Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen loppuraportti

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 VATIONEUVOSTO

91/040/2008

Pyydettynä lausuntonaan ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen loppuraporttista sekä siihen liittyvistä ohjausryhmän esityksistä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö toteaa seuraavaa.

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen (TUTKE—hanke) tehtävänä on ollut selvittää alakohtaisesti tarpeet lisätä ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta sekä arvioida alakohtaisesti, muodostavatko alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja tutkintojen perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset ja osaamistasot alan nykytarpeita, ja jos eivät, niin miten niitä pitäisi muuttaa. Tutkintojärjestelmän kehittämistä, tutkintosuoritusten arvioijien hankkimista ja arviointiosaamisen kehittämistä koskevat esitykset on käsitelty erillisessä väliraportissa, joka on luovuttu opetusministerille syksyllä 2010.

Nyt lausuttavana olevassa loppuraportissa ohjausryhmä antaa esityksensä ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämiseksi. Ohjausryhmän mukaan ammatillinen tutkintojärjestelmä on pääosin toimiva. Sen sisältämät tutkinnot ja tutkintojen osat ovat hyvä tapa jäsentää osaamistarpeita ja todentaa työelämän ja yksilöiden osaamista yleisesti tunnustetulla ja vertailukelpoisella tavalla. Kuitenkin, jotta tutkintojärjestelmä tuottaa jatkossakin työelämän ja yksilön tarvitsemaa osaamista, tulee sitä kehittää tietyin osin. Ohjausryhmä mainitsee loppuraportissa neljä keskeisintä kehittämisaluetta: tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kykyä reagoida muutoksiin; tutkintojärjestelmän kokonaisuus ja tutkintorakenteen selkeys; tutkintojen kokonaisuus sekä tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuus. Ohjausryhmässä on ollut myös SAK:n edustus.

Tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus sekä kyky reagoida muutoksiin

Ohjausryhmän näkemykset ammatillisen tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuudesta ovat sinänsä kannatettavia. Työelämän osaamistarpeiden muutoksiin on kyettävä reagoimaan tutkintorakenteen avulla. Joustavuus ja monipuolisuus ovat keskeisiä vaatimuksia tulevassa työelämässä, minkä tulee näkyä myös tutkintorakenteen joustavuutena ja monipuolisuutena. Muutosten luonne ja nopeus eri toimialoilla vaatii uudenlaisia osaamistarpeita entistä enemmän alojen rajapinnoille ja niiden yli.  Tutkintorakenteen ja tutkintojen tulee turvata elinikäisen oppimisen edellytykset ja tukea näin ammatillista liikkuvuutta koko työuran ajan. On tärkeää, että kehittämistyö tehdään yhteistyössä työelämän toimijoiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kesken.

Osaamistarpeiden laadulliseen ennakointiin ja ennakointimenetelmien kehittämiseen on panostettava. SAK kannattaa ohjausryhmän näkemystä ennakoinnin merkityksestä. Edelleen SAK kannattaa ohjausryhmä esitystä siitä, että ammatillisen koulutuksen laadullisia osaamistarpeita ennakoidessa ja tutkintoja ja tutkintorakennetta kehitettäessä ryhdyttäisiin soveltamaan klusteriajattelua kaikilla koulutusasteilla.

SAK pitää järkevänä suurempiin koulutusalakokonaisuuksiin siirtymistä. Samalla se edellyttää tutkintorakenteen komiportaisuuden, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot, säilyttämistä. Tutkintorakenteeseen on jatkossakin kuuluttava erilaisia tutkintotyyppejä, jotka eroavat toisistaan osaamisen vaativuuden, laaja-alaisuuden ja erikoistumisen suhteen. Mahdollisuus oman osaamisen syventämiseen, erikoistumiseen, tietojen ja taitojen kehittämiseen ja niiden tunnustamiseen on oltava mahdollista jatkossakin.

SAK pitää tärkeänä ohjausryhmän esitystä, jonka mukaan tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkintotyypit, tutkinnot ja tutkinnon osat vastaavat keskeisiin työelämä osaamistarpeisiin siten, että niiden tuottama ja edellyttämä osaaminen on laajasti hyödynnettävissä useammassa kuin yhdessä työpaikassa. Seuranta ja valvonta on laadunvarmistuksen näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää. SAK kannattaa ohjausryhmän näkemystä siitä, että tutkintojen ja tutkintorakenteen uudistamistarve arvioidaan vuosittain ohjausryhmän esittämällä tavalla.

Tutkintojen kokonaisuus ja tutkintorakenteen selkeys

SAK yhtyy ohjausryhmän näkemykseen, jonka mukaan ammatillisen tutkintojärjestelmän tulee niveltyä saumattomasti suomalaiseen tutkinto- ja koulutusjärjestelmään. Tutkinto- ja koulutusjärjestelmässä on oltava selkeät ja johdonmukaiset osaamisen kehittämisväylät, jotta se tukee elinikäistä oppimista. Ohjausryhmän esittämät periaatteet ovat näiltä osin kannatettavia. On järkevää selvittää tutkintojen ja koulutusohjelmien yhdistämismahdollisuuksia laajemmiksi kokonaisuuksiksi samoin kuin kartoittaa hallinnon ja lainsäädännön epätarkoituksenmukaiset päällekkäisyydet. Näin voidaan selkeyttää tutkintorakennetta ja lisätä joustavuutta, poistaa päällekkäisyyttä tutkintorakenteesta sekä tutkintojen ammattitaitovaatimuksista.

SAK yhtyy ohjausryhmän näkemykseen tutkintojen ja koulutusohjelmien tai osaamisalojen nimien yhtenäistämistä siten, että ne viittaavat ensisijaisesti alaan tai toimintoon. On järkevää, että tutkintonimike muodostetaan pääsääntöisesti kaikkiin tutkintotyyppeihin. Muutokset tukisivat näin myös nimien ja nimikkeiden osalta yhtenäistä kokonaisuutta ja selkeyttäisivät tutkintoja. Aivan varmasti ne vahvistaisivat tutkinnon suorittajien ammatti-identiteettiä. Kaikkiaan ohjausryhmän ehdottamat periaatteet tutkintojen nimeämisestä vaikuttavat SAK:n kannalta järkeviltä ja perustelluilta, eikä niihin ole huomautettavaa. 

Tutkintorakenteen selkeyttämiseksi ohjausryhmä esittää kunkin tutkintotyypin kriteerien määrittelyä. SAK kannattaa ohjausryhmän esitystä. Kriteerin määrittelyn on syytä tapahtua yhdessä opetushallituksen, työelämän toimijoiden sekä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa. On tärkeää, että tutkintotyypin luonne ja piirteet sekä tutkintotyypin tutkintojen edellyttämä osaamisen vaativuustaso pystytään määrittelemään täsmällisesti. Nykyisin järjestelmä on monin osin kirjava, ja tutkintojen taso saattaa vaihdella. SAK pitää hyvänä ohjausryhmän esitystä tutkintojen tasoluokituksen joustavasta soveltamisesta. Erikoisammattitutkintojen tulee voida olla jatkossakin ammatillisia tutkintoja, jotta toisen asteen tutkinnon suorittaneet voivat niitä suorittaa.

Tutkintojen kokonaisuus

Tutkintojen kokonaisuuden osalta ohjausryhmän esitykset ovat perusteltuja. Alakohtaisiin tutkintokokonaisuuksiin tähtäävä periaate on kannatettava. Saman alan tutkintotyypit ja niiden osat muodostaisivat yhden yhteisen tutkinnon osien kokonaisuuden. Tämä lisää osaltaan tutkintorakenteen selkeyden ja johdonmukaisuuden tavoitetta.

SAK:n pitää kannatettavana ohjausryhmän esitystä osaamisen laajuuden pisteytyksestä. ECVET-pisteiden käyttö kaikissa ammatillisten tutkintojen ja niiden osien tuottaman osaamisen laajuuden määrityksessä on hyvä ja tasapuolinen menettelytapa. Tutkintojen muodostumissääntöjen selkeä ja läpinäkyvä määrittely ja erityyppisten ja –laajuisten tutkinnon osien yhdistäminen ja vertailu toteutuu ECVET-pisteytyksellä erinomaisesti.

Kolmantena esityksenä tutkintojen kokonaisuuden osalta ohjausryhmä ehdottaa eri alojen ja tutkintojen yhteisille osaamisalueille yhteisiä tutkinnon osia.. On perusteltua, että sellaisia monilla aloilla yhteisiä osaamistarpeita kuten asiakaspalvelu, projektiosaaminen tai esimiestyö, voidaan lisätä kunkin alan ammattitaitovaatimuksiin. Tutkinnon laatijoiden avuksi kehitetyt yhteiset määrittelyt tuovat tutkintojen perusteiden laatimiseen tasalaatuisuutta ja vähentävät työmäärää.

Tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuus

Ohjausryhmä esittää tutkintojärjestelmään lisää joustavuutta niin tutkintorakenteeseen, yksittäisiin tutkintoihin kuin tutkinnon suorittajan mahdollisuuksiin suorittaa tutkinto eri tavoin. Kaikkien tutkintotyyppien tutkintojen perusteissa tulee valinnan mahdollisuuksia lisätä ja tarvittaessa valinnat tulee mahdollistaa eri alojen, tutkintotyyppien ja tutkintojen välillä.

SAK pitää ohjausryhmän näkemystä valinnan mahdollisuuksien lisäämisestä sinänsä kannatettavana ja perusteltuna. On tärkeää, että tutkintojen perusteet mahdollistavat yksiöllisten opinto- ja tutkintopolkujen rakentamisen. Työelämän alati muuttuvat ja moninaistuvat osaamistarpeet edellyttävät tutkintoihin sisältyvää laajaa valinnaisuutta.

SAK tukee ohjausryhmän näkemystä siitä, että valinnaisuus pidetään mahdollisimman laajana ja että myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin tarvitaan valinnan mahdollisuuksia. Tämä tukee elinikäisen oppimisen valmiuksia, ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä ja osoittamista. Lisäksi on tärkeää, että tutkinnon suorittaja voi suorittaa tutkinnon vaiheittain osa kerrallaan tai että hän voi suoritta vain osan tai osia tutkinnosta silloin, kun se on yksilön tai työelämän tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaista.  Koko tutkinnon suorittaminen tulee olla ensisijainen tavoite nuorille ja tutkintoa vaille oleville. Tutkinnon osien hyödyntämismahdollisuus tulee kyseeseen osaamista täydennettäessä.

SAK pitää välttämättömänä, että tutkintojen valinnaisuutta lisättäessä huomioidaan työelämän tarpeet ja erityisesti valinnaisuuden realistiset toteutumismahdollisuudet. On varmistettava, että valinnaisuuden lisääminen ei hajauta tutkintoa. Tutkintojen tulee vastata alalla tarvittaviin osaamisvaatimuksiin jatkossakin. Osaamisen on oltava näkyvää ja työllistymistä edistävää. On tärkeää, että tutkinnon osien tuottamat osaamistaso todennetaan täsmällisesti, aivan erityisesti silloin, kun tutkinnon osat suoritetaan mukautetuin tavoittein. Tällöin todistukseen liitetään maininta siitä, mitä osaamista on saavutettu. Näin parannetaan mukautetuin tavoittein tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. SAK pitää tärkeänä, että tutkintojen muodostumissääntöjen määrittelyssä olisi oltava mukana Opetushallituksen lisäksi työmarkkinaosapuolet ja työvoimahallinto. SAK pitää hyvänä ohjausryhmän ehdotusta osaamispääomarekisterin perustamisesta, eikä siihen tai sen perusteisiin ole lisättävää.

SAK suhtautuu varauksella ohjausryhmän esityksiin niistä keinosta, joilla tutkintojärjestelmää esitetään muutettavaksi alueellisen, paikallisen tai kansainvälisen työelämän tarpeita paremmin vastaaviksi. Ammatillisissa perustutkinnossa valinnaisuuden lisääminen tai alueellisten tutkinnonosien lisääminen saattaa vaikeuttaa tutkintojen tunnistamista työelämässä. Esityksessä mainitut alueellisesti tarjottavien tutkinnon osien kriteerit eivät riitä perustutkinnon sisällä tapahtuvan eriytymisen perusteluksi. Ongelmallista on niin ikään alueellisesti tarjottavien tutkinnon osien tunnistaminen ja tunnustaminen osana näyttötutkintoa silloin, kun yksilö siirtyy tutkintoon johtavasta peruskoulutuksesta suorittamaan tutkintoa näyttötutkintona. Alueelliset tutkinnon osat voivat olla näyttötutkinnon sisällä vain, jos ne vastaavat perustutkinnon ammattitaitovaatimusten ja arviointikriteerien mukaista osaamista.

Jatkotoimenpiteet

Ohjausryhmän loppuraportin esitykset ovat pääosin kannatettavia ja hyvin perusteltuja. SAK:n näkökulmasta muutama ehdotus vaatii erityishuomiota, koska niistä seuraa välittömiä jatkotoimenpiteitä.

Siirtyminen klusteriajatteluun on SAK:n mukaan kannatettavaa, samoin esitetyt näkemykset osaamistarpeiden laadullisen ennakoinnin merkityksestä. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää tunnistaa eri alojen ja tutkintojen rajapintoja, yhteisiä osaamisalueita ja yhteyksiä toisiinsa ja kehittää tutkintoja ja koulutusta vastaamaan entistä paremmin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Esitetty klusteriajattelu antaa tähän hyvän mahdollisuuden. Näin perustavanlaatuinen muutos vaatii kuitenkin jatkotyöstämistä, eikä se ohjausryhmän esittämällä tavalla ole vielä valmis käytäntöön vietäväksi. Erityisesti klusterijako ja klusterien väliset kytkennät on selvitettävä huolella.

Osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen osalta SAK pitää tärkeänä ohjausryhmän huomiota siitä, että myös tutkintojen ja niiden osien ohi hankitut taidot huomioidaan työelämässä. Tutkinto- ja koulutustoimikuntien roolia ollaan kasvattamassa ammattitaitovaatimusten varmistamisessa. SAK katsoo, että jatkossa on välttämätöntä huolehtia tutkinto- ja koulutustoimikuntatyön resurssien riittävyydestä. Työpaikoilla oppimista ohjaavat työpaikkaohjaajat ja näyttöjä sekä tutkintosuorituksia arvioivat työntekijöiden ja työnantajien edustajat. Joustavuuden lisääminen on sinänsä kannatettavaa, mutta edellä mainittujen työelämäedustajien huolellinen kouluttaminen muuttuviin ammattitaitovaatimuksiin ja osaamiskriteereihin on välttämätöntä. SAK:n näkemyksen mukaan joustavuus tarkoittaa myös koulutuksen tehostamista, muun muassa aikuisten ammatillisessa koulutuksessa tulee koulutusta tarjota joustavasti ympäri vuoden.

Lausunnon keskeinen sisältö

Työelämän näkökulmasta koulutusjärjestelmä on edelleen monimutkainen. Koulutuksen kentässä on valtava määrä toimijoita, erilaisia koulutuksen järjestämismuotoja ja tutkintoja. Neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat nekin edelleen hajallaan oppilaitoksissa ja työhallinnossa. 

Johtopäätöksenä edellä esitettyyn SAK katsoo, että ammatillista tutkintojärjestelmää on kehitettävä työelämän tarpeista lähtien. Ammatillisessa peruskoulutuksessa on tarjottava valmiudet työelämässä selviytymiseen ja lisäksi yleinen jatko-opintokelpoisuus. Tämä tarkoittaa ammattialan hallinnan ohella myös yleisimpiä valmiuksia kuten sosiaalisia taitoja, oppimaan oppimisen taitoja, kielitaitoa sekä työelämäosaamista.

Muodollisen, tutkintoperusteisen koulutusjärjestelmämme kyky vastata tulevaisuuden haasteisiin on rajallinen. Tarvitaan laajempia muutosta tukevia järjestelyjä, joissa työmarkkinaosapuolilla on vastuuta muun muassa koulutuksesta työmarkkinoille siirtymistä tukevassa toiminnassa sekä koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa.

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa ammatillisesta koulutuksesta tapahtuu aikuisena, joko henkilöstökoulutuksen tai muun ammatillisen aikuiskoulutuksen keinoin. Työelämän muutoksissa on ensiarvoisen tärkeää, että työikäiset voivat huolehtia omasta osaamisestaan läpi työuran. Tarvitaan toimia työpaikoilla, riittävästi oppisopimuskoulutusta ja muuta tutkintoon johtavaa koulutusta sekä riittävästi koulutusmahdollisuuksia työttömille.

Ammatillisen peruskoulutuksen laajuudesta pidetään kiinni jatkossakin. Samalla lisätään joustavuutta tutkinnon suorittamistavoissa esimerkiksi yhdistämällä oppilaitosmuotoista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Työssä oppimista lisäämällä voidaan vähentää keskeyttämistä. Joustavuus, muutos ja työelämälähtöisyys eivät kuitenkaan jatkossakaan saa kaventaa osaamispohjaa vain tietylle alueelle tai tiettyyn työpaikkaan sidotuksi erikoisosaamiseksi. Tutkintojen ja tutkinnon osien on oltava laadukkaita, laadukasta osaamista tuottavia ja samanaikaisesti yksilölle mielekkäitä ja työllistäviä kokonaisuuksia.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry