotoimikuntien uusi rakenne on muodostettava harkitusti. Uuden rakenteen muodostamiseen on myös varattava riittävästi aikaa lainsäädännön tultua hyväksytyksi. Oikein toteutettuna tutkintotoimikuntien yhdistäminen saattaa johtaa myös tutkintorakenteen kehittymiseen siten, että päällekkäisiä tutkintosisältöjä saadaan yhdistettyä ja erillisten tutkintojen määrää vähennettyä. Tutkintotoimikuntien yhdistäminen tulee suunnitella ja toteuttaa tiiviissä yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa.
- Tutkintotoimikuntien jäsenmäärän pienentyessä on tärkeää varmistaa riittävä mahdollisuus pysyvien asiantuntijoiden käyttöön toimikunnissa.
- Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee pikaisesti asettaa työryhmä myös ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintorakenteen kehittämiseksi, jossa arvioitaisiin tutkintojen sisältöjä ja yleisten työelämätaitojen roolia tutkinnoissa. Yhdistämällä tutkintorakenteen kehittäminen ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen, erityisesti muodostettava uusi tutkintotoimikuntarakenne, voitaisiin saavuttaa synergiaetuja molemmissa prosesseissa ja varmistaa, että tutkintojärjestelmä kykenee vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin entistä paremmin. Tutkintotoimikuntien lopullinen määrä ratkeaa parhaiten tässä synergiaa hakevassa prosessissa.
- Näyttötutkintojärjestelmän kehittämisen jatkotyössä tulee lisäksi arvioida, miten ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkoston uudistus tulee vaikuttamaan järjestämissopimusten tekemiseen ja millä periaatteilla niitä on tarkoitus tehdä. On mm. arvioitava, miten tutkintotoimikuntien oppilaitosedustajat voivat osallistua järjestämissopimuksia koskevaan päätöksentekoon.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry